thumb|right|272x272px|Karinaisten kirkko kesällä 2011 Karinainen () on Varsinais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta. Se perustettiin vuonna 1872 erottamalla se Marttilasta.http://www.poytya.fi/Default.aspx?id=317303 Vuonna 2004 Karinaisten kunnassa asui 2 457 ihmistä ja sen pinta-ala oli 92,41 km², josta 0,09 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 26,73 asukasta/km². Naapurikunnat olivat Aura, Marttila, Mellilä, Pöytyä ja Tarvasjoki; näistä Mellilä on sittemmin liitetty Loimaaseen ja Tarvasjoki Lietoon.

Karinainen yhdistyi vuoden 2005 alussa Pöytyän kunnan kanssa. Uuden kunnan nimeksi tuli Pöytyä. Vuoden 2009 alusta Pöytyään liittyi myös Yläne.

Karinaisten Kyrön kylässä sijaitsee Auranmaan Viikkolehden toimitus.

Maantiede Karinainen sijaitsee maisemallisesti Loimaan seudun lakeuksien reunalla. Maaston tasaisuus näkyy selvimmin koillisosan suo- ja peltoalueilla sekä etelä- ja lounaisosan peltoalueilla. Yksittäiset kalliokohoumat yltävät harvoin yli kymmentä metriä ympäristöään korkeammalle. Korkeimmat mäkien huiput sijaitsevat vyöhykkeellä, joka ulottuu noin kolme kilometriä leveänä entisen kunnan kaakkoiskulmasta kirkonkylän kautta Kyrön tienoille.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 97–100. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.

Karinaisten alueella ei ole ainuttakaan järveä. Ainoa vesistö on entisen kunnan halki virtaava Tarvasjoki, joka alkaa Rahkion tienoilta ja laskee 5–15 metriä syvässä uomassa etelään entisen Tarvasjoen kunnan puolelle Liedossa.

Historiaa Karinaisten alueelta on löydetty kaksi arviolta 4 000–4 500 vuotta vanhaa kourutalttaa, jotka on talletettu Kansallismuseon kokoelmiin. Karinaisten emäpitäjä Marttila mainittiin asiakirjoissa vuonna 1409, ja siihen kuului keskiajalta lähtien muun muassa Kyrön yökunta. Hallinnollisissa asioissa oli tapana puhua Marttilan pitäjän Alastaron kolmanneksesta, johon kuuluivat Karinaisten lisäksi myöhemmän Tarvasjoen alue. Karinaisten nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1513. Vuoden 1540 maakirjassa luetelluissa seitsemässä kylässä oli yhteensä 29 taloa.

Paikkakunnan vanhimpaan keskukseen, Kyrön kylään rakennettiin 1620-luvulla saarnahuone, mutta jo vuonna 1657 sellainen tehtiin myös Karinaisiin. Jälkimmäisestä tuli pysyvä seurakunnan keskuspaikka, sillä Karinaisten saarnahuone purettiin vuonna 1764 ja sen tilalle rakennettiin nykyistä kirkkoa edeltänyt kappeli. Tästä on muistona vuonna 1768 rakennettu kellotapuli. Marttilan saarnahuonekuntana ollut Karinainen sai kappelin oikeudet vuonna 1901, ja vuonna 1908 siitä tuli itsenäinen seurakunta.

Uusi kunnallishallinto järjestettiin vuonna 1869 yhteiseksi Marttilan ja Karinaisten pitäjille, mutta jo kolme vuotta myöhemmin Karinainen erosi omaksi kunnakseen. Karinaisten ensimmäinen kansakoulu valmistui vuonna 1882.

Jatkosodan jälkeen Karinaisiin asutettiin siirtoväkeä Simpeleen kunnan Neuvostoliitolle jääneeltä alueelta.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.

Hallinto

Kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa. Viimeisellä valtuustokaudella 2001–2004 paikat jakaantuivat siten, että kokoomuksella oli kahdeksan paikkaa, keskustalla seitsemän, Karinaisten sitoutumattomilla neljä ja SDP:lla ja kristillisdemokraateilla yksi kummallakin.Tilastokeskus StatFin tietokanta: Puolueiden kannatus vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025: Valittujen lukumäärä Viitattu: 12.9.2025.

Kylät ja kulmakunnat thumb|222x222px|Karinaisten kylät vuonna 1927:1-Tilkanen, 2-Mäenpää, 3-Närppi, 4-Suutarla, 5-Karinainen, 6-Kiukainen, 7-Kyrö, 8-Rahkion jakokunta. Vaaleankeltaiset kunnan ulkopuolisten kylien alueita.

Karinaisten vanhoja kyliä ovat Karinainen, Kiukainen, Kyrö, Mäenpää, Närppi, Suutarla ja Tilkanen. Rahkio muodostettiin kyläksi useiden kylien yhteisniitystä 1830-luvulla. Muihin kulmakuntiin kuuluu muiden muassa Heikinsuo.

Suurin kyläkeskus on varsinkin teollisuustyöpaikkoja tarjoava Kyrön taajama, jonka rautatieasemalla myös matkustajajunat pysähtyivät vuosina 1876–1990. Siellä toimii osana Pöytyän kunnan koululaitosta Elisenvaaran yhtenäiskoulu, joka on Kurkijoella Laatokan Karjalassa toimineen Elisenvaaran yhteiskoulun toiminnan jatkaja.

Liikenne Karinaisten halki kulkee vuonna 1876 käyttöön otettu Toijala–Turku-rata, jonka varrella sijaitsevalla Kyrön rautatieasemalla matkustajaliikenne lopetettiin vuonna 1990. Entisen kunnan luoteisrajaa sivuaa valtatie 9, ja muutaman kilometrin päässä kaakkoisrajalta kulkee valtatie 10. Lähin kaupallisen liikenteen lentoasema on Turussa.

Etäisyyksiä Karinaisista Forssa 50 km Helsinki 150 km Hämeenlinna 105 km Loimaa 25 km Salo 40 km Tampere 115 km Turku 40 km

Kulttuuriympäristö

Museoviraston vuonna 2009 määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Karinaisissa ovat Kyrön rautatieasema ja Mäenpään kylä.

Kulttuuri Murre Karinaisten alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Karinaisten murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.

Ruokakulttuuri Karinaisten pitäjäruoaksi valittiin 1980-luvulla perunasoseesta ja ohrajauhosta keitetty pastanttipuuro.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 20. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Kuuluisia karinaislaisia Wäinö Aaltonen (1894–1966), kuvanveistäjä, syntyi Karinaisissa Jalmari Eskola (1886–1958), kestävyysjuoksija, olympiamitalisti, syntyi Karinaisissa Väinö Helke (vuoteen 1906 Helenius, 1893–1958), juristi, virkamies ja pankinjohtaja, syntyi Karinaisissa Ossi Räikkä (1935–2004), näyttelijä ja teatteriohjaaja, syntyi Karinaisissa Elsa Tilkanen (1896–2006), eläessään vanhin suomalainen, asui aikuisikänsä Karinaisissa Lauri Tilkanen (s. 1987), näyttelijä, syntynyt Karinaisissa Vilho Tilkanen (1885–1945), kilpapyöräilijä, syntyi Karinaisissa

Katso myös Karinaisten koulut

Lähteet

Aiheesta muualla

Karinaisten kulttuuriympäristöohjelma Viitattu 20.6.2009. Karinaisten historia Aulis Oja. Karinaisten seurakunta ja kunta Forssan kirjapaino v.1957

Karttoja

*