Aitna (, ), alun perin Inessa (, myös ) (), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella. Sen tarkkaa sijaintipaikkaa ei tunneta.

Maantiede

Aitna sijaitsi sille nimen antaneen Aitna- eli Etna-tulivuoren etelärinteellä Sisilian itäisissä sisäosissa. Sen tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan tunneta. Strabonin mukaan kaupunki sijaitsi lähellä Kentoripaa ja oli paikka, josta ihmiset yleensä nousivat Etnalle; mutta toisaalla hän sanoo, että se sijaitsi vain 80 stadioninmitan eli noin 14 kilometrin päässä Katanesta. Itinerarium Antonini Augusti puolestaan sanoo Aitnan sijainneen 12 roomalaisen mailin eli noin 19 kilometrin päässä sekä Katanesta että Kentoripasta. Thukydides vahvistaa kaupungin sijainneen jossakin näiden kahden kaupungin välillä.Strabon: Geografia 6; Thukydides: Peloponnesolaissota 6.94. Aitnan lähellä sijaitsi Hybla Geleatiksen kaupunki.

Perinteisesti Aitna on sijoitettu nykyiseen Santa Maria di Licodiaan, mutta arkeologiset kaivaukset eivät tue tulkintaa. Nykyisin kaupungin sijaintipaikaksi ehdotetaan yleensä Poiran aluetta Simeto-joen rannalla nykyisten Paternòn ja Centuripen puolessa välissä. Aitnan kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta.

Historia pienoiskuva|Aitnan lyömä heksas-raha, n. 354/353–344 eaa. Kuvituksessa naisen pää (Persefone?) ja teksti , ja toisella puolella vapaana juokseva hevonen. pienoiskuva|Aitnan lyömä hemidrakhma(?), n. 344–339/338 eaa. Kuvituksessa Zeus Eleutherioksen (”Vapauttajan”) pää ja teksti , ja toisella puolella salama ja teksti .

Inessa oli alun perin ei-kreikkalaisen, saaren alkuperäisväestöön kuuluneen sikulien heimon asutus. Siitä tuli kreikkalainen kaupunki Syrakusan tyrannin Hieron I:n kuoleman jälkeen. Hieron oli vuonna 476 eaa. asuttanut Katanen kaupungin uudella väellä ja nimennyt sen uudelleen Aitnaksi (tutkimuksessa Aitna I). Kaupungin perustamisen kunniaksi Hieron tilasi Aiskhylokselta näytelmän Aitnan naiset, joka sijoittuu osittain kaupunkiin.

Hieronin kuoleman vuonna 467/466 eaa. jälkeen, viimeistään vuoteen 461 eaa. mennessä, Hieronin asuttama väki karkotettiin Katanesta, ja alkuperäiset asukkaat palasivat sinne. Karkotetut vetäytyivät Inessaan, valtasivat sen itselleen ja nimesivät nyt sen Aitnaksi (tutkimuksessa Aitna II) entisen kaupunkinsa mukaan. Siksi aitnalaiset pitivät Hieronia kaupungin perustajana (oikistēs). Uusi nimi ei kuitenkaan saanut täyttä hyväksyntää, ja vielä Thukydides käytti kaupungista vanhaa nimeä Inessa.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.76.Thukydides: Peloponnesolaissota 3.103, 6.96. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Aitnaīos (), myöhemmin latinaksi Aetnensis.

Aitna löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Jossakin vaiheessa 400-lukua eaa. kaupunki jäi syrakusalaisten valtaan, ja nämä perustivat sinne vahvan varuskunnan. Vuonna 426 eaa. Lakheen johtamat ateenalaiset epäonnistuivat kaupungin valtaamisessa. Ateenan suuremman Sisilian sotaretken aikaan 415–413 eaa. Aitna oli läheisen Hybla Geleatiksen tavoin liitossa Syrakusan kanssa, ja ateenalaiset tuhosivat kaupungin aluetta.

Seuranneella kaudella, jota leimasivat Sisilian sisäiset levottomuudet, Aitna toimi usein merkittävänä linnoituksena. Se toimi muun muassa vuonna 405 eaa. niiden syrakusalaisten pakopaikkana, jotka olivat vastustaneet Dionysioksen nousua kaupungin tyranniksi. Dionysios kuitenkin valtasi Aitnan vuonna 403 eaa. ja asetti sen asukkaiksi pian tämän jälkeen joukon kampanialaisia palkkasotilaita, jotka olivat aiemmin asuttaneet Katanea. Aitnan kampanialaiset pysyivät uskollisina Dionysiokselle tämän sodassa Karthagoa vastaan vuonna 396 eaa., ja pitivät kaupungin hallussaan vuoteen 339 eaa. saakka. Tuolloin Timoleon valtasi sen ja surmautti kampanialaiset.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.113, 14.7–9, 14.14, 14.58, 14.61, 16.67, 16.82.

Tämän jälkeen kaupunkia ei mainita antiikin lähteissä, ennen kuin Cicero mainitsee sen suhteellisen merkittävänä tavallisena roomalaiskaupunkina (municipium) seudulla ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Aitna selvästikin kärsi huomattavasti Verresin väärinkäytöksistä saarella.Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 3.23, 3.44–45, 4.51. Vielä Plinius ja Ptolemaios mainitsevat kaupungin, mutta sen myöhempää historiaa ja tuhoutumisen ajankohtaa ei tunneta.

Rakennukset ja löydökset

Katanessa sijainnutta Aitna I:stä ei voi arkeologisesti erottaa Katanen vaiheista. Poiran alueelta Inessan ja Aitna II:n mahdolliselta paikalta on löydetty joidenkin rakennusten sekä linnoitteiden jäänteitä sekä kallioon hakattuja kammiohautoja 500- ja 400-luvuilta eaa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Antiikin Sisilian kaupungit