Plottinajokoira () on yhdysvaltalainen koirarotu, joka kuuluu kotimaassaan ryhmään Hound Group. Se on ollut Pohjois-Carolinan virallinen osavaltiokoira vuodesta 1989 lähtien.Plott Hound, North Carolina State Dog. State Symbols USA. Haettu 28.1.2019. FCI ei ole tunnustanut sitä, mutta Pohjoismainen Kennelunioni ja sitä myötä myös Suomen Kennelliitto ovat. SKL-rotumääritelmä on vuodelta 2010.Plottinajokoira: Rotumääritelmä. Suomen Kennelliitto: 21.9.2010. Haettu 27.1.2019.
Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi plottinajoikoiran pentuja noin viisikymmentä vuosittain.
Ulkonäkö Päälaelta pyöristynyt kallo on melko tasainen, kuono keskipitkä ja huulet mustat. Kirsu on aina musta. Ainoa sallittu purenta on leikkaava. Silmät voivat olla joko pähkinän- tai tummanruskeat. Korvat ovat melko leveät, keskipitkät ja kauniisti riippuvat. Ylälinja on loivasti laskeva, selkä vahva, lihaksikas ja tasainen. Häntä on melko pitkä, sapelimainen ja vapaasti liikkuva. Karvapeite on sileä, kiiltävä ja yleensä yksinkertainen, mutta joillain koirilla esiintyy myös kaksinkertaista karvapeitettä. Toivotuin väritys on brindle eri sävyissään kelta-, puna- ja ruskeabrindlestä sini- ja mustabrindleen asti. Haalistunut sinertävän harmaa brindle tunnetaan rodulla värityksenä nimeltä maltese. Brindlellä koiralla sallitaan myös musta satula, vaikkei se olekaan yhtä toivottu kuin "puhdas" brindle. Samoin myös yksivärinen musta ja musta brindle-merkein sallitaan. Lisäksi rotumääritelmä mainitsee harvinaisen riistanvärin, joka vaihtelee sävyltään vaaleasta kermasta ja hiekasta punaiseen tai kullankeltaisesta kellertävään tumman ruskeaan. Uroksen säkäkorkeus on 51–63,5 cm ja paino 23–27 kg; nartulla vastaavat mitat ovat 51–58 cm ja 18–25 kg.
Luonne ja käyttäytyminen Plottinajokoira on älykäs, tarkkaavainen, tasapainoinen, uskollinen ja miellyttämishaluinen. Metsästäessään se on rohkea, kestävä, ketterä, nopea ja sisukas. Sillä on kaksi työskentelytapaa: joko ajaa riista puuhun tai pysäyttää se.
Alkuperä Rotu polveutuu saksalaisen maahanmuuttajan Johannes Plottin vuonna 1750 mukanaan tuomasta viidestä brindlestä hannoverinvihikoirasta. Hän alkoi metsästää karhuja Pohjois-Carolinan vuoristoalueella, ja hänen poikansa Henry jatkoi hänen jalostustyötään risteyttämällä Saksasta tuotuja koiria paikallisiin ajokoiriin. Plottien perheen mukaan saksalaisia koiria risteytettiin kuitenkin ainoastaan yhden kerran koko jalostuksen aikana toiseen rotuun, georgialaiseen "leoparditäpläiseen karhukoiraan" 1800-luvun alkupuolella.
Rotu kuuluu amerikkalaisiin ns. "puuhun ajaviin koiriin" (treeing dogs). Kun riista on paennut puuhun, koira ilmoittaa sen sijainnin metsästäjälle haukkumalla puun juurella.Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 233. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
Terveys Plottinajoikoian PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto. Jopa noin 89 %:lla plottinajoikoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B). Lievää lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 11 %:lla rodun edustajista.
Rodulla esiintyy jonkun verran atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä. Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.
Katso myös
Amerikankettukoira Englanninkettukoira Suomenajokoira
Lähteet
Luokka:FCI:n ulkopuoliset rodut Luokka:SKL 6 Ajavat koirat Luokka:Ajokoirat Luokka:Yhdysvaltalaiset koirarodut