Suomen syntyvyyden laskulla tarkoitetaan kokonaishedelmällisyysluvun alentumista.

Syntyvyys on vähentynyt vuonna 2008 alkaneen laskukauden jälkeen lähes kaikissa Euroopan maissa.https://yle.fi/uutiset/3-7265261 Syntyvyyskehityksen lasku on Ilta-Sanomien toimittaja Mikko Marttisen mukaan suurin Suomen tulevaisuutta määrittävä ilmiö ilmastonmuutoksen ohella.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006147909.html Kun vuonna 2010 elävänä syntyneitä oli 60 980, vuonna 2025 heitä oli 45 832. 2000-luvun heikoin vuosi on tähän mennessä ollut 2023, jolloin syntyneitä oli 43 383; tuon vuoden jälkeen syntyneiden lukumäärä on hieman elpynyt.

Syntyvyyskehityksen lasku heikentää huoltosuhdetta pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä syntyvyyskehityksen laskun vuoksi suljetaan synnytysosastoja ja tarvitaan vähemmän lastenhoitajia sekä kouluja, luokkia ja opettajia.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006146997.html Kristillisdemokraattisen poliitikon Sonja Falkin mukaan lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa jäänyt talouspolitiikan ja tasa-arvopolitiikan jalkoihin.https://www.kdlehti.fi/2019/06/23/suomi-ei-saa-muuttua-lapsikielteiseksi-yhteiskunnaksi-perhepolitiikan-erityisasiantuntija-sonja-falk-suree-syntyvyyden-romahdusta/

Professori Heikki Hiilamon mukaan nykymeno syntyvyyden vähenemisessä johtaisi siihen, ettei valtio voisi pitää huolta kansan toimeentulosta ja huolenpidosta, eikä ilman toimivaa yhteiskuntaa pystytä edes tarvittaviin ympäristötoimiin. Vaikka jokaisen olisi hyvä saada haluamansa määrä jälkeläisiä, yhteiskunta vaikuttaa ihmisten toiveisiin, julkinen keskustelukin. Talouskasvu ja tasa-arvo yleensä lisäävät syntyvyyttä. Nykyinen romahdus johtunee kulttuurisesta muutoksesta ja koskee kaikkia ikiä, alueita ja perhekokoja.

Pienemmällä syntyyvydellä on katsottu olevan myös positiivisia vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi vanhempien mahdollisuus antaa parempi elintaso jo olemassa oleville lapsille, ympäristökuormituksen pienentyminen ja liikakansoittumisen ennaltaehkäisy. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan Suomessa syntyvällä lapsella on maapallon kantokyvylle yhtä suuri vaikutus kuin kellä tahansa muulla saman kulutustason maahan syntyvällä lapsella.

Nobel-palkitun taloustieteen professori Daron Acemoğlun mukaan pienenevä väestö on johtanut eri maissa kasvaneeseen bruttokansantuotteeseen työssä käyvää kansalaista kohti ja suurempiin palkkoihin ilman haitallista vaikutusta bruttokansantuotteeseen tai ansioihin.

Globaali kokonaiskuva Suomi ei ole ainoa maailman maa, jossa syntyvyys alenee. Etelä-Koreassa syntyvyysluvun ennustetaan olevan 0,96 vuonna 2018. Etelä-Koreassa matalaan syntyvyyteen vaikuttaa se, että naiset lykkäävät lasten hankintaa tai eivät hanki lapsia lainkaan, koska naiselle lapsen saaminen heikentää työmarkkina-asemaa ja aiheuttaa työpaikalla syrjintää. Japanin syntyvyysluku on 1,43. Japanissa matalaan syntyvyyslukuun vaikuttaa kulttuurinen odotus siitä, että mies on perheen elättäjä, ja nuorilla miehillä on vaikeuksia löytää vakaita ja hyväpalkkaisia töitä: toisin sanoen japanilaiset nuoret miehet eivät mahdu työmarkkinoille. Maassa 70 prosenttia naisista poistuu työelämästä synnytettyään.

Maailman matalin kokonaishedelmällisyysluku on Singaporessa: 0,83. Toiseksi matalin Macaossa: 0,95. Kolmanneksi matalin Taiwanissa: 1,13. neljänneksi matalin Hongkongissa: 1,19 ja viidenneksi matalin Puerto Ricossa: 1,22.

Ilmiö, josta on maailmanlaajuisesti kysymys, on nimeltään väestöllinen muuntuminen (rinnakkainen nimitys demografinen transitio).

Tilastoja Syntyvyyden lasku alkoi vuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2010 elävänä syntyneitä oli 60 980. Syntyvyys laski tästä vuodesta yhtäjaksoisesti vuoteen 2019 saakka, jolloin syntyneitä oli 45 613. Syntyvyys laski 2010-luvulla siis noin 25 prosenttia. Syntyvyys kääntyi pieneen kasvuun vuosina 2020 ja 2021, mutta syntyvyyden kasvu kääntyi tämän jälkeen jälleen laskuun. Elävänä syntyneiden lukumäärä oli 2000-luvulla matalimmillaan vuonna 2023 (43 383). Kokonaishedelmällisyysluku oli matalimmillaan vuodesta 1776 alkavan mittaushistorian aikana vuonna 2024 (1,25). Vuonna 2025 elävänä syntyneitä oli 45 832 (nousu edellisvuoteen 4,8 prosenttia). Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä syntyneitä oli 11 532, jossa on nousua 627 lasta (5,7 prosenttia) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2024 väestöennusteen mukaan elävänä syntyneiden lukumäärä lähes vakiintuisi vuodesta 2024 noin 45 000:een ollen lievässä kasvussa vuoteen 2041 saakka, jolloin saavutettaisiin huippulukema eli 46 802 lasta.

Syntyvyys on pienentynyt kaikissa koulutusryhmissä.

Vuonna 2025 kokonaishedelmällisyysluvut olivat matalia etenkin Itä-Suomen maakunnissa: Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa hedelmällisyysluku oli alle 1,2. Hedelmällisyysluku oli yli 1,2, mutta alle koko maan hedelmällisyysluvun 1,305 vuonna 2025 Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Hedelmällisyysluku oli korkeimmillaan kaikissa pohjalaismaakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Hedelmällisyysluku on pieni etenkin monissa suomalaisissa kaupungeissa: esimerkiksi Joensuussa hedelmällisyysluku on 1,00, Tampereella ja Turussa 1,03 ja Helsingissä 1,08 vuosina 2022–2025. Hedelmällisyysluku on alhainen myös monessa itäsuomalaisessa maalaiskunnassa: esimerkiksi Outokummussa luku on 0,95, Rääkkylässä 1,01 ja Tuusniemellä 1,04. Korkeita hedelmällisyysluvut ovat monissa pohjalaisissa kunnissa: esimerkiksi Luodon hedelmällisyysluku on 3,58 ja Pyhännän 3,15.

Kokonaishedelmällisyysluvun tulisi olla 2,1 jotta saavutettaisiin väestön uusiutumistaso. Vuonna 2010 alkanut syntyvyyslukujen vajoaminen näkyy kokonaishedelmällisyyden pienentymisenä neljänneksellä kahdeksassa vuodessa. Pidemmän aikavälin tarkastelussa sekä kansainvälisessä vertailussa muutos näyttää hieman lievemmältä, sillä Suomen syntyvyys putosi roimasti myös 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, ja Euroopassa on maita, joissa syntyvyys on ollut pientä jo pitkään. Kokonaishedelmällisyys alkoi vajota kohti väestön uusiutumistasoa jo 1900-luvun alussa.

Syitä Perheministeri Annika Saarikon mukaan lasten hankkimispäätökset kytkeytyvät asumiseen ja työllisyyteen. Asumisen korkeat hinnat vaikuttavat syntyvyyteen etenkin suurissa kaupungeissa.

Ensisynnyttäjien keski-iän nousu on yksi syntyvyyttä alentanut tekijä.https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miten-vakava-ongelma-syntyvyyden-lasku-on-ja-mita-sille-voitaisiin-tehda- https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/mikko-myrskyla-iakas-vanhempi-on-lapsen-etu Professori Anna Rotkirchin mukaan moni lykkää lasten hankkimista, koska se on ahdistavaa.https://www.talouselama.fi/uutiset/moni-lykkaa-lapsen-saamista-siksi-etta-se-on-ahdistavaa-sanoo-tutkimusprofessori-ja-samalla-ei-toivottu-lapsettomuus-ja-yksilapsisuus-yleistyvat/d7ebf50a-c1bf-38c7-b3e9-a1c0c59c5f11 Kokonaishedelmällisyyden pienentyminen saattaa johtua osaksi lastensaannin lykkääntymisestä, mutta koska syntyvyys on vajonnut vanhemmissakin ikäryhmissä, voi lopullinen lapsiluku jäädä pienemmäksi. Lopulliset lapsiluvut olivat vakaat noin 30 vuotta: 1970-luvulla syntyneet naiset saivat saman määrän lapsia kuin 1940-luvulla syntyneet, mutta nuoremmissa ikäluokissa näin ei näyttäisi enää käyvän.

Yksi syy on taloudellinen epävarmuus, joka on vaivannut Suomea vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tähän liittyvät korkea nuorisotyöttömyys ja nollatuntisopimukset.https://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-epavarmuus-hyydytti-suomen-vauvabuumin/9c8e53a3-6c6f-3c39-89fd-21313038d731 Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan heikko syntyvyys johtuu nuorten miesten työttömyydestä. Professori Anna Rotkirchin mukaan syynä syntyvyyden laskuun on miesten nopea syrjäytyminen, joka alkaa jo koulussa. Jos tyttöjen koulutulokset olisivat yhtä huonoja kuin poikien nykyään, Rotkirchin mukaan "sitä pidettäisiin kansallisena skandaalina."

Seuran toimittaja Hertta-Mari Kaukosen vuonna 2015 tekemässä jutussa haastateltu kertoi työtuntiensa vähentyneen hänen jäätyään sairauslomalle raskauspahoinvoinnin vuoksi. Hän epäili syyksi raskauttaan ja ulkomaalaisuuttaan. Vuonna 2015 nollasopimuslaisia oli Palvelualojen ammattiliitto PAM:n arvion mukaan 30 000–40 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus löysi kuitenkin, että nollatuntisopimuslaisia oli 83 000 vuonna 2015. Nollatuntisopimuslaisista 63 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Seuran toimittaja Miia Saaren mukaan työtunteja saatetaan vähentää sairauden tai raskauden vuoksi. Pankista asuntolainan saaminen ja perheen perustaminen voi ammattiliitto Pron ICT-sopimusalavastaava Arto Heikkilän mukaan viivästyä vuokratyösuhteen vuoksi.

Turun Sanomien uutisen mukaan nuoret aikuiset pelkäävät 'lapsiperhekamaluutta', jolla tarkoitetaan lapsiperheiden arkea.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mielestä heikko syntyvyys liittyy yleiseen hedonistiseen kulttuuriin. Halla-ahon mukaan harvassa maailman maassa on yhtä turvallista hankkia lapsia kuin Suomessa. Halla-aho mainitsee kulttuurista selitystä tukeakseen, että eniten lapsia syntyy köyhissä ja alhaisen tasa-arvon maissa Afrikassa. Suomi ja Ruotsi ovat olleet maita, joissa on kannatettu ajatusta siitä, että syntyvyyttä voidaan kohottaa sukupuolten tasa-arvolla ja anteliaalla hyvinvointivaltiolla. Suomen syntyvyyskehityksen lasku on saattamassa tämän ajattelun kyseenalaiseksi.https://www.forbes.com/sites/ebauer/2019/10/01/why-has-finlands-fertility-rate-collapsedand-are-there-lessons-for-us/#3acfff192240https://www.forbes.com/sites/ebauer/2019/08/09/is-sweden-our-fertility-boosting-role-model/#6ef0d2b113cb

Jotkut suomalaiset naiset jättäytyvät vapaaehtoisesti lapsettomiksi. Perhebarometrissä 15 prosenttia lisääntymisikäisistä suomalaisista sanoi, että ihanteellinen lapsiluku on nolla. Aikaisemmin näin on vastannut 2–4 prosenttia. Nelikymppisistä miehistä joka kolmas on lapseton ja naisistakin joka viides. 35-vuotiailla vastaavat luvut ovat 44 prosenttia ja 29 prosenttia. Lapsettomaksi jääminen on yhteydessä huono-osaisuuteen molemmilla sukupuolilla.

Evoluutiopsykologi Markku J. Rantalan mielestä syntyvyyskehityksen lasku johtuu ylipainosta ja masennuksesta. Masentuneet eivät ole yhtä kiinnostuneita lasten hankkimisesta kuin terveet, ja masennuslääkkeiden sivuvaikutuksina on seksuaalisen kiinnostuksen ja kyvyn laskua.https://www.suomenuutiset.fi/evoluutiopsykologian-dosentti-markus-j-rantala-analysoi-syntyvyyden-laskun-syita-kalevan-kolumnissaan-adonis-tiimalasivartalot-vahentyneet-lihavuus-haluttomuus-lisaantya-liittyvat-to/

Vaikutukset

Syntyvyyden lasku johtaa työikäisen väestön pienentymiseen. Muutosta hidastaa maahanmuutto. Huhtikuussa 2018 valtiovarainministeriö kiinnostui syntyvyyskehityksestä, sillä heikko syntyvyys vaarantaa Suomen julkisen talouden kestävyyden ja eläkejärjestelmän. Valtiovarainministerinä toimineen Petteri Orpon mukaan syntyvyyden lasku tulee nostamaan veroastetta, nostamaan eläkeikää ja nostamaan terveydenhuollon ja lasten päivähoidon maksuja, jotka ovat nykyisin valtion verorahoin halventamia.

Esitettyjä ratkaisuehdotuksia

Tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mielestä yhteiskunnassa pitäisi tehdä paremmat edellytykset hankkia lapsia opiskeluaikana.

Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan nuorten parien asumiskustannuksien helpottaminen voisi kasvattaa syntyvyyttä. Väestöliitto on tehnyt väestökyselyn, jossa asumisen kalleus huoletti nuoria aikuisia: etenkin lapsiperheelle soveltuvan asunnon hankkiminen. Kyselyssä tulivat esille lapsiperheiden asumisen tukeminen tärkeänä perhepoliittisena toimena ja valtion rooli edullisten vuokra-asuntojen rakentamisessa.

Perhevapaiden uudistukseen poliittiset puolueet lupaavat 200 miljoonaa euroa.