Ingwald Sourander (31. elokuuta 1874 Vaasa – 7. helmikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen insinööri, toimitusjohtaja ja hopeaesineiden keräilijä.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Ingvald Sourander60-vuotias. Insinööri Ingvald Sourander, Helsingin Sanomat, 31.08.1934, nro 233, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 31.08.2024
Souranderin vanhemmat olivat tullinhoitaja, kollegiasessori Wilhelm Sourander (1830–1898) ja Marie Buchschacher.Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Vilhelm Sourander. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 30.8.2019. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899 ja filosofian maisteriksi 1900. Sourander suoritti insinööritutkinnon Polyteknillisessä opistossa 1902. Hän suoritti paperinkoetuslaitoksen täydelliset kurssit ja teki opintomatkoja Saksaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Italiaan ja Englantiin.Insinööri Ingwald Sourander. Huomenna 60-vuotias, Laatokka 30.08.1934, nro 101, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sourander oli aluksi harjoittelijana Nokia Ab:n puuhiomossa, selluloosatehtaassa ja paperitehtaassa. Hän oli Valkeakosken paperitehtaan insinöörinä ja teknillisenä johtajana 1905–1909, E. Klallen paperitehtaan johtajana 1909–1911, Simpeleen paperitehtaan johtajana 1911–1918, Nokia Oy:n toimitusjohtajana 1919–1929, Diesen Wood Co:n johtajana Pitkärannassa 1929–1934 ja Suomen Vuolukivi Oy:n johtajana 1934–1945. Sourander oli Ab Simpeleen, Nokia Oy:n, Suomen Paperitehdasyhdistyksen, Oy Läskelä Ab:n ja Diesen Wood Company Ab:n hallintoneuvostojen jäsenenä.
Sourander oli Pirkkalan kunnanvaltuuston ja kirkkovaltuuston jäsenenä sekä Pirkkalan historiakomitean jäsenenä. Parikkalassa hän oli Parikkalan yhteiskoulun johtokunnan jäsenenä, Simpeleen kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana, Parikkalan terveydenhoitolautakunnan jäsenenä ja Parikkalan historiakomitean jäsenenä. Sourander oli Suomen Paperi-insinööriyhdistyksen perustaja ja monivuotinen yhdistyksen hallituksen jäsen sekä yhdistyksen kunniajäsen. Hän perusti myös yhdistykselle kuuluvan Janssonin säätiön.
Sourander kirjoitti teollisuushistoriaa käsitteleviä tutkielmia joita julkaistiin Suomen paperi- ja puutavaralehdessä. Hän toimitti yhdessä insinööri Axel Solitanderin kanssa julkaisun Paperiteknillinen Sanaluettelo - Pappersteknisk Ordbok. Pitkärannassa asuessaan hän alkoi kirjoittaa Impilahden ja Salmin pitäjien historiaa joka julkaistiin kirjana 1937. Sourander tutki myös Suomen vanhempaa kultasepäntaitoa ja lahjoitti Pohjanmaan historialliselle museolle yli 200 esinettä käsittäneen hopeaesinekokoelman.
Ingwald Souranderin veli oli asianajaja ja taiteen keräilijä Arvid Sourander.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Arvid Sourander
Julkaisuja Salmin pitäjän vaiheita ja piirteitä Laatokan-Karjalan historiasta. WSOY 1937 De första anläggningarna för elektrisk kraftöverföring i Finland. Helsingfors 1941, suomeksi nimellä Ensimmäiset sähkövoimasiirtolaitokset Suomessa. Helsinki 1941 Nokia sulfitcellulosafabrik under begynnelseåren 1885-1900. Helsingfors 1941 Finska träsliperiföreningen 1892-1942 : ett bidrag till träsliperi- och kartongindustrins i Finland historia ; kirj. Ingwald Sourander ja Erik Solitander. Helsingfors 1943, suomeksi nimellä Suomen puuhiomoyhdistys 1892-1942 : lisävalaistusta Suomen hioke- ja kartonkiteollisuuden historiaan. Helsinki 1943 Möbelstilarna i Norden. Helsingfors 1945 Täljstenindustrin i Finland ; några anteckningar av Ingwald Sourander. Helsingfors 1945 Lumppappersbruken i Finland : en historik ; kirj. Gabriel Nikander, Ingwald Sourander. Suomen paperi-insinöörien yhdistys, Helsingfors 1955 Simpele pappersbruk 1896-1920 ; Kangaskoski pappersbruk 1901-1925. Finska papperingeniörsföreningen, Helsingfors 1985
Lähteet
Luokka:Suomalaiset insinöörit Luokka:Suomalaiset yritysjohtajat Luokka:Nokian henkilöstö Luokka:Pirkkalan kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1874 syntyneet Luokka:Vuonna 1961 kuolleet