Hyrynsalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Hyrynsalmella on ollut asutusta jo 8000 eaa. Hyrynsalmen naapurikunnat ovat Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi.
Hyrynsalmen ja Kuusamon välille rakennettiin jatkosodan aikana 1942–1944 kapearaiteinen Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata, joka tunnetaan myös nimellä ”Kuolemanrata”. Paikalle rakennettiin myöhemmin Taivalkosken–Ämmänsaaren rata. Nykyisin Hyrynsalmen rautatieasemalla on ainoastaan tavaraliikennettä.
Hyrynsalmi on Suomen eteläisin poronhoitoalue.
Historia Hyrynsalmen vanhimmasta asutuksesta kertovat kunnan keskiosista löytyneet kivikautiset asuinpaikat. Vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle muutti savolaisia uudisasukkaita. Venäläiset tuhosivat asutuksen 1570- ja 1580-luvuilla ja uudelleen alue asutettiin vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595.
Hyrynsalmen seutu kuului aluksi Limingan ja myöhemmin Paltamon seurakuntaan, mutta erotettiin omaksi seurakunnaksi jo 1786. Ristijärven, Suomussalmen ja Puolangan kappelit erosivat Hyrynsalmesta vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Jakob ja Carl Rijfin rakentama Hyrynsalmen kirkko valmistui 1786.
Väestö sai toimeentulonsa pääasiassa maataloudesta ja poronhoidosta. Raudanpolton hyrynsalmelaiset aloittivat jo keskiajalla. Kunnan alueelta on löytynyt lukuisia rautahyttejä eli raudanpolttopaikkoja. Kaunislehdon talomuseolla on jäljennös Moisiovaaran Kokkojärven Hyttiniemen hytistä, jota on käytetty 1500-luvulla. Hyrynsalmelaiset olivat myös käteviä käsistään, käsityötaitoa edustivat mm. tervaveneet, reet ja naisten puvut. Tommi-puukon takomisen aloitti seppä Kalle Keränen Oravivaaran Mustalahden talossa vuoden 1870 tienoilla.
Hyrynsalmen väkiluku pysyi pitkään alhaisena. Vielä 1770 alueella oli vain 24 taloa. Seuraavalla vuosisadalla asukasluku alkoi kuitenkin kasvaa nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli jo 2 408. Asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka, jolloin poismuutto käänsi väkiluvun nopeaan laskuun. Vuonna 1960 asukkaita oli 6 098, 1970 5 016 ja 1985 4 257. Asukasluku on ollut tästä asti jatkuvassa laskussa ja vuonna 2011 asukasluku oli enää vain 2 722.
Hyrynsalmen kirkko
pienoiskuva|Hyrynsalmen kirkko Hyrynsalmen ristikirkko on valmistunut vuonna 1786. Tyyliltään kirkko on tuolle ajalle tunnusomainen ristikirkko, jonka hallitsevana piirteenä kohoaa normaalia kookkaampi kahdeksankulmainen keskustorni. Kirkossa on 700 istumapaikkaa ja alttaritaulun on maalannut oululainen Gustaf Hedman 1830-luvulla.
Talvisodan aikana kirkkoon koottiin Suomussalmen taisteluissa kaatuneet.
Maantiede Hyrynsalmi on kaakkois–luodesuunnassa pitkänomainen kunta Kainuun vaaramaalla. Kunnan maisemaa hallitsevat metsäiset mäet ja vaarat, suoalueet sekä järvet ja joet. Maasto on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, ja useat vaarat kohoavat lähes 400 metrin korkeuteen. Hyrynsalmen länsiosassa sijaitseva Iso Tuomivaara kohoaa 387 metriin merenpinnan yläpuolelle ja on Kainuun korkein kohta.
Kallioperä ja maasto Hyrynsalmen kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan länsiosat kuuluvat Kainuun liuskealueeseen, keskiosissa esiintyy gneissigraniittia ja itäosissa emäksisiä liuskeita. Yleisin maalaji on moreeni. Kunnan alueella on lisäksi harjuja sekä hiekka- ja hietamaita. Jäätiköitymisen muovaamat maastonmuodot ovat tyypillisiä Kainuun vaaramaalle.
Metsät ja suot muodostavat suuren osan kunnan maa-alasta. Kunnan itäosissa on laajoja suoalueita, ja metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia.
Vesistöt Hyrynsalmen vesistöt kuuluvat Hyrynsalmen reittiin, joka on osa Oulujoen vesistöaluetta. Reitin pääjoki on Emäjoki, johon Hyrynsalmella liittyvät muun muassa Luvanjoki, Tuomijoki ja Lietejoki. Kunnan suurimpia järviä ovat Hyrynjärvi, Luvanjärvi ja Mikitänjärvi. Hyrynsalmen reitti liittyy Oulujoen vesistöön ja jatkuu Emäjoen kautta kohti Oulujärveä.
Aluerakenne Kylät Hyrynsalmi, Kytömäki, Luvankylä, Moisiovaara, Oravivaara, Tapanivaara, Väisälä, Teerijärvi, Haapolanvaara, Hoikka, Pekankylä, Lietekylä, Karpinvaara, Hakokylä, Nuottikylä.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Hyrynsalmella oli 2 326 asukasta, joista 1 271 asui taajamassa, 1 026 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hyrynsalmen taajama-aste on 55,3 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Hyrynsalmen kirkonkylä. Väestö Hyrynsalmella oli vuoden 2025 lopussa 1 984 asukasta. Kunnan väkiluku väheni vuoden aikana 34 henkilöllä.
Vuonna 2025 Hyrynsalmen kokonaisnettomuutto oli +24 henkilöä. Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto oli +13 henkilöä ja nettomaahanmuutto +11 henkilöä. Muuttovoitosta huolimatta väkiluku pieneni, koska luonnollinen väestönmuutos oli negatiivinen.
Hyrynsalmen väkiluku on pienentynyt pitkällä aikavälillä. Muuttoliike on kuitenkin viime vuosina kehittynyt myönteisemmin: vuonna 2025 kunta sai sekä kuntien välisestä muutosta että nettomaahanmuutosta muuttovoittoa. Väkiluvun väheneminen johtui siten luonnollisesta väestönmuutoksesta, jossa kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän.
Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Elinkeinot Hyrynsalmen elinkeinorakenne painottuu palveluihin. Vuonna 2022 palveluiden osuus kunnan elinkeinorakenteesta oli 77,3 %, jalostuksen 13,2 % ja alkutuotannon 8,1 %. Palvelualoilla merkittävässä asemassa ovat julkiset palvelut, matkailu ja muut paikalliset palvelut.
Matkailu on keskeinen osa Hyrynsalmen elinkeinoelämää. Ukkohallan matkailukeskus tarjoaa ympärivuotisia matkailu- ja vapaa-ajan palveluja, ja alueella toimii majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluyrityksiä. Matkailun kehittämisessä painottuvat ympärivuotisuus, luontomatkailu sekä majoituskapasiteetin ja palveluiden kehittäminen.
Maa- ja metsätalous muodostavat osan Hyrynsalmen perinteisestä elinkeinotoiminnasta. Metsätalouden merkitystä tukee kunnan laaja metsäinen pinta-ala, ja maa- ja metsätalouden työpaikkojen säilyttäminen on nostettu yhdeksi kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteista.
Uusiutuva energia on noussut yhdeksi Hyrynsalmen elinkeinoelämän kasvavista aloista. Kunnassa toimii tuulipuistoja, ja tuulivoimarakentaminen on viime vuosina lisännyt alueen taloudellista aktiivisuutta. Kunta on lisäksi edistänyt uusien uusiutuvan energian hankkeiden ja niihin liittyvän yritystoiminnan sijoittumista alueelle.
Hallinto ja politiikka Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan ja neljä SDP:n hallussa kaudella 2025–2029.
Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella Hyrynsalmi täyttää uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit. Arviointiryhmä kuitenkin katsoi, että Hyrynsalmen kunnalla on edellytykset palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana, koska kunnalla on toimiva säästöohjelma ja talous on paranemassa nopeasti.
Vastuuston puheenjohtajan Esa Kemppaisen vuonna 2026 mukaan kunnan talous nojaa pääasiassa tuulivoimasta saatavaan kiinteistöveron tuottoon.
Kunnantalo Hyrynsalmen kunnantalo valmistui vuonna 1984. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jouni Koiso-Kanttila ja siinä toimii myös kirjasto.
Vaakuna Hopeisessa kentässä sininen aaltokoroinen paalu, jossa kultainen tervatynnyri. Vaakunan on suunnitellut A.Liuksiala.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Hyryntie eli seututie 891 Hyrynsalmen keskustassa kaakkoon päin nähtynäHyrynsalmen tärkein liikenneyhteys on Valtatie 5, joka kulkee kunnan läpi Ristijärven suunnasta Suomussalmelle. Valtatie yhdistää Hyrynsalmen muun muassa Kajaanin ja Kuusamon suuntiin. Kunnan tieverkkoon kuuluu lisäksi useita seutu- ja yhdysteitä, joista keskeisiä ovat seututie 891, seututie 892 ja seututie 904. Seututie 904 yhdistää Hyrynsalmen Kuhmon suuntaan.
Hyrynsalmelle on linja-autoyhteyksiä muun muassa Kajaanin ja Suomussalmen suuntiin. Kunta järjestää lisäksi asiointiliikennettä eri puolilta kuntaa kirkonkylälle. Asiointiliikenteessä ei ole kiinteitä reittejä, vaan kuljetukset järjestetään alueittain ja tilausperusteisesti.
Hyrynsalmen kautta kulkee rautatie, jota käytetään nykyisin tavaraliikenteeseen. Rautatieyhteys palvelee erityisesti puutavaran kuljetuksia, eikä Hyrynsalmella ole henkilöjunaliikennettä.
Palvelut ja koulutus Hyrynsalmella toimii Hyrynsalmen yhtenäiskoulu, jossa järjestetään esiopetusta sekä perusopetusta vuosiluokilla 1–9. Lukuvuonna 2026–2027 koulussa on noin 120 oppilasta.
Hyrynsalmella toimii Hyrynsalmen kirjasto, joka tarjoaa kirjastopalvelujen lisäksi muun muassa maksuttoman etätyötilan, langattoman verkon ja näyttelytilan. Kirjasto toimii myös kunnan asiointipisteenä Kelan palveluihin.
Terveyspalveluja tarjoaa Kainuun hyvinvointialueen Hyrynsalmen terveysaseman vastaanotto. Terveysasemalla on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluja sekä muita perusterveydenhuollon palveluja.
Kunnassa toimii vuonna 2022 valmistunut Päiväkoti Pääskynpesä, jossa järjestetään myös vuorohoitoa.
Kunta järjestää vapaa-ajan toimintaa erityisesti liikunnan ja kulttuurin parissa. Hyrynsalmella on useita sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja, ohjattuja liikuntaryhmiä sekä lainattavia liikuntavälineitä. Liikuntatoimi järjestää toimintaa yhteistyössä seurojen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuritoimintaan kuuluu muun muassa näyttelyitä ja tapahtumia.
Kuttuuri Matkailu ja nähtävyydet pienoiskuva|oikea|Hyrynsalmen kunnanrajaHyrynsalmen matkailu keskittyy erityisesti Ukkohallan matkailukeskukseen sekä luonto- ja ulkoilumatkailuun. Ukkohalla on ympärivuotinen matkailukeskus Syväjärven rannalla Kainuun korkeimpien vaarojen kupeessa. Matkailukeskuksessa on laskettelurinteitä, maastohiihtolatuja sekä maastopyöräily- ja retkeilyreittejä. Alueella on myös majoitus- ja ravintolapalveluita, Saunamaailma & Spa sekä muita vapaa-ajan palveluita.
Ukkohallan matkailukeskuksen kehittäminen alkoi 1980-luvulla, jolloin Hyrynsalmen kunta kartoitti Pienen Tuomivaaran ja Syväjärven mahdollisuuksia matkailukäyttöön. Ukkohallan matkailukylä avattiin vuonna 1988. Alkuvaiheen kehittämiseen kuuluivat muun muassa hotelli, majoitushuoneistot, laskettelurinteet ja ravintolapalvelut sekä lähialueen retkeilyreittien rakentaminen. 2000-luvun alusta lähtien Ukkohallaa on kehitetty ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi. Vuonna 2005 alueelle valmistui Hallan Sauna, joka tunnetaan nykyisin Ukkohallan Saunamaailmana.
Ukkohallassa on talvisin mahdollista harrastaa muun muassa laskettelua, maastohiihtoa ja talvipyöräilyä. Kesäkaudella alueen keskeisiä aktiviteetteja ovat maastopyöräily ja retkeily. Ukkohallan maastopyöräilyreitistöä on lähes 100 kilometriä, ja reitit kulkevat pääosin Ukkohallan ja Vorlokin vaaramaisemissa. Reittien varrella sijaitsevat muun muassa Vorlokin rotkolaakso ja Komulanköngäs. Ukkohallan palveluihin kuuluvat lisäksi muun muassa majoitus, ravintola, keilahalli ja Saunamaailma & Spa.
Hyrynsalmella on noin 52 kilometriä patikointireittejä ja noin 100 kilometriä maastopyöräilyreittejä. Talvisin kunnassa on noin 60 kilometriä kunnossapidettäviä hiihtolatuja sekä noin 50 kilometriä moottorikelkkareittejä.
Tunnettuja luontokohteita ovat muun muassa Komulanköngäs, Vorlokin rotkolaakso, Hiidenkirkko, Vuorilampi ja Paljakanvaaran alue. Komulanköngäs, alkuperäiseltä nimeltään Lauttaköngäs, sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa muutaman kilometrin päässä Ukkohallan matkailukeskuksesta. Könkään yhteydessä on vanha mylly, joka sijaitsee joesta erilleen louhitussa väylässä.
Vorlokin rotkolaakso on syvä kalliorepeämä, jonka pohjalla voi olla lunta ja jäätä vielä keskikesällä. Vorlokin rotkolaakso sijaitsee UKK-reitin varrella Hyrynsalmen ja Komulankönkään välillä. Hiidenkirkko sijaitsee Hakokylässä Ylä-Tervajärven itäpäässä.