thumb|200px|Panttivankitilanteen harjoittelua Yhdysvalloissa vuonna 1999 Panttivanki on henkilö, jota pidetään vankina, jotta voitaisiin pakottaa kolmas osapuoli toimimaan halutulla tavalla. Panttivankia uhataan vahingoittaa tai tappaa, jos kolmas osapuoli ei suostu taipumaan vangitsijan vaatimuksiin. Suomen lain mukaan panttivangin ottamisen rangaistusasteikko on vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.
Nykyään panttivankeja ottavat enimmäkseen rikolliset ja terroristit.
Rangaistusseuraamukset panttivangin ottamisesta lisättiin Suomen rikoslakiin vuonna 1982. Aiheen uuden rikosnimikkeen ottamiseen lakiin antoivat Suomessa vuosina 1977 ja 1978 tapahtuneet kaksi lentokonekaappausta. Panttivangin ottaminen on vapaudenriistoa ankarammin rangaistava rikos.Kullervo Kemppinen: Lakitiedon Pikkujättiläinen, s. 688–689. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1985. ISBn 951-0-12586-5.Tämän hetkinen rikoslain pykälä on vuodelta 1995. Panttivangin ottamsen valmistelu tuli Suomen Lakiin rangaistavaksi 2013.
Kihla Germaaneilla oli tapana solmia liitto- ja rauhansopimuksia siten, että osapuolet vaihtoivat keskenään panttivankeja (gisl tai geisel). Myös yksipuolisia panttivankeja otettiin valloitettujen alueiden hallitsijan tai muiden korkeasukuisten miesten jälkeläisistä määräajaksi. Suomen kieleen tämä perinne on tuonut kihlakunta-termin.
Panttivankitapauksia
Tunnettuja tapauksia, joissa ihmisiä on otettu panttivangeiksi: 1972 – Münchenin verilöyly 1973 – Norrmalmstorgin pankkiryöstö Tukholmassa 1977 – Aeroflotin matkustajakoneen kaappaus Suomeen 1978 – Oulun lentokonekaappaus 1979 – Iranin panttivankikriisi 1986 – Mikkelin panttivankidraama 1994 – Torpin panttivankikriisi 2000 – Jolon panttivankikriisi 2012 – Atte ja Leila Kalevan sieppaus 2014 – Sydneyn panttivankikriisi
Lähteet
Luokka:Rikollisuus