Koronaviruspandemia eli COVID-19-pandemia on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia. Pandemiassa taudinaiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa ihmisessä COVID-19-nimistä tautia. 5. toukokuuta 2023 WHO julisti, että pandemia ei enää aiheuta maailmanlaajuista terveydellistä hätätilaa.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020. Vuoden 2020 alussa viruksen arvioitiin leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.
1. tammikuuta 2023 mennessä tartunta oli vahvistettu yli 262 miljoonalla ihmisellä. Taudista oli parantunut arviolta 238 miljoonaa ihmistä.
Pandemian alusta vuoden 2021 loppuun mennessä tautiin kuoli maailmassa virallisten lukujen mukaan 5,94 miljoonaa ihmistä, mutta tilastollisten mallien perusteella kuolleisuuden on arvioitu nousseen kokonaisuudessaan 19,0 miljoonaan.
Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan. Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa. Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä lisäsi kuolleisuutta. Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.
Maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla pyrittiin hidastamaan taudin etenemistä. Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin, ja maiden rajoille sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja, ja ihmisiä joutui työttömiksi. Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista. Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin. Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissakin maissa.
Sulkutoimet haittasivat monien maiden talouksia, minkä vuoksi ne pyrkivät avaamaan yhteiskuntia ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta. Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.
Huhti-toukokuussa 2020 epidemia näytti monin paikoin hiipuvan. Tilanne oli monissa maissa silti paha. Uusia tautiaaltoja ennustettiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.
Syys-lokakuussa delta-virusmuunnoksen myötä epidemia paheni monissa Euroopan maissa. Se johti moniin paikallisiin rajoituksiin. Joissakin maissa niitää vastaan mellakoitiin ja osoitettiin mieltä.
Vuoden 2022 aikana moni maa luopui koronarajoituksista. Helmikuussa 2023 havaittiin uusi herkästi tarttuva virusvariantti EG.5, joka vaikuttaa aiempia herkemmältä kiertämään immuniteettia piikkiproteiiniensa avulla. Ensiksi variantti havaittiin Yhdysvalloissa ja Suomessa kesäkuussa. Kyseinen variantti kiersi pandemian tavoin maailmaa, mutta sitä ei pidetty aiempia vakavamman sairauden aiheuttajana.
5. toukokuuta 2023 WHO julisti, että pandemia ei enää aiheuta maailmanlaajuista terveydellistä hätätilaa. COVID-19-tauti on silti WHO:n mukaan edelleen terveydelle maailmanlaajuinen uhka.
Koronavirus
SARS-CoV-2 tunnetaan myös aiemmilla nimillä 2019-nCo-virus (lyhenne 2019-nCoV, eng. 2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus).
SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARSin aiheuttaja SARS-CoV ja MERSin aiheuttaja MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HCoV-NL63 ja HCoV-HKU1.
Tautikuolleisuus
Tautiin ei ole lääkettä. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020 Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista vaati tehohoitoa. Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.
Wuhanissa tapauskuolleisuus oli maaliskuun alun julkaisun mukaan 3,6 prosenttia. Italiassa testattujen tapauskuolleisuus oli maaliskuun lopulla noin 9 prosenttia, mutta nousi sairauden kulun edetessä jo 12 prosenttiin (5. huhtikuuta 2020), kun testattujen osuus väestöstä pysyi vielä suppeana. Nämä lukemat perustuivat raakatietoon, jossa on mukana vain testatut tapaukset.
WHO:n 19. maaliskuuta antaman arvion mukaan kuolleisuus koronavirukseen on noin 0,3–1,0 prosenttia. Imperial Collegen mukaan kuolleisuus on keskimäärin 0,9 prosenttia, ja vaihteluväli oli 0,4–1,4 prosenttia. WHO:n epidemiologin elokuussa 2020 antaman ilmoituksen mukaan koronaviruksen kuolleisuus infektiota kohden on 0.6 prosenttia.
Etelä-Koreassa on noin yhden prosentin kuolleisuus. Kuolleisuus voi olla huomattavasti keskiarvoja korkeampi tai matalampi riippuen hoidon laadusta, iästä, muista sairauksista, sairastumisalueesta ja muista tekijöistä. Niinpä tapauskuolleisuus oli ennen maaliskuun puoliväliä ikäryhmästä riippuen yleensä välillä 0,2–14,8 prosenttia. Italian kansanterveyslaitoksen huhtikuun 5. päivänä raportin mukaan laboratoriovarmennettujen, ikäryhmän 80–89-vuotiaat sairastuneiden Covid-19-taudin tapauskuolleisuus oli kivunnut jo yli 30 prosentin.
Vuonna 2022 koronavirus tarjosi tiedeyhteisölle vielä uuden yllätyksen: Sairastettu koronavirusinfektio näyttää vielä laajojen mutta vertaisarviomattomien tutkimusten mukaan olevan jopa riskitekijä uuden koronavirusinfektion vakavuutta suurentavana tekijänä. Syitä tähän vasta aprikoidaan.
Tapahtumahistoria
1. joulukuuta 2019 Kiinan Wuhanin terveysviranomaiset tekivät ensimmäisen havainnon uudesta virustyypistä. Virus saattoi levitä Wuhanissa jo lokakuussa. Kiinan viranomaiset kertoivat alun perin ensimmäisen tartunnan ilmenneen viikkoa myöhemmin. Potilaalla ei ollut myöskään kytköstä Huananin ruokatoriin.
Levinneisyys
pienoiskuva|Koronaviruksen levinneisyys:
Ennusteet
Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit ovat eri tavoin laadittuja koronavirustautiepidemian tulevaisuutta kuvaavia kehitysarvioita.
Suomessa
Suomessa oli keväällä 2020 koronavirusaalto, jossa kuoli yli 300 henkilöä. Syys-lokakuussa alkoi uusi koronavirusaalto. Kesällä 2021 tartunnat lähtivät nousuun uuden delta-virusvariantin lähdettyä leviämään. Seuraavan, omikron-virusvariantin, ensimmäiset epäilyt todettiin Suomessa marraskuussa 2021.
Ruotsissa
Ruotsi valitsi koronaviruskriisin käsittelynä strategian, jolla se pyrki hidastamalla taudin leviämistä luomaan väestöön laumasuojaa. Tämän strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Sen etu oli puolestaan se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sulkutoimilla. Kuitenkin vasta-ainetutkimusten mukaan laumasuoja oli vielä kaukana toukokuussa 2020.
Kiinassa
Koronaviruspandemia 2019– lähti liikkeelle Kiinasta vuoden 2019 lopulla. Pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 havaittiin ensimmäisen kerran 11 miljoonan asukkaan Wuhanin kaupungissa joulukuussa 2019. Sieltä se levisi ensin muualle Kiinaan ja kehittyi lopulta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.
Italiassa
Koronaviruspandemia 2019– on ollut Italiassa Euroopan pahimpia. Ensimmäiset varmistetut tartunnat Italiassa todettiin 31. tammikuuta 2020. Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Italiassa oli löytynyt koronaviruksen vasta-aineita näytteistä, jotka on otettu vuoden 2019 lokakuun ensimmäisellä viikolla, eli tartunnat ovat tapahtuneet syyskuussa 2019. Näytteet oli alun perin otettu keuhkosyöpätutkimusta varten.
Espanjassa
31. tammikuuta 2020 todettiin Espanjassa ensimmäinen COVID-19-tapaus, minkä jälkeen tauti levisi nopeasti. Ensimmäinen sairaudesta aiheutunut kuolemantapaus tapahtui 13. helmikuuta.
Ranskassa
Ranskan ensimmäinen koronavirukseen sairastunut todettiin 24. tammikuuta 2020.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa
pienoiskuva|Koronaviruspandemian aikana ihmiset ovat käyttäneet hengityssuojia ulkona liikkuessaan. Asiakas lontoolaisessa kaupassa vuonna 2020. Ensimmäiset tunnetut tartunnat todettiin maassa 31. tammikuuta 2020. Ensimmäinen taudista aiheutunut kuolema tapahtui 5. maaliskuuta 2020.
Saksassa
Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Saksassa todettiin 27. tammikuuta 2020.
Yhdysvalloissa
2019– koronaviruspandemian ensimmäinen varmistettu tartunta Yhdysvalloissa todettiin 20. tammikuuta 2020. Yhdysvalloissa on todettu eniten COVID-19-tartuntoja ja -kuolemia.
Venäjällä
Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Venäjällä todettiin 31. tammikuuta 2020 kahdella kiinalaisturistilla.
Maailmalla Pandemia keskittyi huhtikuussa Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Etelä-Amerikan tautitapausten suhteellinen osuus nousi toukokuussa. Brasiliassa kuoli kesäkuun puoliväliin mennessä 40 000 koronavirukseen. Euroopassa muun muassa Ruotsin ja Venäjän epidemiat jatkoivat voimakkaina. Euroopan pandemia hiljeni kesällä, kun Amerikan mantereen pandemia saavutti huippunsa.
4. maaliskuuta 2021 maailmassa oli yli 116 miljoonaa koronavirustartuntaa. Niihin oli kuollut yli 2.5 miljoonaa ihmistä. Euroopassa oli uusi koronaviruspandemian aalto syys-lokakuusta alkaen vuonna 2020. Se uhkasi kuormittaa vakavasti terveydenhuoltoa. Yhdysvalloissa epidemia laantui hieman syys-lokakuussa, mutta alkoi kiihtyä jälleen marraskuussa.
Toimenpiteitä eri maissa
Useimmat maailman maat pyrkivät rajoitustoimenpitein varsinkin helmi-toukokuussa 2020 hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Liikkeitä ja julkisia tiloja suljettiin, kokoontumisia ja ihmisten liikkumisia rajoitettiin. Euroopassa rajoitukset lisääntyivät uudestaan elo-lokakuussa, kun uusi tautiaalto uhkasi romahduttaa terveydenhuollon.
Kuolemat Maailman terveysjärjestö WHO arvioi huhtikuussa 2022, että pandemian seurauksena olisi kuollut noin 15 miljoonaa ihmistä. Se perusteli arviotaan ylimääräisellä kuolleisuudella ja otti huomioon myös epäsuorasti kuolleet, esimerkiksi syöpäsairaat, joiden hoito myöhästyi koronapotilaiden täyttämien sairaaloiden takia. Luku on noin kolme kertaa suurempi kuin viralliset arviot.WHO arvioi: Koronan vuoksi kuollut lähes 15 miljoonaa ihmistä viime vuoden loppuun mennessä – luku on kolminkertainen virallisiin tilastoihin nähden Yle. 2022.
Läpinäkyvyys
Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan lähinnä viranomaisten koronaviruksesta antamien tietojen tarkkuutta ja todenperäisyyttä. Etenkin länsimaat ovat epäilleet Kiinan, Iranin ja Venäjän vähättelevän tietoisesti kuolin- ja sairastumislukuja.
Taloudelliset vaikutukset
Koronaviruksen torjuntatoimet kurittivat useimpien epidemiamaiden taloutta monin tavoin. Vastaavaa ei ollut nähty sitten suurten lamakausien. Monilla aloilla liikevaihto laski, tuli lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Vuonna 2020 talous supistui monissa maissa. Valtiot pyrkivät erilaisin avaamistoimin elvyttämään jo huhti-toukokuussa maiden kutistuvia talouksia.
Tammikuussa 2022 uutisoitiin, että pandemian aikana kymmenen maailman rikkaimman ihmisen omaisuus on kaksinkertaistunut, kun samaan aikaan 99 prosenttia ihmiskunnasta oli menettänyt tulojaan. Sen seurauksena 160 miljoonaa ihmistä oli vajonnut köyhyyteen. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam International on todennut, että: ”Pandemia on ollut miljardöörien kultakaivos. Kun hallitukset kokosivat tukipaketteja ja pumppasivat biljoonia tukeakseen taloutta kaikkien eduksi, tapahtui niin, että suuri osa rahoista meni miljardöörien taskuihin.” Maaliskuussa 2022 arvioitiin, että pandemian alusta eli maaliskuusta 2020 lähtien lähes joka päivä yksi uusi erittäin varakas henkilö oli noussut miljardööriksi.