Puumala

pienoiskuva|Puumalan satamatori ja Puumalansalmen silta elokuussa 2009. Puumala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on  km2, josta  km2 on vesistöjä, kokonaispinta-alasta jopa prosenttia. Väestötiheys on asukasta/km2. Puumalan naapurikunnat ovat Juva, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Puumalansalmi, jonka rannalla myös kunnan keskus sijaitsee, on Saimaan laiva- ja veneliikenteen solmukohta. Puumalassa on asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa. Puumala on eräs Suomen vakaimpia kuntia talouden suhteen: talousluvut ovat rikkoneet kasvuennätyksensä kuusi vuotta peräkkäin, budjetti ollut ylijäämäinen lähes kahdella miljoonalla ja vuosikate on Suomen korkeimpia. Puumalaa kutsuttiinkin yhdessä lehtiartikkelissa Saimaan alueen talousihmeeksi. Puumalan työllisyys on kasvanut, ja työllisyysaste oli vuonna 2018 oli 71,8 prosenttia. Talouskasvun arvioidaan nostavan vuonna 2018 työllisten määrän 2,6 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi.Puumalan kunnan talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019-2021, viitattu 24.3.2019

Historia Puumala kuului alun perin Sääminkiin. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1616 ja pitäjä vuonna 1635. Keskiajalla Puumalan läpi kulki aikanaan tärkeä kauppareitti Savonlinnan ja Viipurin välillä. Tie on toiminut 1640-luvun jälkeen virallisena postireittinä. Puumalan kirkonkylässä käytiin Kustaa III:n sotaan liittyviä taisteluita vuonna 1788, ja Puumalan kirkko vaurioitui niissä. Myöhemmin vuonna 1790 taisteluja käytiin myös Puumalassa Pirttimäen kylässä. Puumalansalmen rannalla sijaitseva kirkonkylän satama oli 1900-luvun alusta tärkeä puutavaran vientisatama. Kuopion ja Pietarin väliä kulkevat laivat pysähtyivät siellä.

Rokansaareen rakennettiin taisteluhautoja ensimmäistä maailmansotaa varten. Myös Salpalinja kulki Puumalan läpi.

Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Puumalassa 1. lokakuuta vuonna 1875. 1950-luvulle saakka Puumalassa opiskeltiin myös kiertokoulussa. 1950-luvun puolivälissä Puumalassa oli 17 kansakoulua, mutta nykyisin Puumalassa on vain yksi koulu.

Puumalan lakkautetut kyläkoulut: Kyllölän koulu, Haukkoniemen koulu (1959), Kaipaalan koulu (1961), Hämälänmäen koulu (1962), Närtesalon koulu (1962), Ollilan koulu (1962), Sopalan koulu (1966), Rokansalon koulu (1968), Ruokotaipaleen koulu (1971), Huuhkaalan koulu (1972), Lieviskän koulu (1979), Lintusalon koulu (1979), Ryhälän koulu (1987), Kietävälän koulu (1991), Luukkolan koulu (2004), Sepänkylän koulu (2007), Harmaalan koulu (2009) ja Hurissalon koulu (2011).

1980-luvulla jokaiselle Savon kunnalle valittiin omat nimikkoruoat. Puumalan perinneruoiksi äänestettiin tattaririeska sekä sianlihasta, sipulista ja kananmunista keitetty munapaisti.

Vuonna 1980 eristetty puumala-virus on nimetty Puumalan mukaan, joka oli sen ensimmäinen löytöpaikka.

Maantiede pienoiskuva|Puumalan kirkko.

Puumala on saaristokunta, jolla on 3 000 rantakilometriä ja yli 700 saarta. Kesäisin Puumala vetää puoleensa niin mökkiläisiä, veneilijöitä kuin muitakin lomalaisia. Kesän aikana on useita eri vapaa-ajan tapahtumia, joista yksi on Siltakemmakat. Puumalan suurimman hiekkarannan, Pistohiekan, ympäristössä järjestetään kesäisin lavatansseja.

Puumalassa on hiekkarantoja, luolia ja rotkoja. Lintusalon Telkonniemessä on hiidenkirnu.

Puumalan Johannes Kastajan kirkko on Taavetti Rahikaisen 1830–1832 rakentama puinen ristikirkko, johon mahtuu 1 200 henkeä.

Puumalan Natura-kohteita ovat saimaannorpan elinalueena tunnetut Lietvesi, Luonteri ja Katosselkä-Tolvanselkä sekä Sielusenmäen aarnimetsäalue ja Puumalan Suurisuo.

Aluerakenne Kylät Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Hämälänmäki, Ihalainen, Jukarainen, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Launiala, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila (Otasalo), Oritsalo, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vehkaranta ja Vesiniemi.

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Puumalassa oli 2 208 asukasta, joista 1 091 asui taajamassa, 1 088 haja-asutusalueilla ja 22:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Puumalan taajama-aste on 50,1 prosenttia. Kunnassa on vain yksi taajama, Puumalan kirkonkylä.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka pienoiskuva|Puumalan Ylätorin laidalla sijaitseva kunnantalo on valmistunut vuonna 1970. Puumalan kunnanjohtaja oli Matias Hilden vuodesta 2011 vuoteen 2021. Hän oli virkavapaalla 2017–2019 toimiessaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana. Marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2019 kunnanjohtajana toimi Niina Kuuva. Matias Hilden palasi kunnanjohtajaksi 2.5.2019 alkaen. Syksyllä 2020 Hilden valittiin Ruokolahden uudeksi kunnanjohtajaksi. Hilden lopetti työt Puumalassa tammikuun 2021 lopussa. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin kunnanhallituksen päätöksellä ennenkin Puumalan kunnanjohtajana toiminut Niina Kuuva. Kunnanvaltuusto vahvisti päätöksen tammikuun puolessa välissä. Kuuva aloitti työssään huhtikuussa 2021. Helmikuun alusta huhtikuuhun asti kunnanjohtajat tehtävät oli jaettu kolmelle kunnan virkamiehelle.

Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kaudella 2025–2029 kymmenen kuuluu Keskustalle. Valtuustoa johtaa Sosialidemokraattinen puolue ja hallitusta Keskusta. Valtuuston puheenjohtajana toimii Matti Viialainen ja hallituksen puheenjohtajana Olli Luukkonen.

Kunnanjohtajia Sakari Tuomola 1969–1970 Raimo Kainu 1970-luvulla Veikko Tikkanen 1978–1984 Matti Kaskinen 1984—? Kari Kitunen 2002–2011 Matias Hilden 2011–2017 ja 2019–2021 Niina Kuuva 2017–2019 (vs.) ja 2021–

Ystävyyskunta Bengtfors, Ruotsi. Yhteistyö on loppunut eikä Bengtforsia löydy virallisesta listauksesta.

Talous ja elinkeinot Puumalan elinkeinorakenteessa palvelut on suurin sektori. Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut ja muu julkinen sektori työllisti vuoden 2017 lopussa kunnan työssäkäyvistä 27 prosenttia; kauppa, liikenne, ravintola- ja majoituspalvelut 22 prosenttia; maa-, metsä- ja kalatalous 20 prosenttia; rakentaminen 8 prosenttia, teollisuus 7 prosenttia ja muut elinkeinot 16 prosenttia,

Vuonna 2016 kolme eniten yhteisöveroa maksanutta yritystä olivat Maansiirto Backman, kirjolohia kasvattava Puumalan Lohi ja PuuLem, joka harjoittaa maatalouteen liittyvää hakkuu-, kuljetus- ja metsänparannustöitä ja liikennettä.

Puumala voi taloudellisesti erinomaisesti verrattuna muihin alueen kuntiin. Puumalan tulot ylittävät menot ja vuonna 2017 ylijäämää kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Puumalan vuosikate on Suomen suurimpia. Kunnalla on enemmän varoja kuin velkaa, ja se teki vuonna 2017 neljättä kertaa peräkkäin ennätystuloksen. Puumalaa kutsutaankin joskus ”Saimaan talousihmeeksi”

Puumalassa naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 1,53-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna, syinä ilmeisesti miesten suuri osuus alkutuotannossa ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa. (Tilaajille.)

Liikenne ja infrastruktuuri thumb|Puumalan keskusta sijaitsee kantatie 62:n varrella. Puumalan keskusta sijaitsee kantatie 62 varrella. Tietä on parannettu välillä Huuhkala–Käyhkää vuonna 2018 leventämällä sitä rekoille paremmin sopivaksi ja pengertämällä turvallisuuden lisäämiseksi.

Keskustaajamassa sijaitsee Puumalansalmen silta, jonka alitse kulkee Saimaan syväväylä.

Mikkelin, Puumalan, Imatran ja Savonlinnan välillä kulkevat linja-autot. Puumalan lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 64 kilometrin päässä Imatralla ja noin 72 kilometrin päässä Mikkelissä. Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Puumalasta noin 80–100 kilometrin etäisyyksillä Lappeenrannassa ja Mikkelissä. pienoiskuva|Hätinvirran lossi kesällä 2009. Puumalassa on valtion tieverkolla käytössä yhä kolme maantielossia. Lossit sijaitsevat Hätinvirrassa (yhdystie 15123), Kietävälänvirrassa (yhdystie 15176) ja Rongonsalmessa (yhdystie 15170). Aiemmin losseja oli puolet enemmän. Silloilla on korvattu Leukoinsalmen lossi vuonna 1969, Lietveden lossi vuonna 1985 ja Puumalansalmen lossi vuonna 1995. Hätinvirran lossi on suunniteltu korvattavan uudella sillalla lähivuosina.

Kevättalvella 2019 kunta suoritti asukkaille tutkimuksen liikenteen kehittämisestä niin taajama- kuin haja-asutusalueillakin.

Palvelut ja koulutus Koulutus Varhaiskasvatusta annetaan Puumalan keskustassa sijaitsevassa päiväkodissa. Perusopetus (luokat 1–9) sekä esiopetus järjestetään Puumalan yhtenäiskoulussa kunnan keskustassa. Lisäksi Puumalassa toimii vireä kansalaisopisto. Esimerkiksi lukuvuonna 2025–2026 kansalaisopisto tarjoaa yhteensä 157 kurssia ja tapahtumaa.

Puumalassa oli lukio vuosina 1974–2009 ja Mikkelin etä- ja aikuislukion sivutoimipiste vuoteen 2015 saakka. Kyläkouluista viimeisimpänä lakkautettiin Hurissalon koulu vuonna 2011.

Palvelut Kirkonkylällä palvelevat muun muassa Puumalan kirjasto, urheiluhalli ja Puumalan hyvinvointiasema.

Keskustassa toimivat lisäksi muun muassa K-Market, Sale, kahvila Kuittinen, kukkakauppa, kirpputori, ravintolat Poiju, Hovi, Satama, Virta ja Kamil-Puumala Pizza, apteekki, Alko, Halpalinna, Puumalan Pesula, elokuvateatteri Kino Saimaa, Neste Puumala sekä ValKar Oy eli Puumalan SEO.

Seurakunnat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Puumalan alueella toimii Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan alaisuudessa toimiva Puumalan alueseurakunta. Puumalassa toimi oma seurakunta vuodesta 1616 vuoden 2022 loppuun. Vuoden 2023 alusta Puumalan seurakunta on ollut osa Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaa.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Puumalan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta

Tunnettuja Puumalassa syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä

Gustaf Alm (1830–1907), liikemies Hannu Aronen (s. 1957), erikoislääkäri ja professori Claes Gustaf Beyroth (1812–1873), pappi ja valtiopäivämies Carl Gustaf Ehrnrooth (1744–1817), Ruotsin armeijan kenraalimajuri Kurt Gustaf Edvard af Enehjelm (1872–1918), valtiopäivämies Armas Heinvuo (1914–1994), kauppaneuvos Elsa Heporauta (1883–1960), kirjailija Kalle Himanen (1904–1957), lähetyssaarnaaja, kirkkoherra ja kirjailija Teppo Hirvi-Kunnas (1919–1942), Mannerheim-ristin ritari Minna Ikonen (s. 1965), iskelmälaulaja, asuu Puumalassa Kari Kitunen (s. 1948), juristi, entinen korkeimman oikeuden jäsen Aapo Kohonen (1864–1930), opettaja ja päätoimittaja Veikko Kostiainen (1942–2013), suunnistaja Hanno J. Kunnas (1894–1958), varatuomari ja Valtiollisen poliisin johtaja vuonna 1947. Sonja Kuittinen (s. 1990), näyttelijä, muusikko yhtyeessä Sofa August Kuusisto (1883–1972), poliitikko ja SDP:n kansanedustaja 1927–1945 Hanna Lappalainen (1881–1966), apteekkarineuvos Viatcheslav Novikov (s. 1947), pianisti, asuu Puumalassa Erkki Osmonsalo (1894–1949), historioitsija ja professori, Puumalan suojeluskunnan päällikkö 1917–1918 Sami Partanen (s. 1975), jääkiekkotuomari Eila Pellinen (s. 1947), keskimatkojen juoksija Saara Rampanen (1886–1974), sairaanhoitaja Esko Raunio (1917–1991), upseeri Henrik Wilhelm Romansson (1776–1853), lääkäri ja Uppsalan yliopiston rehtori, syntynyt Puumalassa Tero Ruuskanen (1977–2012), pesäpallotuomari ja luokanopettaja Jalmari ”Jallu” Reponen, erikoinen luonnonlapsi, jonka kotitila, Liehtalanniemi, muutettiin museoksi Nestori Reponen, Junnu Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä -kappaleen esikuva Kari Smolander (s. 1963), tietojenkäsittelytieteilijä, professori ja kitaristi Helvi Tiippana (1920–1993), aforismikirjailija Georg von Winther (1825–1901), lääkäri ja valtiopäivämies

Katso myös