pienoiskuva|Finnairin Airbus A350 -kone (OH-LWA).

pienoiskuva|Finnairin Airbus A350 -kone (OH-LWA) laskeutumassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle maaliskuussa 2016.

Aero O/Y:n, myöhemmin Finnairin historiallinen ja nykyinen lentokalusto vuodesta 1923 alkaen aina nykyhetkeen saakka, lähinnä Mäkisen & Ritarannan (2001),Tuomo T. Mäkinen & Eino Ritaranta 2001. Planespottersin ja rzjetsin mukaan. Mukana on myös muun muassa Focke-Wulf Fw 200 Condor -kalusto, joka oli tilattu Saksasta luultavasti 1930-luvun lopulla, mutta jota ei koskaan saatu Suomeen Saksan valtion takavarikoitua koneet toisen maailmansodan aikana.

Yhtiö perustettiin 1. marraskuuta 1923 nimellä Aero O/Y. Keväällä 1953 yhtiö otti markkinointinimekseen ulkomailla Finnair. Nimi Finnair esiintyi sen jälkeen koneiden kylkeen maalattuna, kun taas nimi Aero oli koneiden peräsimessä. Suihkulentokoneiden tullessa yhtiön käyttöön vuonna 1960 ne maalattiin alusta alkaen Finnairin värein ja tunnuksin.Wegg 1983, s. 111.Haapavaara 1998. s. 43. Yhtiön yksinomaiseksi nimeksi Finnair tuli vuonna 1968.

Listauksen perusteena on tässä ensisijaisesti konetyyppi, sitten käyttövuodet ja viimeisenä rekisteritunnus. Lähdeteoksessa (Tuomo T. Mäkinen & Eino Ritaranta 2001) listauksen perusteena on rekisteritunnus.

Aeron ja Finnairin historiallinen kalusto Aeron ja Finnairin potkurikonekalusto Aeron Junkers-kalusto pienoiskuva|Aeron ensimmäinen lentokonetyyppi, Junkers F 13.

pienoiskuva|Aeron Junkers Ju 52 OH-ALL (“Kaleva”) Katajanokan lentosatamassa 1936.

Aero O/Y perustettiin 1.11.1923, mutta heti alkuun ongelmana oli se, että yhtiön pääoma, 500 000 markkaa, ei riittänyt lentokoneen ostamiseen. Ongelma ratkaistiin kuitenkin luovalla tavalla. Yhtiön johtaja, Bruno Lucander, ehdotti saksalaiselle Junkers GmbH:lle, että ensimmäinen kone maksettaisiin Aeron osakkeina. Hugo Junkers hyväksyi tämän ehdotuksen, ja Aero sai ensimmäisen lentokoneensa, Junkers F.13:n maahan 14. maaliskuuta 1924.

Junkers F 13 oli Junkersin vuosina 1919–1933 valmistama yksimoottorinen alataso, jonka kyytiin mahtui neljä matkustajaa. Lentomatka oli maksimissaan 950 km.

Ensimmäisen kaupallisen lentonsa Aeron ensimmäinen Junkers F 13 lensi 20.3.1924 Katajanokan lentosatamasta. Kohteena oli Tallinna. Talvella koneen alla oli sukset ja kesällä ponttoonit. Rospuuttoaikana ei voitu liikennöidä, joten silloin pidettiin pakollista taukoa.

Silloin, kun talvet olivat ankaria eikä laivoilla voitu liikennöidä, oli lentokoneille kovaa kysyntää. Talvi 1926 oli tällainen. Yhtiö lensi Tallinnan ohella Tukholmaan. Viimeksi mainittuun lennettiin päivittäin jopa 300 kilogrammaa ilmapostia. Tallinnaan taas lennettiin joskus jopa 13 vuoroa päivässä. Aeron Junkers myös etsi, huolsi ja muonitti jäihin juuttuneita laivoja.

Ensimmäisten vuosien myönteisten kokemuksien myötä eduskunta myönsi Aerolle 2,5 miljoonan markan lainan uuden koneen hankkimista varten. Kesäkuussa 1926 yhtiö sai käyttöönsä Junkers G.24W -koneen. Siinä oli kahden hengen miehistö ja siihen mahtui 14 matkustajaa. Matkalentonopeus oli 210 km/h ja pisin lentomatka 660 kilometriä. Uusi kone oli tarkoitettu Tukholman-reitille. Tuon vuoden kesäliikenne oli kysynnältään hyvä, ja kuljetettujen matkustajien, rahdin ja postin määrä kolminkertaistui tuolloin verrattuna edelliseen vuoteen.

Vuonna 1927 Tallinnan reittiä pidennettiin niin, että nyt lennettiin Riikaan saakka. Yhtiö sai vuonna 1928 valtiolta uuden lainan, jolla se osti kaksi Junkers F.13 -konetta. Kun yhtiöllä nyt oli käytössään yksi Junkers G24 -kone ja neljä neljän matkustajan F.13-konetta, voitiin yksi kone (G24) omistaa uudelle Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille. Turkuun oli edellisenä vuotena valmistunut lentosatama. Vuonna 1928 Aeron koneet lensivät lähes 200 000 lentokilometriä ja ne kuljettivat 3 206 matkustajaa.

Vuonna 1928 Aeron Junkers F.13 Turku osallistui italialaisen tutkimusmatkailija Umberto Nobilen miehistön pelastusoperaatioon Huippuvuorilla. Koneen päällikkönä oli ilmavoimien luutnantti Olavi Sarko ja miehistönä Aeron lentäjä Gunnar Lihr ja mekaanikko Uuno Backman. Koneen päästyä Huippuvuorille oli Nobile jo pelastettu, mutta Aeron kone pelasti alppijääkäri Gennaro Soran.

1930-luvun ensimmäisinä vuosina Aero lensi myös yöpostilentoja Tukholman ja Kööpenhaminan välillä.Haapavaara 1998, s. 7–15, 20.

Vuonna 1931 Aero osti ensimmäisen Junkers JU-52 -koneen. Koneessa oli kolme moottoria, ja kolmen hengen miehistö saattoi lennättää 17 matkustajaa noin 1 700 kilometrin matkan huippunopeuden ollessa 265 km/h.

Aeron JU-52 ryhtyi liikennöimään Helsinki–Turku–Tukholma-reittiä. Seuraava harppaus suoritettiin vuonna 1934, jolloin sekä Tallinnaan että Tukholmaan lennettiin kahdesti päivässä.

Maalta ryhdyttiin liikennöimään vuonna 1935, jolloin Turkuun avattiin uudenaikainen lentoasema, Artukaisten lentokenttä. Myös Helsingissä siirryttiin samaan vaiheeseen, kun Malmin lentoasemalta alettiin liikennöidä seuraavana vuonna, vaikka avajaiset tosin järjestettiin vasta vuonna 1938. Nyt oli ympärivuotinen liikennöinti tullut mahdolliseksi.

Yhtiö laajensi toimintaansa myös Keski-Euroopan suuntaan. Vuosina 1938 ja 1939 se lensi Berliiniin saakka, tehden välilaskut Tallinnassa, Riiassa, Königsbergissä ja Danzigissa. Aiemmin oli jouduttu vaihtamaan konetta ja yhtiötä Riiassa.

Tähän saakka Aero oli lentänyt lähes yksinomaan ulkomaanlentoja. 1930-luvun lopulla yhtiö alkoi kehittää myös kotimaanlentoja. Sillä oli useita suuria Junkers JU-52 -koneita, ja pienten Junkersien aika alkoi olla ohi.Haapavaara 1998, s. 23–24, 27.

Aero Oy:n saksalaisvalmisteinen Junkers-kalusto No. Tyyppi Rekisteri-tunnus Sarja-numero Nimi Aeron käytössä Lisätietoja PoistettuSuomenrekisteristä Viitteet 1. Junkers F.13 K-SALA C/N 700 Regenpfeifer 1924–1927 Tuhoutui Tallinnassa 1927 Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 10. 2. Junkers F.13 K-SALB C/N 760 Bergfink 1926–1928 Kadonnut Suomenlahdella 1929 3. Junkers F.13 K-SALD C/N 798 Zwergadler 1927–1927 Tuhoutui matkalla Tallinnasta Helsinkiin 1927 4. Junkers F.13fe K-SALEOH-ALE C/N 2004 Spatz 1927–1931 Myyty Suomen valtiolle 1941 5. Junkers F.13fe K-SALFOH-ALF C/N 2011 Balzhahn 1928–1934 Myyty Suomen valtiolle, romutettu 1937 1937 6. Junkers F.13fe K-SALGOH-ALG C/N 2012 Turku 1928–1931 Myyty Suomen valtiolle 1941 7. Junkers F.13ge K-SALIOH-ALI C/N 2033 1930–1935 Tuhoutui matkalla Helsingistä Tallinnaan 1937 1. Junkers G.24W K-SALCOH-ALC C/N 919 Suomi 1926–1935 Myyty Junkers GmbH:lle 1937 1. Junkers K.53/A.35W K-SALH C/N 1066 1928–1929 Myyty Ruotsiin, myöhemmin Kiinaan 1929 1. Junkers JU-52/3mce OH-ALKOH-LAK C/N 4014 Sampo 1932–1945 Tuhoutui Hyvinkäällä 1945 Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 13. 2. Junkers JU-52/m OH-ALL C/N 5494 Kaleva 1936–1940 Neuvostoliiton alas ampuma 1940 3. Junkers JU-52/3m OH-LAM C/N 7256 Karjala 1942–1949 Myyty Ruotsiin 1952 Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 67. 4. Junkers JU-52/3mg8e OH-LAO C/N 7493 Waasa 1942–1949 Lufthansalla 1942–44, lopulta myyty Ruotsiin 1952 5. Junkers JU-52/3mg8e OH-LAP C/N 7490 Petsamo 1942–1942 Lufthansan käytössä, ei koskaan palautettu 1945

Aeron de Havilland -kalusto pienoiskuva|Aeron de Havilland Dragon Rapide “Lappi”. pienoiskuva|Aeron de Havilland Dragon Rapide “Salama”.

de Havilland D.H.89 Dragon Rapide -koneet olivat kaksitasoja, joihin mahtui seitsemän matkustajaa. Suurin matkalentonopeus oli 250 km/h ja pisin lentomatka 900 km. Aero hankki kaksi tällaista konetta kotimaan liikenteeseen 1930-luvun lopulla. Kesällä 1937 niillä liikennöitiin Helsingistä Tampereelle ja Helsingistä Viipuriin. Seuraavana vuonna Viipurin reittiä jatkettiin Vuoksenlaakson Immolaan ja Tampereen reittiä Vaasaan. Kun lentokenttiä valmistui pohjoisemmaksi, reittejä ulotettiin sinne päin. Kesällä 1939 Dragon Rapide -koneilla lennettiin Tampereen, Vaasan, ja Oulun kautta aina Kemiin saakka.Haapavaara 1998, s. 24. de Havilland Dragon Rapide -koneet palvelivat Jatkosodan aikana myös Puolustusvoimia kuljettamalla haavoittuneita rintamalta hoitoon. Kyytiin mahtui 2 potilasta paareilla tai 4 istumaan kykenevää potilasta.Haapavaara 1998, s. 31.

Aero Oy:n englantilainen de Havilland -kalusto No. Tyyppi Rekisteri-tunnus Sarja-numero Nimi Rakennettu Aeron käytössä Lisätietoja PoistettuSuomenrekisteristä Viitteet 1. de Havilland DH-89A Dragon Rapide OH-BLA C/N 6347 Salama 1937 1937–1941 Myyty Veljekset Karhumäki Oy:lle 1955, myyty Tanskaan Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 18. 2. de Havilland DH-89A Dragon Rapide OH-BLB C/N 6401 Lappi 1938 1938–1947 Saksalaisten alas ampuma Kuusamossa 1941, pahoin vahingoittunut mutta korjattu. Myyty lopulta Veljekset Karhumäki Oy:lle 1955, myyty Tanskaan Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 19.

OH-BLA (Salama) rakennettiin Englannin Hatfieldissä vuonna 1937. Kone aloitti kotimaan reittiliikenteessä 1. toukokuuta 1937, lennettyään sitä ennen “sightseeing”-lentoja sekä erikoislentoja Tallinnaan. Ilmavoimat pakko-otti sen 14. lokakuuta 1939–19. maaliskuuta 1940 väliseksi ajaksi, jolloin sen käyttö oli satunnaista, mutta sitä lensi ja huolisi Aeron väki. Vuonna 1940 Aero luovutti koneen Veljekset Karhumäki Oy:lle Kuorevedelle. Jatkosodan aikana kone lensi ambulanssikoneena. Vuodesta 1946 lähtien tunnukseksi tuli OH-VKH, ja Veljekset Karhumäki lennätti koneella koneella yleisöä, ja vuonna 1950 Rapideilla aloitettiin Karhumäen ensimmäinen säännöllinen reittiliikenne Helsingistä Joensuuhun. Kone myytiin vuonna 1950 Savon Lentolinjat Oy:lle Mikkeliin, ja myöhemmin se oli myös Lentohuolto Oy:n käytössä Helsingin Malmilla. Huhtikuussa 1955 kone myytiin ensin Turkuun Tauno ja Osmo Pasasen yritykselle ja samana vuonna edelleen Tanskaan. Koneen lentokelpoisuustodistus meni umpeen vuonna 1968, ja vuonna 1972 se tuhoutui tulipalossa Bremenissä.Tervonen 2002, s. 212. OH-BLB (Lappi) rakennettiin Hatfieldissä vuonna 1938. Se luovutettiin Aerolle saman vuoden 7. toukokuuta. Ensimmäinen matkustajalento seurasi kolmen päivän kuluttua. Kuten sisarkoneensa, tämänkin koneen Ilmavoimat pakko-otti 14. lokakuuta 1939 – 19. maaliskuuta 1940 väliseksi ajaksi. Se lensi enimmäkseen ambulanssina reittiä Kiestinki–Kuusamo–Kiestinki, kuljettaen vaikeasti haavoittuneita sotilaita ja toiseen suuntaan tarvikkeita. 8. marraskuuta Luftwaffen kolme Messerschmidt Bf 109E konetta hyökkäsi erehdyksessä sen kimppuun ja pakotti sen laskeutumaan erään korpijärven jäälle pahoin vaurioituneena. Se korjattiin paikan päällä ja lennettiin pois myöhemmin. Kone oli varastoituna vuodesta 1944 vuoteen 1946, jolloin Veljekset Karhumäki osti myös tämän koneen ja otti sen käyttöön tunnuksella OH-VKI. Koneen loppuhistoria tästä eteenpäin on sama kuin sisarkoneensakin, eli se myytiin vuonna 1950 Savon Lentolinjoille. Tanskasta kone myytiin Norjaan vuonna 1955. Lentokelpoisuus vanheni vuonna 1960, mutta kone poistettiin rekisteristä vasta vuonna 1968. Kone romutettiin ja sen jäännökset poltettiin.Tervonen 2002, s. 213.

Aeron Focke-Wulf Fw 200 Condor -kalusto Aero suunnitteli Helsingin olympialaisten aattona 1940 reittilentojen ulottamista Atlantin valtameren yli Yhdysvaltoihin. Sitä varten Aero O/Y tilasi vuonna 1938 Saksasta kolme Focke-Wulf Fw 200 Condor -konetta. Kone oli sulavalinjainen nelimoottorinen alataso, jossa oli sisäänvedettävät laskutelineet ja johon mahtui 26 matkustajaa. Koneen suurin matkalentonopeus oli 360 km/h ja pisin lentomatka n. 7000 km.

Hankkeelle kävi kuitenkin huonosti. Toisen maailmansodan vuoksi olympialaiset peruttiin, ja yhtä huonosti kävi myös Condor-hankkeen, sillä Saksan valtio takavarikoi koneet, ja ne päätyivät Luftwaffelle ja Lufthansalle, eikä niitä koskaan toimitettu Suomeen.Mäkinen & Ritaranta 2001, s. 39.Haapavaara 1998, s. 27.

pienoiskuva|Focke-Wulf Fw 200C-3/U9 Immolan lentokentällä Adolf Hitlerin vierailun aikana kesäkuussa 1942.