Hamina

Hamina (, alun perin Vehkalahti) on kaupunki Kaakkois-Suomessa ja se kuuluu Kymenlaakson maakuntaan. Se sijaitsee Suomenlahden rannalla, lähellä Kotkan kaupunkia. Haminan kaupungissa asuu noin henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin henkilöä. Asukasluvultaan Hamina on Suomen :nneksi suurin kunta. Naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.

Vuonna 1653 perustettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki. Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon, joka on peräisin 1720-luvulta. Kaupungista käytetäänkin myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan harvinaislaatuisen asemakaavan vuoksi. Samankaltaisia ympyräasemakaavoja on maailmassa vain harvoissa kaupungeissa, joista tunnetuimpia on Palmanova Italiassa.

Nykyinen Haminan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2003, kun aikaisempi Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät. Haminan satama on vuodesta 2011 lähtien ollut osa Hamina-Kotkan satamaa, joka on Suomen suurin yleissatama.

Historia pienoiskuva|Haminan kartta vuodelta 1720 pienoiskuva|Meritaistelu Haminan edustalla toukokuussa 1790 120px|pienoiskuva|Entisen Vehkalahden kunnan vaakuna toimi Haminan vaakunana kuntaliitoksen jälkeen vuosina 2003–2012. Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336. Nykyisen kaupungin paikalla, Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä sijainnut Vehkalahden keskusalue muodostui kolmesta kylästä: Pampyölistä, Hietakylästä ja Hirvelästä. Tähän kyläryhmään kuuluivat myös kirkko ja pappila. 1500-luvun puolivälissä tässä Pampyölin jakokunnassa oli melkein kolmekymmentä tilaa, mutta sodat ja kadot johtivat talonpoikaisasutuksen vähenemiseen 1600-luvulla. Vehkalahden kirkonkylä irrotettiin pitäjästä ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki ei kuitenkaan menestynyt hyvin, ja se poltettiin ja tuhottiin Suuressa Pohjan sodassa 1712.Haminan kaupunki - Historiaa

Kun Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhassa 1721, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki. Tuhoutuneen Vehkalahden Uudenkaupungin nimi muutettiin vuonna 1723 kuningas Fredrik I:n mukaan Fredrikshamniksi eli suomalaisittain Haminaksi, ja se peri Viipurin tapulioikeudet. Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin vuosina 1722–1724 tiukan sotilaallisen ympyräasemakaavan mukaan.

Hattujen sodan aikana perääntyvä Ruotsin armeija poltti kaupungin 1742. Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle, ja kaupungin nimestä alettiin käyttää saksalaisperäistä muotoa Friedrichshafen. Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi raja- ja linnoituskaupungiksi Loviisa, joka peri Haminan tapulioikeudet ja jonne muutti osa Haminan ruotsinkielisistä asukkaista. Haminassa toimi vuosina 1743–1812 luterilainen konsistori (Haminan hiippakunta), jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.

pienoiskuva|Haminan säteittäisten katujen ryhmittämää kahdeksankulmaista asemakaavaa havainnollistava postimerkki vuodelta 1953. Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Kaupunki kärsi tuntuvia vahinkoja vuoden 1821 tulipalossa. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920. Sen 178. reserviupseerikurssi on nimetty Hamina-kurssiksi. Nimi Hamina esiintyy myös Hamina-luokan ohjusvene Haminassa.

Kotkan kaupungin perustaminen 1870-luvulla heikensi Haminaa taloudellisesti. Kilpaillakseen Kotkan kanssa Hamina rakennutti Tervasaaren ulkosataman sekä sinne yksityisen rautatien (Haminan rata) Kotka–Kouvola-radalta. Hamina kuitenkin menetti alueensa johtavan kaupungin aseman nopeasti kasvaneelle ja teollistuneelle Kotkalle.

Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa. Tämä oli tärkeimpiä syitä kuntaliitokselle. Kuntaliitoksessa nimeksi otettiin Hamina ja vaakunaksi otettiin Vehkalahden vaakuna. Haminan vanha venevaakuna otettiin uudestaan käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen.

Maantiede Hamina kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa eteläiseen rantamaahan, joka jakautuu edelleen rannikon lähellä olevaan Suomenlahden rannikkoseutuun ja sisämaan kaakkoiseen viljelyseutuun. Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä.

Kaupungin alueella virtaavat merkittävimmät joet ovat Summanjoki ja Vehkajoki, jotka virtaavat Salpausselän eteläpuolelta Suomenlahteen. Jokien varsia on raivattu viljelysmaaksi. Pieniä järviä on erityisesti pohjois- ja koillisosassa, muun muassa Kannusjärvi, Piutulanjärvi, Valkjärvi ja Vehkjärvi. Rannikkoseutu on järvetöntä lukuun ottamatta Kirkkojärveä, joka on Suomenlahdesta kuroutunut entinen merenlahti. Kirkkojärven ja sen lasku-uoman Salmenvirran kautta laskee mereen myös Vehkajoki. Haminan keskusta sijaitsee Haminanlahden, Lupinlahden, Kirkkojärven ja Salmenvirran väliin jäävällä niemellä. Lupinlahti, Kirkkojärvi ja Kotkan rajalla sijaitseva Salminlahti ovat merkittäviä lintuvesialueita. Haminan itäosassa sijaitseva Rajasuo on arvokas, lähes luonnontilainen suoalue.

Saarista merkittävimmät ovat Kuorsalo ja Tammio. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, joka sai huomiota julistauduttuaan ”maailman ensimmäiseksi puhelintoiminnasta vapaaksi matkailukohteeksi”. Saaristossa veneily ja luontopolut ovat olleet suuressa keskiössä.

Linnoitus pienoiskuva|Linnoituksen valleja 1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Ympyräkeskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä: keskusbastioni sekä Savonlinnan, Haminan, Turun, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni on purettu. Keskusbastioni on entisöity ja se on saanut ylleen Euroopan suurimman kesäajan telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit. Myös osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity.

Puistot Kesäpuisto sijaitsee Haminan linnoituksen Lappeenrannan bastionissa kauppatorin ja Mannerheimintien välissä. Puisto perustettiin 1850-luvulla. Puistossa on vuosien 1939-44 rannikkotaistelujen muistomerkki sekä sotilaspoikien muistomerkki. Mannerheimintien puoleisessa osassa sijaitsee Ankkalampi, jonka vieressä on vuonna 1974 pystytetty Myllynkivi-monumentti.Visitkotkahamina.fi - Kesäpuisto Hamina Reserviupseerikoulun puisto sijaitsee RUK:n päärakennuksen vieressä. Puistossa on 1860-luvulla rakennettu tiilinen kaivorakennus sekä Haminan Lippumaailmaan kuuluva Suomen lipun tie. Puiston vieressä RUK:n kentän laidalla on vuonna 1957 valmistunut Kaatuneiden upseerien patsas.Hamina.fi - Reserviupseerikoulu ja muita historiallisia rakennuksia Johanneksen kirkon kirkkopuistossa on sankarihautojen lisäksi Haminan rauhan, kansalaissodan sekä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit. Oolanninpuisto sijaitsee meren rannalla aivan Haminan Tervasaaren kupeessa. Avajaisia vietettiin heinäkuun 7. päivä 2021. Puiston nimi periytyy Oolannin sodasta vuodelta 1855, jolloin Englannin laivasto hyökkasi Haminanlahdella Haminan linnoitusta vastaan. Puisto on merkittävä osa Tervasaaren alueen kehittymistä vapaa-ajan, asumisen ja matkailun keskukseksi.

Aluerakenne Taajamat Vuoden 2024 lopussa Haminassa oli 19 311 asukasta, joista 16 807 asui taajamissa, 2 293 haja-asutusalueilla ja 211:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Haminan taajama-aste on 88,0 %.

Haminan taajamaväestö jakaantuu viiden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2024) 1 Haminan keskustaajama 14 926 2 Neuvoton 1 184 3 Vilniemi 482 4 Metsäkylä 203 5 Kotkan keskustaajama* 12

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kotkan keskustaajama ulottuu pääosin Kotkan kaupungin alueelle.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2021 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka Ystävyyskaupunkeja Haminalla on kolme ystävyyskaupunkia.

Falun, Ruotsi Paide, Viro Røros, Norja

Talous ja elinkeinot Haminan Satama yhdistyi vuonna 2011 Kotkan Sataman kanssa Hamina-Kotkan satamaksi, joka on Suomen suurin yleissatama. Haminan Satama oli jo ennen yhdistymistä tärkeä vienti- ja tuontisatama.

Haminassa toimii monia valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Summan paperitehdas toimi vuosina 1955–2008 alun perin Vehkalahden kunnan alueella Summassa. Yhdysvaltalaisyhtiö Google osti tehtaan tilat Stora Ensolta maaliskuussa 2009 ja perusti sinne palvelinkeskuksensa. Keskuksen toiminta käynnistyi syyskuussa 2011. Google ilmoitti elokuussa 2012 laajentavansa keskuksen kaksinkertaiseksi.

Vuonna 2019 Google kertoi investoivansa 600 miljoonaa euroa uuteen palvelinkeskukseen Haminassa. Uuden datakeskuksen myötä Googlen kokonaisinvestoinnit nousivat kahteen miljardiin euroon ja keskuksen työntekijämäärä noin neljäänsataan, joka on merkittävä työllistäjä asukkaille. Haminan keskus on yksi kuudesta Euroopassa sijaitsevasta Googlen palvelinkeskuksesta.

Winwind-yhtiöllä oli Haminassa tuulivoimaloita kokoava tehdas ennen kuin se asetettiin konkurssiin lokakuussa 2013. Syyskuussa 2014 ABB ilmoitti perustavansa potkuritehtaan samoihin tiloihin, joissa Winwind toimi aiemmin.

Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Haminan vanha rautatieasema, joka toimii nykyisin linja-autoasemana. Haminan torilta on noin 300 metriä etäisyyttä linja-autoasemalle, josta liikennöidään pikavuoroilla Helsinkiin, Kouvolaan, Lahteen, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Osalta vuoroista on tarjolla yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin, Haminan ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin linja-auton yöpikavuoro. Haminan pikavuoropysäkit ovat valtatie 7:n yhteydessä Summa ja valtatie 26:lla Husulan tienhaara, Myllykylä ja Pyhältö. Rantahaan pikavuoropysäkki sijaitsee Kotkan ja Haminan rajalla valtatie 7:n liittymässä.

Kotkan Tavastilan seisake on Haminan keskustaa lähin henkilöliikenteen rautatieasema noin 15 kilometrin päässä. Kymin seisakkeelle on matkaa noin 20 kilometriä, Kyminlinnan seisakkeelle noin 21 kilometriä ja Kotkan rautatieasemalle noin 26 kilometriä. Näiden asemien kautta liikennöi Kouvolan ja Kotkan sataman välisiä taajamajunia.

Haminan keskustan ja Kyminlinnan seisakkeen sekä Kotkan rautatieaseman välillä liikennöi suoria linja-autoyhteyksiä. Haminan keskustan ja Kymin seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Karhulan kautta. Haminan keskustan ja Tavastilan seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Tavastilan tienhaaran eli seututie 170:n ja Tavastilantien risteyksen kautta. Tavastilan tienhaarasta on Rantahaan pikavuoropysäkille ja risteykseen etäisyyttä noin 500 metriä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Haminan keskustasta matkaa 153 kilometriä ja Lappeenrannan lentoasemalle 87 kilometriä.

Palvelut ja koulutus pienoiskuva|Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Haminan kampus. pienoiskuva|Vehkalahden koulu. Haminan alueella on kahdeksan peruskoulua ja yksi lukio. Lähimmät korkeakoulut ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kouvolan ja Kotkan kampukset sekä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto.

Toisen asteen oppilaitokset Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (EKAMI) Haminan lukio

Peruskoulut Aseman koulu Husulan koulu Kirkkojärven koulu Neuvottoman koulu Pappilansalmen koulu Pyhällön koulu Uuden-Summan koulu Vehkalahden koulu

Kulttuuri Kirjailija Laila Hietamiehen kirja Kaikilla elämän kaipuu (Otava 1978) kertoo Haminasta.