Maarit Nissilä (s. 1952 Aura) on suomalainen kuvanveistäjä. Turussa asuva ja työskentelevä Nissilä tunnetaan erityisesti pronssiveistoksistaan ja toiminnastaan taiteilijajärjestöissä ja julkisen taiteen parissa.
Opinnot ja työ
Nissilä valmistui kuvanveistäjäksi Kankaanpään taidekoulusta vuonna 1973. Hän asui 1970-luvulla jonkin aikaa Oulussa ja toimi kuvaamataidonopettajana 1973–1976, 1970-luvun lopulla hän muutti Turkuun asumaan ja työskentelemään. Nissilän puoliso on kuvataiteilija Kauko Nissilä.
Nissilä työskenteli museomestarina Turun taidemuseossa 1977–2017. Hän opetti kuvanveistoa Turun suomenkielisessä työväenopistossa vuosina 1990–1996.
Taiteellinen tuotanto Nissilä työskentelee pääasiassa kuvanveiston parissa. Hänen keskeisiä materiaalejaan ovat pronssi, puu ja betoni. Nissilän teoksille on ominaista pelkistetty, modernistinen muotokieli ja kiinnostus rakenteisiin, tilallisuuteen ja massaan. Teemoina Nissilän tuotannossa ovat muun muassa ihmisyys, ihmissuhteet, keho ja suojan ja tilan kokemukset.
Julkisia taideteoksia Nissilä paitsi suunnittelee, myös työstää veistoksensa itse. Hänen suunnittelemiaan ja toteuttamiaan julkisia veistoksia ovat muun muassa:
Kasvukaudet (1981), Lieto Matkan varrelta (1985), Turku Vahva (1988), Turku Lottakahvilan muistolaatta (2001), Naantali Uho (2017), Raisio
Valokuvia julkisista taideteoksista
Näyttelytoiminta Nissilä on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja hän on osallistunut laajasti ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla 1970-luvulta lähtien. Hän on osallistunut näyttelyihin muun muassa Kiinassa, Italiassa, Virossa ja Puolassa.
Luottamustoimet Nissilä on toiminut aktiivisesti taiteilijajärjestöissä. Hän on ollut muun muassa Suomen Kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja vuosina 1995–2001. Nissilä on Jöötti ry:n perustajajäsen ja toiminut yhdistyksessä useissa luottamustehtävissä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät Luokka:Vuonna 1952 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt