Kuhajärvi () on kuivatettu järvi Nurmijärven kunnassa. Se sijaitsi Perttulan, Uotilan ja Numlahden kylien välissä. Kuhajärvi oli nykyisen Luhtajoen läpivirtausjärvi. Järven nimi on aiemmin ollut Othby träsk eli Uotilanjärvi. Joen alapuolista osuutta on kutsuttu Kuhajoeksi ja nykyään myös sekä Ylisjoeksi että Luhtajoeksi . Kuivatetun järven peltoaukeaa kutsutaan Kuhajärventaustaksi ja se näkyy helposti seututieltä 132 Sahamäen kohdalla koillisessa.
Kuhajärven pohjoisrannassa oli kaksi kylää. Perttulan kylässä () oli vuonna 1540 maatalot Jussila, Perttula, Tapola, Pitkälä, Frantsila ja Mikkola, ja Uotilan kylässä () maatalot Penttilä, Tryytti, Palsi, Airikkala, Juhola, Olla ja Seppälä. Numlahti (), joka sijaitsi järvet etelärannalla Kuhakosken äärellä, kuului 1540-luvulla Pajalan kylään ja siellä oli yhdeksän maataloa. Niistä kolme oli nimeltään Plock, Packas ja Luran. Ratsumestari Mårten Hästesko sai niistä viisi itselleen läänityksenä, jolloin syntyi Numlahden kylä. Ratsumestarin omistuksee annettiin lopulta loputkin Palajan maataloista. Nämä muodostivat Numlahden kartanon. Taloluku kasvoi ja esimerkiksi Uotilassa se oli 1600-luvulla 10 maataloa. Kylät sijaitsivat ryhmäkylinä peltojensa äärellä.
Seudun asukkaat olivat raivanneet otolliset savimaat viljelyyn ja suomaita niittymaiksi, ja he kaipasivat edelleen lisämaita maatalouden käyttöön. Oli tiedossa, että järvien vedenpintaa saattoi luvanvaraisesti laskea lisämaan toivossa ja tätä varten Numlahden, Perttulan ja Uotilan kylien maatalot perustivat järvenlaskusyhtiön. Se sai luvan laskea Kuhajärveä. Hankkeessa tehtiin ensimmäinen laskuyritys vuonna 1836 perkaamalla Kuhakoskea. Sitä täydennettiin vuonna 1857 syventämällä laskukynnystä edelleen. Rannoilta paljastuneet vesijättömaat ojitettiin ja otettiin hiljalleen viljelykäyttöön ja lopusta tehtiin niittymaita . Kuhakoskessa toimi vesimyllyjä ja kartanon sahalaitos 1600-luvulta asti. Sahalla oli toimintakatkos 1850-luvulta vuoteen 1902, jolloin se käynnistettiin höyrysahana uudelleen.
Kuhakosken vesimyllyjen merkitys väheni 1900-luvulle tultaessa ja ne niiden toiminta lakkautettiin. Tilalle asennettiin sähkögeneraattorit, jotka toimittivat sähköä seudun kyläläisille. Suuremman viljelystilan hankkimiseksi Kuhajärveä laskettiin edelleen vuonna 1922. Tarkoituksena oli kuivattaa järvi kokonaan, jolloin Luhtajoen läpivirtausongelma tuli ratkaista. Samalla Kuhakosken myllyrakenteet purettiin sähkölaitosta lukuun ottamatta. Hanke saatiin päätökseen vuonna 1936 aikana. Kuivatushankkeesta huolimatta Kuhakoski on vieläkin olemassa. Sähkölaitos lakkasi toimimasta vuonna 1952. Järvi tunnettiin erinomaisen kalakantansa lisäksi ravuistaan, ja vielä 1930-luvulla Kuhajärvi oli lasten ja nuorten kyläläisten suosima uimapaikka.
Lähteet
Kirjallisuutta Härö, Erkki 1985: Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärvi. Tommila, Päiviö 1958: Nurmijärven pitäjän historia 1. Vammala. Tommila, Päiviö 1959: Nurmijärven pitäjän historia 2. Vammala.
Luokka:Suomen kuivatetut järvet Luokka:Nurmijärven järvet Luokka:Luhtajoen valuma-alue (Nurmijärvi)