2026 (MMXXVI) on nykyinen kuluva normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi torstaista.
Tapahtumia
Tammikuu 1. tammikuuta – Viro kielsi turkistarhauksen. 1. tammikuuta – Bulgaria otti käyttöön euron. 1. tammikuuta – Oulu ja Slovakian Trenčín aloittivat Euroopan kulttuuripääkaupunkeina. 1. tammikuuta – Sveitsissä tapahtuneessa Crans-Montanan yökerhopalossa sai surmansa 41 ihmistä ja toistasataa loukkaantui. 3. tammikuuta – Yhdysvallat iski Venezuelaan. Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja hänen vaimonsa vangittiin ja poistettiin maasta. 7. tammikuuta – Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston virkailija ampui Minneapolisissa ulkopuolisena tarkkailijana toimineen naisen, mikä johti suuriin mielenosoituksiin. 9. tammikuuta – Euroopan unionin neuvosto eli EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät vapaakauppasopimuksen Mercosur-maiden kanssa. Vastaan äänesti neljä maata, muun muassa suuri maataloustuottaja Ranska. 11. tammikuuta – Beninissä järjestettiin parlamenttivaalit. Korkean äänikynnyksen vuoksi oppositio ei saanut läpi yhtään ehdokasta. 14. tammikuuta – Tanskan ja Grönlannin ulkoministerit tapasivat Yhdysvaltain ulkoministerin ja varapresidentin Valkoisessa talossa keskustellakseen presidentti Trumpin vaatimuksista saada Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja. 15. tammikuuta – Ugandassa järjestettiin yleisvaalit. Vuodesta 1986 hallinnut presidentti Yoweri Museveni valittiin seitsemännelle kaudelle. 16. tammikuuta – Etelä-Korean entinen presidentti Yoon Suk-yeol tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan oikeuden estämisestä. Helmikuussa hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kapinasta. 18. tammikuuta – Ainakin 39 ihmistä kuoli kahden luotijunan törmäyksessä Espanjan Córdobassa. 21. tammikuuta – Etelä-Korean entinen pääministeri Han Duck-soo tuomittiin 23 vuodeksi vankilaan osallisuudestaan joulukuun 2024 vallankaappausyritykseen. 21. tammikuuta – Euroopan parlamentti äänesti niukalla enemmistöllä, että Euroopan unionin (EU) ja Mercosur-maiden välinen vapaakauppasopimus viedään EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Huolena oli muun muassa sopimuksen yhteensopivuus EU-oikeuden kanssa ja sen vaikutukset EU:n ympäristösäätelyn. 23. tammikuuta – Bulgarian presidentti Rumen Radev erosi ja hänen tilalleen nousi varapresidentti Ilijana Jotova, josta tuli maan ensimmäinen naispuolinen presidentti. 24. tammikuuta – Yhdysvaltain rajavartiolaitoksen virkailija ampui miehen kuoliaaksi Minneapolisissa. Kyseessä oli jo toinen tapaus kuukauden sisään, jossa ihminen kuoli Minneapolisissa liittovaltion viranomaisten luoteihin. 27. tammikuuta – Oikeistokonservatiivinen Nasry Asfura vannoi virkavalansa Hondurasin presidenttinä. 27. tammikuuta – Euroopan unioni ja Intia sopivat vapaakauppasopimuksen, jota on neuvoteltu vuodesta 2007. 28. tammikuuta – Sarah Mullally valittiin Canterburyn arkkipiispaksi eli Englannin kirkon johtajaksi. Hänestä tuli maaliskuussa virkaan astuessaan ensimmäinen nainen kyseisessä virassa.
Helmikuu 1. helmikuuta – Costa Ricassa järjestettiin presidentin- ja parlamenttivaalit. Presidentiksi valittiin oikeistolainen Laura Fernández Delgado. 2. helmikuuta – Marokon Ksar el-Kebirin alueella kymmeniätuhansia ihmisiä evakuoitiin tulvien takia. 4. helmikuuta – Yhdysvaltalainen The Washington Post ilmoitti irtisanovansa noin kolmanneksen toimittajistaan ja lakkauttavansa muun muassa urheiluosaston ja kirjallisuusosion. 5. helmikuuta – Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen Uusi START -ydinaseriisuntasopimus vanheni. 6. helmikuuta – Milanossa avattiin talviolympialaiset. 8. helmikuuta – Japanissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Pääministeri Sanae Takaichin johtama Liberaalidemokraattinen puolue sai murskavoiton. 8. helmikuuta – Thaimaassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, jotka voitti istuvan pääministerin Anutin Charnvirakulin konservatiivinen Thaimaan ylpeys -puolue. 9. helmikuuta – Hongkongilainen demokratia-aktivisti Jimmy Lai tuomittiin 20 vuoden vankeuteen. 10. helmikuuta – Kanadan Tumbler Ridgessä joukkoampuja tappoi kahdeksan koululaista sekä äitinsä ja pikkuveljensä. Lopuksi hän surmasi itsensä. Ampujalla oli mielenterveysongelmia. 10. helmikuuta – Suomessa vuoden alussa alkanut suden kiintiömetsästys päättyi. Sadan kaadon kiintiöstä käytettiin 82. Aiemmin susi oli rauhoitettu ympäri vuoden. 10. helmikuuta – Sykloni Gezani rantautui Madagaskarille ja aiheutti huomattavia vahinkoja. 11. helmikuuta – Barbadoksella järjestettiin parlamenttivaalit. Kaksi kautta vallassa ollut Mia Mottleyn johtama työväenpuolue voitti kaikki paikat. 12. helmikuuta – Bangladeshissa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 2024 vallankumouksen jälkeen. Nationalistipuolue BNP sai yli kahden kolmasosan enemmistön. 17. helmikuuta – Perun kongressi erotti presidentti José Jerín, jonka epäiltiin käyttäneen virka-asemaansa väärin. Hän oli ollut virassa vain neljä kuukautta. 18. helmikuuta – Perun uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi valittiin José María Balcázar. 19. helmikuuta – Andrew Mountbatten-Windsor pidätettiin epäiltynä virka-aseman väärinkäytöstä. Edellinen pidätetty Britannian kuningasperheen jäsen oli Kaarle I 1600-luvulla. 19. helmikuuta – Turun tuomiokirkkoon haudatun Ruotsin kuningattaren Kaarina Maununtyttären sarkofagista löytyi kultasormus, joka on ainoa varmuudella hänelle kuulunut nykypäivään säilynyt esine. 20. helmikuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 6–3, että presidentti Donald Trumpilla ei ollut valtuuksia määrätä mielivaltaisia kokonaisia maita koskevia tuontitulleja. Niillä ehdittiin kerätä liittovaltion kassaan yli 130 miljardia dollaria. 22. helmikuuta – Cortina d’Ampezzossa vietettiin talviolympialaisten päättäjäisiä. 22. helmikuuta – Kommunistisen puolueen hallitsemassa Laosissa järjestettiin parlamenttivaalit. 22. helmikuuta – Suomi oli ollut itsenäinen valtio yhtä kauan kuin se oli vuosina 1809–1917 osa Venäjän keisarikuntaa, 39 526 vuorokautta. 23. helmikuuta – Alankomaiden pääministerinä vähemmistöhallituksen johdossa aloitti sosiaaliliberaalin Demokraatit 66 -puolueen Rob Jetten. 26. helmikuuta – Vastaamon tietomurron tekijä Aleksanteri Kivimäki tuomittiin Helsingin hovioikeudessa kuuden vuoden ja yhdentoista kuukauden vankeuteen. Käytännössä hänelle jäi jäljelle vankilatuomiota viidestä kuukaudesta vajaaseen vuoteen. 26. helmikuuta – Pakistan julisti sodan Afganistanille ja pommitti sen pääkaupunkia Kabulia. Maat ovat syyttäneet toisiaan ääriryhmien tukemisesta. 27. helmikuuta – Eläkkeelle jäänyt Yhdysvaltain ilmavoimien kenraalimajuri Neil McCasland katosi kotoaan New Mexicossa. Tapaus on omaksuttu osaksi laajempaa kadonneet tieteilijät -salaliittoteoriaa. 28. helmikuuta – Yhdysvallat ja Israel aloittivat iskut Iraniin. Iskuissa on kuollut muun muassa Iranin korkein johtaja Ali Khamenei. Iran teki kostoiskuja.
Maaliskuu 5. maaliskuuta – Nepalissa järjestettiin parlamenttivaalit. Vaalit voitti entisen rap-artistin Balendra Shahin johtama Kansallinen itsenäisyyspuolue. 9. maaliskuuta – António José Seguro astui Portugalin presidentin virkaan. 15. maaliskuuta – Kongon tasavallassa järjestettiin presidentinvaalit. Vuosikymmeniä vallassa ollut Denis Sassou Nguesso sai virallisten alustavien tulosten mukaan lähes 95 prosenttia äänistä. 16. maaliskuuta – Jopa 400 ihmistä sai surmansa sairaalaan kohdistuneessa ilmaiskussa Afganistanin Kabulissa. Pakistan väitti räjähdyksen johtuneen alueella säilytetyistä ammusvarastoista. 20. maaliskuuta – Etelä-Korean Daejeonissa neljätoista ihmistä kuoli autonosia valmistavan tehtaan tulipalossa. 22. maaliskuuta – Sloveniassa järjestettiin parlamenttivaalit. Istuvan pääministerin Robert Golobin Vapausliike säilyi niukasti suurimpana puolueena, mutta lopulta toukokuussa pääministeriksi nousi Janez Janša. 22. maaliskuuta – Ranskassa järjestettiin kunnallisvaalien toinen kierros. Pariisin pormestariksi valittiin vasemmistolainen Emmanuel Grégoire. 23. maaliskuuta – Italiassa Giorgia Melonin ajama oikeusjärjestelmäuudistus kaatui kansanäänestyksessä 54 prosentin vastustettua sitä. 23.–26. maaliskuuta – Ukraina teki lennokki-iskuja Koiviston ja Laukaansuun öljysatamiin. Ne aiheuttivat merkittävää häiriötä Venäjän öljyviennille. 24. maaliskuuta – Tanskassa järjestettiin kansankäräjävaalit. Mette Frederiksenin johtamat sosiaalidemokraatit saivat huonoimman tuloksensa yli sataan vuoteen. 24. maaliskuuta – Euroopan unioni ja Australia solmivat vapaakauppasopimuksen, jota oli neuvoteltu kahdeksan vuotta. Keskeisessä asemassa olivat Australian kriittiset mineraalit. 26. maaliskuuta – Kansanedustaja Päivi Räsänen tuomittiin korkeimmassa oikeudessa sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän oli väittänyt homoseksuaalisuutta psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi. 29. maaliskuuta – Suomen droonialueloukkaukset 2026: Kaksi miehittämätöntä lennokkia putosi Kouvolan ja Luumäen kuntien alueille. Ainakin toinen niistä tunnistettiin ukrainalaiseksi. 30. maaliskuuta – Israelin parlamentti Knesset hyväksyi lain, joka sallii kuolemanrangaistuksen terrorismista tuomituille palestiinalaisille. Monet ihmisoikeusjärjestöt ja ulkomaat ovat arvostelleet lakia syrjiväksi. 31. maaliskuuta – Mongolian uudeksi pääministeriksi valittiin Njam-Osoryn Utšral. Hän on kolmas henkilö virassa alle vuoden sisällä.
Huhtikuu 1. huhtikuuta – Nasa laukaisi miehitetyn Artemis II -lennon, joka kiersi Kuun ympäri. 7. huhtikuuta – Paperinvalmistaja Kimberly-Clarkin varastohalli Ontariossa Kaliforniassa tuhoutui tuhopoltossa, joka aiheutti yli 600 miljoonan dollarin vahingot. Tuhopoltosta pidätetty Chamel Abdulkarim vertasi itseään Luigi Mangioneen ja paheksui sosiaalisessa mediassa osakkeenomistajia ja työntekijöiden huonoa kohtelua. 10. huhtikuuta – Vuodesta 1999 hallinnut Ismail Omar Guelleh valittiin kuudennelle kaudelleen Djiboutin presidenttinä. Virallisten tulosten mukaan hän sai 97,8 prosenttia äänistä. Suurin osa oppositiosta boikotoi vaaleja. 12. huhtikuuta – Perussa järjestettiin yleisvaalit. Presidentinvaalien tulos ei selvinnyt vielä ensimmäisellä kierroksella. 12. huhtikuuta – Unkarissa järjestettiin parlamenttivaalit. Péter Magyarin johtama Tisza-puolue sai murskavoiton ja päätti Viktor Orbánin 16 vuotta kestäneen valtakauden. 12. huhtikuuta – Beninissä järjestettiin presidentinvaalit. Ne voitti istuvan presidentin suojatti Romuald Wadagni. 13. huhtikuuta – Ranskalaisen sementtivalmistaja Lafargen entinen toimitusjohtaja Bruno Lafont tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen ja yritykselle määrättiin yli miljoonan euron sakot, koska se oli maksanut suojelurahaa Islamilaiselle valtiolle Syyrian sisällissodan aikana ylläpitääkseen tehdastaan Pohjois-Syyriassa. 18. huhtikuuta – Helsingin Kruunuvuorensilta, Suomen pisin silta, avattiin pyöräilyn ja jalankulun käyttöön. 19. huhtikuuta – Bulgariassa järjestettiin parlamenttivaalit, jotka voitti entisen presidentin, Venäjä-mielisenä pidetyn Rumen Radevin perustama Edistyksellinen Bulgaria -puolue. 22. huhtikuuta – Entinen Moldovan parlamentin varapuhemies Vladimir Plahotniuc tuomittiin 19 vuoden vankeuteen petoksesta. Hän oli käyttänyt Moldovan suurimmasta pankista varastettuja varoja henkilökohtaisiin hankintoihin ja sijoituksiin. 22. huhtikuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa hyväksyttiin laki, joka kieltää tupakkatuotteiden myynnin vuonna 2009 ja sen jälkeen syntyneille. 25. huhtikuuta – Malissa jihadistit ja tuaregikapinalliset tekivät iskuja sotilasjunttaa vastaan useissa kaupungeissa ja häätivät venäläiset palkkasotilasjoukot Kidalista. 25. huhtikuuta – Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallisen ampuminen: Ampuja yritti tunkeutua Donald Trumpin isännöimille kirjeenvaihtajaillallisille Washingtonissa tavoitteenaan murhata presidentti ja muita hallinnon edustajia. Salainen palvelu onnistui pysäyttämään miehen.