Mäntsälä

Mäntsälä on Helsingin seudulla sijaitseva kunta Uudellamaalla. Mäntsälässä asuu noin 21 000 ihmistä ja sen pinta-ala on noin 600 km². Väestötiheys on asukasta/km². Asukkaista 95,3 prosenttia on suomenkielisiä. Maaseutualueella asuvien osuus on 81,5 prosenttia. Mäntsälä kuuluu hämäläismurteiden alueeseen.

Mäntsälä tunnetaan kartanoistaan, Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I:n ja Ulrika Möllersvärdin romanssista, ja Mäntsälän kapinasta. Kunnan kautta kulkevat Helsinki–Lahti-moottoritie ja -rautatie sekä ”Kehä V”.

Historia pienoiskuva|Mäntsälän kirkko. Kirkon suunnitteli arkkitehti Jean Wik ja se vihittiin käyttöön vuonna 1866. Kuvassa etualalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarihauta-alue.

Keskiajalla Mäntsälä oli hämäläisten erämaata. Mustijoki ja Mäntsälänjoki muodostivat tärkeän kulkuväylän Hämeen ja Suomenlahden välillä ja ensimmäinen vakituinen asutus Mäntsälään saapuikin jokia pitkin, mahdollisesti keskiajalla. Mäntsälästä tehtiin Porvoon alainen kappeliseurakunta vuonna 1585. Tällöin Mäntsälään rakennettiin paikkakunnan ensimmäinen kirkko. Vuonna 1616 Mäntsälä itsenäistyi omaksi seurakunnakseen. Mäntsälän kaikki kirkot ovat sijainneet nykyisellä kirkonmäellä. Nykyinen kirkko on kolmas tai mahdollisesti neljäs. Sen suunnitteli arkkitehti Jean Wik ja se vihittiin käyttöön vuonna 1866.

Mäntsälä oli kartanopitäjä, jossa maat kuuluivat kartanoille. Lähes joka kylässä oli kartano ja niillä oli suuri merkitys paikkakunnan historiassa. Moni kartanoista syntyi 1600-luvulla, jolloin maita annettiin aatelisille läänityksinä. Vuoden 1918 torpparilaki antoi torppareille ja mäkitupalaisille oikeuden lunastaa viljelemänsä maat. Sen myötä kartanoiden maaomistus hupeni, mutta niiden asema oli merkittävä vielä 1920-luvulla.

Tarina kertoo, että keisari Aleksanteri I olisi ihastunut Mäntsälän kartanon tyttäreen Ulrika Möllersvärdiin Porvoon valtiopäivillä. Keisari myös vieraili Mäntsälän kartanossa ja pari vuotta myöhemmin neiti Möllersvärd kutsuttiin keisarilliseksi hovineidoksi. Tarinaa keisarin ja Möllersvärdin romanssista on käsitelty Mika Waltarin kirjassa Tanssi yli hautojen ja sen pohjalta tehdyssä elokuvassa.

Mäntsälään perustettiin kansankirjasto 1840-luvulla. Kirkkoherra Abraham Ehnroos vaikutti kirjaston perustamiseen ja hänen testamenttinsa avulla Mäntsälään perustettiin ensimmäinen kansakoulu 1870-luvulla. Mäntsälään perustettiin oppikoulu vuonna 1945 ja lukio vuonna 1954.

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Mäntsälä tuotti puolet Suomen tulitikuista. Mäntsälässä oli seitsemän tulitikkutehdasta. Kaikista suurin tehdas oli Saaren Tulitikkutehdas, joka sijaitsi Saaren kartanon alueella.

Mäntsälän kunnan asioita on hoidettu kolmessa eri rakennuksessa: kirkonmäellä sijaitsevassa pitäjäntuvassa, joka valmistui 1850-luvulla, Väinö Siikosen suunnittelemassa kunnantalossa, joka valmistui 1935 myös kirkonmäelle, ja nykyään Arto Sipisen suunnittelemassa kunnantalossa, joka valmistui vuonna 1992.

Mäntsälän kunnanvaltuuston kommunistiset jäsenet Antti Ahtio, Kalle Leskinen ja Konstantin Talvio joutuivat Lapuanliikkeen kyydityksen kohteeksi kesäkuun 27. ja 28. päivien välisenä yönä vuonna 1930. Mäntsälän kapina alkoi mäntsäläläisen Ohkolan työväentalolta 27. helmikuuta 1932, kun Lapuan liikkeen kannattajia tuli estämään SDP:n kansanedustaja Mikko Erichin puheenpitämistä. Työväentaloa kerääntyi piirittämään 400 miestä, pääosin mäntsäläläisiä. Paikalla oli paljon poliiseja ja yhteenotto kärjistyi ammuskeluksi, jossa kukaan ei loukkaantunut. Piirittäjät kokoontuivat kirkonkylään Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo), jossa saivat tietää, että heidät oli määrätty vangittavaksi. He päättivät puolustautua ja ryhtyä kapinaan. Kapinalliset saivat henkiseksi johtohahmokseen Artturi Vuorimaan, Lapuan liikkeen jäsenen joka oli etsintäkuulutettu muilutuksesta ja piileskeli poliisia Mäntsälän Sääksjärvellä. Seuraavana päivänä, 28. helmikuuta, Vuorimaa laati kapinallisten julistuksen. Se oli osoitettu tasavallan presidentille ja siinä vaadittiin hallituksen eroamista ja marxilaisuuden kieltämistä. Paikalle alkoi saapua aseistautuneita miehiä ympäri maata, kapinalliset järjestäytyivät sotilaallisesti, ottivat kirkonkylän puhelinkeskuksen valvontaansa ja rajoittivat nimismiehen toimintaa. Enimmillään kapinallisia oli Mäntsälässä vähän yli 500, joiden lisäksi Lapuan liikkeen jäseniä kokoontui muuallakin. Liikkeen keskusjohto ilmoitti 29. helmikuuta Hämeenlinnasta, että se johtaa kapinaa. Samana päivänä tasavallan suojelulaki tuli voimaan ja maa siirtyi hälytystilaan. 2. maaliskuuta presidentti P. E. Svinhufvud piti radiossa puheen, jossa hän lupasi, että johtomiehiä lukuun ottamatta kapinallisia ei rangaista, jos he vain palaavat rauhallisesti koteihinsa. Puheen jälkeen kapina alkoi kuihtua. Presidentti otti 4. maaliskuuta vastaan lähetystön Mäntsälästä, mutta tässä vaiheessa yleinen mielipide ja suojeluskuntien johto oli jo kääntynyt kapinallisia vastaan. 6. maaliskuuta kapinan johtajat pidätettiin.

Toisen maailmansodan jälkeen Mäntsälään muutti noin 2 000 evakkoa. Kartanoiden maat supistuivat huomattavasti, kun niitä lunastettiin siirtoväen asuttamiseksi. Siirtoväen tulon myötä paikkakunnalla alkoi voimakas uudisrakentaminen ja väkiluku lähti vahvaan kasvuun.

Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992. Alueen viereen valmistui Mäntsälän rautatieasema vuonna 2006, kun Lahden oikorata valmistui.

Maantiede vasen|pienoiskuva|Mäntsälänjoki Mäntsälä sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Mäntsälän naapurikunnat ovat Kärkölä pohjoisessa, Orimattila, Pukkila ja Askola idässä, Pornainen, Sipoo ja Järvenpää etelässä, Tuusula lounaassa sekä Hyvinkää ja Hausjärvi lännessä. Mäntsälästä on 25 kilometriä Järvenpäähän, 28 kilometriä Hyvinkäälle, 34 kilometriä Orimattilaan, 38 kilometriä Porvooseen, 46 kilometriä Lahteen ja 60 kilometriä Helsinkiin.

Mäntsälän pinta-ala on  km², josta  km² on sisävesiä.

Vesistöt Kirkonkylän läpi virtaa Mäntsälänjoki. Se alkaa Hunttijärvestä. Kirkonkylän pohjoispuolella siihen laskee Saarenjoki ja eteläpuolella se yhtyy Hirvihaaranjoen kanssa Mustijoeksi. Mustijoen vesistön lisäksi Mäntsälä kuuluu Porvoonjoen ja Vantaanjoen vesistöjen alueisiin. Ne laskevat kaikki Suomenlahteen. Hunttijärven lisäksi Mäntsälässä on muun muassa Isojärvi, Keravanjärvi, Kilpijärvi, Sahajärvi ja Sääksjärvi.

Ilmasto +Mäntsälän (Hirvihaara) lämpötila 2016 - 2022tammihelmimaalishuhtitoukokesäheinäelosyyslokamarrasjouluYlin lämpötila (°C) +7.5 +8.0 +14.0 +21.2 +28.7 +31.8 +32.9 +30.9 +25.1 +17.3 +13.6 +10.4Ylin lämpötila ka. (°C) +4.1 +5.6 +10.6 +16.8 +26.2 +28.6 +28.9 +26.4 +22.0 +15.2 +10.2 +5.9Keskilämpötila (°C)−5.0 -4.1−1,3+3,3+10,2+15,8+16,9+15,1+10,5+5,3+1,1−1,9ka.+5,5Alin lämpötila ka. (°C) -23.5 -20.7 -17.7 -8.3 -4.2 +0.5 +4,8 +2,8 -2,0 -6.2 -11.1 -14.9Alin lämpötila (°C) -29.8 -28.4 -26.1 -14.1 -6.0 -2.0 +2.4 -4.8 -4.8 -9.5 -16.7 -23.1Lähde:

Aluerakenne Kylät Mäntsälän kylät ovat Hautjärvi, Herman Onkimaa, Hirvihaara, Kaukalampi, Levanto, Maitoinen, Mäntsälä, Nikinoja, Numminen, Ohkola, Olkinen, Saari, Soukkio, Sulkava, Sälinkää ja Sääksjärvi. Näiden lisäksi Lukko, Arola–Jokelanseutu, Kaanaa, Mattila ja Tikkaro ovat omia, kyliin verrattavissa olevia yhteisöjä.

Taajamat Vuoden 2021 lopussa Mäntsälässä oli 20 837 asukasta, joista 15 215 asui taajamissa, 5 390 haja-asutusalueilla ja 232:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mäntsälän taajama-aste on 73,8 %. Mäntsälän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2021) 1 Mäntsälän kirkonkylä 11 656 2 Helsingin keskustaajama* 2 706 3 Numminen 317 4 Sääksjärvi 290 5 Sälinkää 246

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hyökännummi ja Ohkola ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Mäntsälän lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.

Väestö Väestörakenne Mäntsälä on asukasluvultaan Suomen 49. suurin kunta. Mäntsälän asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 20 950 asukasta, mikä on 1,2 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Mäntsälän väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Mäntsälän väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,1 prosenttia, mikä on noin 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Mäntsälän väestöstä on 13,8 prosenttia. Työikäisiä Mäntsälässä on 55,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 30,7 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Mäntsälässä oli vuonna 2021 yhteensä 864 eli 4,1 prosenttia asukkaista.

Kunnan asukkaista 94,5 prosenttia on suomenkielisiä, 0,8 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,7 prosenttia muunkielisiä (31.12.2022). Kunta on yksikielisesti suomenkielinen. Keski-ikä on 42,4 vuotta.(31.12.2022)

Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1880 alkaen. Luvut ovat kymmenen vuoden välein ja tuorein on vuoden 2020 lopun väkiluku. Siitä eteenpäin kyse on ennusteista.

Asuminen

Mäntsälän suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (64,4 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 22,0 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 13,7 prosenttia asuntokunnista.

Yksinasuvien osuus Mäntsälän asuntokunnista on 36,7 prosenttia eli noin 3 400 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 34,3 prosenttia eli noin 3 200 asuntokuntaa. Kolmen asukkaan asuntokuntia on 12,2 prosenttia eli noin 1 150, 4–6 asukkaan asuntokuntia 16,0 prosenttia eli noin 1 500 ja seitsemän tai useamman asukkaan asuntokuntia 0,8 prosenttia eli noin 80.

Kieli ja etnisyys Mäntsälän väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 93,9 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,8 prosenttia ja vieraskielisiä 5,4 prosenttia. Mäntsälässä asui vuoden 2023 lopussa 828 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,0 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Mäntsälässä 315 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (119) ja afganistanilaiset (52).

Hallinto ja politiikka pienoiskuva|vasen|Mäntsälän kunnantalo.

Ylin valta kunnan asioissa kuuluu kunnanvaltuustolle, jossa on 43 jäsentä. Kaudella 2025–2029 valtuutetuista kaksitoista kuuluu keskustan, yksitoista SDP:n, yksitoista kokoomuksen, neljä perussuomalaisten, kaksi vasemmistoliiton, kaksi vihreiden ja yksi kristillisdemokraattien ryhmään.

Valtuuston puheenjohtaja on Heli Hallikainen (sd.). Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä ja sen puheenjohtaja on Tapio Havula (kesk.). Mäntsälän kunnanjohtajana on toiminut Hannu Laurila syksystä 2021 lähtien.

Varan kunta eteläisessä Ruotsissa on Mäntsälän ystävyyskunta. Varalaisen kattotiili- ja pihakiviyhtiö Bendersin Suomen-konttori on Mäntsälässä. Lisäksi Mäntsälällä on ystävyyskuntasopimusta muistuttava yhteistyösopimus virolaisen Lahemaan kansallispuiston kanssa. Lahemaalla ja Mäntsälässä on kummassakin kartanomatkailua.

Talous ja elinkeinot

pienoiskuva|Raitori ja Keskuskatu. Kuva vuodelta 2005. Talousalueena Mäntsälä kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.

Mäntsälässä oli vuonna 2022 yhteensä 6 372 työpaikkaa ja kunnassa asui 9 695 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 36,8 prosenttia. Mäntsälän työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 73,9 prosenttia, jalostuksen 20,9 prosenttia ja alkutuotannon 3,6 prosenttia.

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 65,7 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,7 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Mäntsälässä on 115,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset