Nikolai Aleksandrovitš Juštšijev (, joulukuu 1895 Tulemajärvi – 14. tammikuuta 1938) oli karjalaissyntyinen neuvostoliittolainen poliitikko.
Nikolai Juštšijev syntyi karjalaiseen talonpoikaisperheeseen. Hän kävi alkeiskoulun ja työskenteli 12-vuotiaasta lähtien metsä- ja uittotyömailla. Vuonna 1915 hänet kutsuttiin armeijaan.
Juštšijev osallistui Venäjän sisällissotaan ja liittyi Venäjän kommunistiseen puolueeseen vuonna 1919. Hän työskenteli Tulemajärven kunnan toimeenpanevan komitean, Aunuksen kihlakunnan miliisin ja Karjalan toimeenpanevan keskuskomitean sihteerinä sekä Karjalan autonomisen tasavallan sisäasiain kansankomissaarina vuosina 1924–1925. Juštšijev oli Kemin kihlakunnan toimeenpanevan komitean puheenjohtaja vuosina 1925–1927 ja Karjalan toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtaja ja NKP(b):n aluekomitean byroon jäsen vuosina 1928–1934. Vuonna 1931 hänet valittiin Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean jäseneksi.
Juštšijev erotettiin tehtävistään Karjalan ”suomalaistajien” ja ”venäläistäjien” valtataistelun yhteydessä vuonna 1934. Virallisena syynä olivat hänen kontaktinsa ”kulakkisukulaisiin”. Samana vuonna hänet nimitettiin Alavoisen sahan johtajaksi.
Juštšijev pidätettiin niin sanotun Gyllingin–Rovion jutun yhteydessä elokuussa 1937. Hänet tuomittiin vastavallankumouksellisesta propagandasta ja ammuttiin Petroskoin lähellä. Juštšijev todettiin syyttömäksi vuonna 1958.
Lähteet
Luokka:Karjalaiset henkilöt Luokka:Neuvostoliittolaiset poliitikot Luokka:Stalinin vainoissa kuolleet Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet