Syme (, ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Symen saarella eli nykyisellä Sýmin saarella Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Sýmin kaupungin paikalla.
Maantiede
Symen kaupunki sijaitsi lahdenpohjukassa saaren koillisrannikolla, samalla paikalla kuin saaren nykyinen keskus Sýmin kaupunki. Kaupungin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi Áno Sýmin eli Ylä-Sýmin kukkula nykyisen Sýmin kaupungin eteläosassa.
Symen kaupunkivaltion alue käsitti koko koko Symen saaren, eikä sillä ollut muita poliksia. Antiikin nimistöllä saari sijaitsi Skhoinoksenlahden suulla Kaarian rannikolla länteen Kynosseman niemestä, Knidoksen niemimaan ja Rhodoksen saaren välillä.Herodotos: Historiateos 1.174; Thukydides: Peloponnesolaissota 8.41; Strabon: Geografia 14; Athenaios: Deipnosofistai 6.262. Plinius vanhempi kuvasi saaren ympärysmitaksi 37 roomalaista mailia, ja sanoi siellä olleen hänen aikanaan kahdeksan satamaa.Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31, 5.133.
Historia
Symen saaren varhaisiksi nimiksi mainitaan Metapontis ja Aigle. Kreikkalaisessa mytologiassa saari ja kaupunki saivat myöhemmän nimensä Symestä, rhodoslaisen kuningas Ialysoksen tyttärestä, jonka Glaukos kaappasi saarelle. Saaren ensimmäinen kuningas oli Poseidonin ja Symen poika Kthonios. Myöhempi Kthonioksen jälkeläinen Nireus johti Homeroksen Iliaan laivaluettelon mukaan kolme laivaa Troijan sotaan.Homeros: Ilias 2.671; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.53.
Varhaisessa historiassaan Syme saattoi olla Kaarian vallan alla, ja jossain vaiheessa puolestaan asumattomana. Historiallisella ajalla Syme oli doorilaista aluetta, ja sen doorilainen asuttaminen ajoitetaan noin 900–800-luvuille eaa. Perinteen mukaan kaupungin asuttivat argoslaiset ja spartalaiset yhdessä knidoslaisten ja rhodoslaisten kanssa. Tämän jälkeen, jo ennen Rhodoksen kaupungin perustamista, Syme oli pääasiassa Rhodoksen vallan alla. Ainoan poikkeuksen muodosti aika 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin Syme kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 434/433–429/428 eaa. Vuonna 411 eaa. spartalaiset voittivat ateenalaiset Symen taistelussa merellä saaren edustalla.Thukydides: Peloponnesolaissota 8.41–43.
Symen kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Symaīos (). Kaupungin ei tiedetä lyöneen omaa rahaa; sen nimiin aiemmin laitetut rahat kuuluvat ilmeisesti Syangelan kaupungille.
Rakennukset ja löydökset
Symen akropoliilta on löydetty muurien jäänteitä, jotka on rakennettu keskiajalla osaksi paikalla nykyisin olevaa Johanniittain ritarikunnan linnaa. Muureissa oli kaksi kehää ja torneja, ja ne on ajoitettu hellenistiselle kaudelle. Ulompi muuri sulki sisäänsä noin 0,3 hehtaarin kokoisen alueen. Akropoliilla tiedetään olleen Athenelle omistettu pyhäkkö. Muihin löytöihin lukeutuu muun muassa hautalöytöjä.
Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on esillä Sýmin arkeologisessa museossa.
Lähteet
Luokka:Antiikin Kreikan kaupungit Dodekanesiassa Luokka:Arkeologiset kohteet Kreikassa Luokka:Sými