Saleh Mehdi Amash (, myös Salih Mahdi AmmashBeth K. Dougherty: Historical Dictionary of Iraq, s. 81. Rowman & Littlefield 2019. Google Books ; 1. heinäkuuta 1924Diplomaattikunnan vanhin Saleh Mehdi Amash kuollut (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 1.2.1985, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 3.6.2020. tai 1928Rostislav Holthoer: Suurlähettiläs Saleh Mehdi Amash In memorian, Marhaba Suomalais-arabialaisen yhdistyksen vuosikirja 1985 Bagdad, Irak – 30. tammikuuta 1985 Helsinki, Suomi) oli irakilainen kenraali, Baath-puolueen poliitikko ja diplomaatti, joka toimi Irakin puolustus- ja sisäministerinä sekä varapresidenttinä. Hän oli viimeksi Irakin suurlähettiläänä Suomessa vuosina 1975–1985.

Elämänvaiheet Uran alkuvaiheet Amash syntyi maanviljelijäperheeseen ja kävi armeijan esikuntakoulun Bagdadissa. Hän liittyi Baath-puolueeseen vuonna 1952 ja vapaiden upseerien liikkeeseen vuonna 1956. Hänet pidätettiin useasti oppositiotoiminnasta Abdulkarim Qasimin valtakaudella. Amash osallistui helmikuun 1963 vallankumoukseen, jonka seurauksena Baath-puolue nousi Irakissa ensimmäisen kerran valtaan. Hän toimi ensimmäisessä Baath-hallituksessa puolustusministerinä ja kuului samalla vallankumouksen komentoneuvostoon sekä Baath-puolueen kansainväliseen johtoon. Hän lähti maanpakoon, kun Irakin Baath-hallitus syrjäytettiin marraskuun 1963 vallankaappauksella ja valta siirtyi Abdulsalam Arifille.

Amash palasi Irakiin heinäkuun 1968 vallankumouksen jälkeen ja sai takaisin paikkansa vallankumouksen komentoneuvostossa sekä puoluejohdossa. Ollessaan sisäministerinä vuosina 1968–1970 hän ajautui valtataisteluun puolustusministeri Hardan al-Tikritin kanssa. Tilanteen rauhoittamiseksi he joutuivat molemmat eroamaan hallituksesta huhtikuussa 1970, ja kumpikin sai Irakin varapresidentin tehtävän. Amash riitautui myös muun puoluejohdon kanssa, joten hänet erotettiin vuonna 1971 varapresidentin tehtävästä ja vallankumousneuvostosta.

Amashista tuli vuonna 1972 Irakin Neuvostoliiton-suurlähettiläs, ja hänet akkreditoitiin tällöin myös Suomen-suurlähettilääksi. Hän oli suurlähettiläänä Neuvostoliitossa vuoteen 1974 ja sen jälkeen vuoden suurlähettiläänä Ranskassa.

Suurlähettiläänä Suomessa Vuonna 1975 Amash nimitettiin Irakin ensimmäiseksi Suomen-suurlähettilääksi asemapaikkanaan Helsinki. Hänen suurlähettiläskaudellaan Kulosaareen valmistui vuonna 1980 Irakin uusi suurlähetystörakennus. Suorapuheisena ja räväkkänä tunnettua Amashia kutsuttiin Suomessa ”Kulosaaren kalifiksi”. Amash pyrki suurlähettiläänä ollessaan muun muassa painostamaan suomalaisyrityksiä luopumaan kauppasuhteista Irakin silloisten vihollismaiden Iranin ja Israelin kanssa. Hän lähetti muun muassa suomalaisiin yrityksiin kyselyn, jossa haluttiin tietää, oliko yrityksen johtajina sionisteja tai juutalaisia ja kävikö yritys kauppaa israelilaisten yritysten kanssa, jotta Irak voisi boikotoida kyseisiä yrityksiä. Eräässä vaiheessa Amash epäsi Irakin-viisumien myöntämisen suomalaisille liikemiehille sen vuoksi, että ulkomaalaisviraston silloinen päällikkö Eila Kännö oli antanut oleskeluluvan ”irakilaisille terroristeille” ja vaati Kännölle tämän vuoksi rangaistusta.Pär Stenbäck: Kriisejä ja katastrofeja, s. 203–204. Suomentanut Salla Simukka. Helsinki: Schildts Kustannus Oy, 2009.

Irakin presidenttiä vuonna 1978 arvostellut libanonilainen runoilija ja kääntäjä Sahban Mroueh (1953–2012) karkotettiin Suomesta Amashin painostuksesta. Irakin suurlähetystö oli lähettänyt Suomen ulkoministeriölle nootin, jonka mukaan taloussuhteet Suomen ja Irakin välillä katkeaisivat ellei Mrouehia karkoteta. Tuohon aikaan suomalaisyrityksillä oli useita suuria rakennusurakoita Irakissa, muun muassa Kaija ja Heikki Sirenin suunnitelma Bagdadin kongressipalatsi. Mroueh pääsi myöhemmin kuitenkin palaamaan Suomeen.

Amash lähetti vuonna 1981 ulkoministeriölle nootin televisiossa syksyllä 1981 esitettyjen Elis ja Seela Sellan ohjelmien S’brent ja Juutalaiset johdosta.Anne Mattson: Sella ja selustansa: Näyttelijän elämäkerta ja elämänkaaripsykologia, lisensiaatintutkimus, Helsingin yliopisto 2012, sivu 122–123 Vuodesta 1982 Amash oli Suomessa diplomaattikunnan vanhin. Tässä asemassa hän esitti tammikuussa 1982 Presidentinlinnassa järjestetyllä vastaanotolla diplomaattikunnan onnittelut uudeksi tasavallan presidentiksi valitulle Mauno Koivistolle.Hannu Savola (toim.): Näin saatiin presidentti, s. 187. Helsinki: Sanoma, 1982. .

Amash kuoli yllättäen Helsingissä Mehiläisen sairaalassa tammikuussa 1985, ja hänet haudattiin Irakiin. Amashin kuolemasta annettiin julkisuuteen hyvin vähän tietoja. Salaperäisyyttä lisäsi, etteivät suomalaiset saaneet tehdä Amashille ruumiinavausta. Hänen on epäilty joutuneen Irakin diktaattori Saddam Husseinin järjestämän myrkytyssalamurhan uhriksi.Sanna Aro: Mitä luin tänään: Salaisuuksien vartija Assyriologin lifestyle-blogi 22.6.2013

Amash oli arabikulttuurin ja arabialaisten ratsuhevosten harrastaja. Hän kirjoitti muistelmat ja arabiankielisiä runoja, joita julkaistiin myös suomennettuina. Amashin aloitteesta järjestettiin suomalais-arabialaiset kirjallisuusseminaarit Helsingissä 1977 ja 1981 sekä Bagdadissa 1979. Amash oli Suomalais-Arabialaisen yhdistyksen kunniajäsen.

Perhe Amashin tytär on Baath-puolueen johtoon kuulunut mikrobiologi Huda Salih Mahdi Ammash, joka oli ainoa nainen Yhdysvaltojen viranomaisten vuonna 2003 julkaisemissa Irakin etsintäkuulutuspelikorteissa. Yhdysvallat väitti hänen osallistuneen Saddam Husseinin hallinnon biologisten aseiden kehittämiseen ja käytti hänestä nimitystä ”rouva pernarutto”.Jaakko Kangasluoma: USA pidätti Irakin entisen Suomen-lähettilään tyttären (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 6.5.2003. Viitattu 2.6.2020.Stevenson Swanson: Iraq's 'Mrs. Anthrax' is key figure in weapons program Chicago Tribune 11.8.2003. Viitattu 2.6.2020. Iraq’s ‘Anthrax Lady’ faces 15 years in prison Al Arabiya 1.12.2016. Viitattu 2.6.2020.

Teokset Runoja. Suom. Eva Salim, stilisointi Hannu Niklander. Arabialaisen kulttuurin seura ry; Irakin suurlähetystö, Helsinki 1983

Lähteet

Luokka:Irakilaiset kenraalit Luokka:Irakin puolustusministerit Luokka:Sisäministerit Luokka:Varapresidentit Luokka:Suurlähettiläät Luokka:Vuonna 1924 syntyneet Luokka:Vuonna 1985 kuolleet