Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä (), ja sen pinta-ala on km² josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².
Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.
Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
Historia Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on Unescon maailmanperintöluettelossa. Jaakko Leppäsen rakentamaa kirkkoa pidetään kansanrakentajien vaikuttavimpana saavutuksena. Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.
Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.
Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.
Maantiede Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.
Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Jämsänvesi–Petäjävesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.
Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.
Aluerakenne Kyliä pienoiskuva|vasen|Petäjäveden keskustaa Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro, Piesalankylä
Asuinalueita Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi.
Taajamat Vuoden 2023 lopussa Petäjävedellä oli 3 596 asukasta, joista 2 004 asui taajamissa ja 1 534 haja-asutusalueilla. 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Petäjäveden taajama-aste on 56,6 %. Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2023) 1 Petäjäveden kirkonkylä 1 713 2 Kintaus 266
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kunnanjohtaja Petäjäveden kunnanjohtajana toimi toukokuusta 2024 lokakuuhun 2025 Arto Kummala. Hän irtisanoutui lokakuun alussa 2025, ja vt. kunnanjohtajana toimii Teppo Sirniö.Kunnan johto, Petajavesi.fi, viitattu 3.12.2025
2000–2016 Teppo Sirniö. 2016–2021 Eero Vainio. 2021–2024 Mikko Latvala. 2024–2025 Arto KummalaVirpi Kotilainen, Arto Kummala valittiin Petäjäveden uudeksi kunnanjohtajaksi äänin 12 – 9Terhi Pirilä-Porvali, Petäjävedellä vaihtuu taas kunnanjohtaja, Yle.fi uutiset 3.12.2025, viitattu 3.12.2025 2025 Sari Kaakkomäki (vt.) 2025 Teppo Sirniö (vt.) Valtuusto
Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2025–2029. Valtuuston puheenjohtajana toimii Mikko Tiirola.
Talous ja elinkeinot Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Petäjäveden rautatieasema Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.
Palvelut ja koulutus Petäjävedellä toimivat Petäjäkallion ja Kintauden päiväkodit sekä Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu ja Petäjäveden yläkoulu. Toisen asteen opetusta tarjoavat muun muassa Petäjäveden lukio ja kansalaisopisto, joka on yhteinen Petäjäveden ja Multian kuntien sekä Keuruun kaupungin kanssa.
Petäjäveden kirjasto kuuluu Keski-kirjastot-kirjastokimppaan.
Perusterveydenhuollon palveluja tarjotaan muun muassa Petäjäveden terveysasemalla. Kiireellisissä tilanteissa Sairaala Novan yhteispäivystys Jyväskylässä tai muut kiirevastaanotot lähikunnissa tarjoavat terveyspalveluja. Keski-Suomen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista on vuoden 2023 alusta lähtien vastannut Keski-Suomen hyvinvointialue.
Kulttuuri Nähtävyyksiä pienoiskuva|Petäjäveden vanha kirkko etelästä Petäjäveden vanha kirkko (Unescon maailmanperintökohde) Karhunahas retkeilyreitti Karikkoselkä meteoriittijärvi Tampin kierros retkeilyreitti Keski-Suomen tieliikennemuseo Petäjäveden radio- ja puhelinmuseo
Ruokakulttuuri Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.
Tapahtumat Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Petäjävedellä vuonna 2000.
Vuodesta 2022 Petäjävedellä on järjestetty indiemusiikkiin painottuva kaksipäiväinen festivaali "Asema Elää!".
Uskonto pienoiskuva|Petäjäveden baptistiseurakunnan toimitila Petäjäveden keskustassa Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Petäjäveden seurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjävedellä toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakuntahttps://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta . Lisäksi Petäjävedellä on baptistiseurakunta.
Tunnettuja petäjävetisiä Elisa Aaltola, filosofi Mika Aaltola, Euroopan parlamentin jäsen Matti Ahonen, jääkärimajuri Otto Halla-aho, kansanmuusikko Mikko Hannula, urheilutoimittaja Eemil Helander, kestävyysjuoksija ja hiihtäjä Kaarle Karikko, kirjailija Matias Keskinen, taiteilija Kaija Kiiski, näyttelijä Matti Kolu, kirjailija Markku Koskinen, kirjailija ja sanoittaja Jarmo Kytölehto, entinen ralliautoilija Frans Lehtonen, kansanedustaja Jukka Maalampi, fyysikko Paavo Niiles, yrittäjä ja poliitikko Gottlieb Pesonius, tehtailija Mikko Porvali, kirjailija Olavi Tupamäki, kansanedustaja ja insinööri Martti Turunen, kirurgi, HYKS:n johtava ylilääkäri Juhana Vähänen, kirjailija
Katso myös Luettelo Petäjäveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Kirjallisuutta
Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria – alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. .
Aiheesta muualla
Petäjäveden kunnan kotisivut Tilastokeskus – Petäjäveden avainluvut Radio- ja puhelinmuseon sivut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit