Pyreneittenseisoja, virallisesti pyreneläistyyppinen ranskanseisoja (), eli pieniranskanseisoja () on ranskalainen koirarotu, kahdesta ranskanseisojaksi nimetystä rodusta pienempi. Se on Ranskassa paikallisista "braque"-tyypin lyhytkarvaisista seisojista kaikkein suosituin.Braque Francais Pyrenean. American Kennel Club. Haettu 3.2.2019. Vuonna 2018 se oli Ranskassa gascognenseisojan kanssa yhteen laskettuna 10. suosituin paikallinen rotuLOF 2018: Quid des races françaises? Société Centrale Canine. Haettu 4.2.2019. – listauksessa se on 11. suosituin, mutta tämä johtuu ainoastaan siitä, että virallinen listaus laskee myös madagaskarilaisen coton de tuléarin ranskalaiseksi roduksi.
Ulkonäkö pienoiskuva|Pyreneittenseisoja näyttelyssä Pariisissa. Pyreneläinen rotu on gascognelaista sukulaistaan kevytrakenteisempi, sen huulet ovat vähemmän riippuvat, sen nahka on tiiviimmin pinnanmyötäinen ja sen eturaajat ovat kevytrakenteisemmat. Kirsu on kastanjanruskea. Häntä voi olla täysipitkä tai luonnontöpö. Karvapeite on lyhyempi kuin gascognenseisojalla. Väritys on joko yksivärinen kastanjanruskea, kastanjanruskea valkoisin merkein, valkoinen kastanjanruskein pilkutuksin (ticking/speckled) tai kastanjanruskea punaisin (tan) -merkein (brown & tan). Urosten säkäkorkeus vaihtelee 47–58 cm ja narttujen 47–56 cm välillä; ihannekorkeus on 50–55 cm.Ranskanseisoja, pyreneläistyyppi: Rotumääritelmä. Suomen Kennelliitto. Haettu 3.2.2019.
Luonne ja käyttäytyminen Rotu on ystävällinen, lempeä ja nöyrä.
Alkuperä Pyreneläistyyppinen seisoja on kotoisin Keski-Pyreneiltä ja Lounais-Ranskasta. Se polveutuu erään teorian mukaan sukupuuttoon kuolleesta charlesinseisojastaMorris, D. Dogs: The Ultimate Dictionary of over 1000 Dog Breeds. Trafalgar Square, North Pomfret: 2008. ., kun taas toinen teoria mainitsee sen kantaroduiksi vanhan espanjalaisen seisojan (luultavasti navarranseisoja) ja southern houndin. Nykyinen rotu on ollut olemassa jo 1400-luvulta lähtien ja sen uskotaan olevan kaikkien nykyisten lyhytkarvaisten seisojien kantarotu. 1800-luvun lopulla havaittiin, että ranskanseisojia oli itse asiassa kaksi eri tyyppiä (FCI:n mukaan nykyisin kaksi kokonaan erillistä rotua). Pyreneläinen muunnos miellytti ennen kaikkea metsästäjiä jotka halusivat gascognelaista nopeamman ja kevyemmän kanakoiran.
Katso myös Gascognelaistyyppinen ranskanseisoja
Lähteet
Luokka:FCI 7 Seisovat lintukoirat Luokka:Seisojat Luokka:Ranskalaiset koirarodut