thumb|Pyhiinvaeltajia Arafat-vuorella 2017

Muhammedin jäähyväissaarna (arab. خطبة الوداع‎, Khuṭbatu l-Wadäiʿ) oli puhe, jonka islamin profeetta Muhammed piti jäähyväispyhiinvaelluksellaan Mekkaan kolme kuukautta ennen kuolemaansa. Muhammed lähti matkalle 25. päivänä Dhu'I-Qa'da-kuuta. Kerrotaan, että hän piti puheensa 9. päivänä Dhu al-Hijjah -kuuta vuonna 10 AH (eli 6. maaliskuuta 632) Arafat-vuorella lähellä Mekkaa. Vuorella käynti juuri tuolloin kuuluu tänäkin päivänä islamilaiseen pyhiinvaellukseen.

Muhammedin jäähyväissaarnaa on usein verrattu Jeesuksen vuorisaarnaan, koska molemmat ovat eräänlaisia profeetallisia opetusten kiteytyksiä.

Saarnan nykyisiä kuvauksia Muhammedin jäähyväissaarnaa on pidetty kattavana ihmisoikeuksien manifestina, jossa korostetaan tasa-arvoisuutta ja ihmiselämän pyhyyttä. Saarnaa verrataan usein Martin Luther Kingin “Minulla on unelma” – puheeseen vuodelta 1963. Saarnaan sisältyvää tasa-arvon julistusta on pidetty todisteena siitä, että islam vastustaa syrjintää ja suvaitsemattomuutta. Muhammedin elämää käsittelevässä BBC:n TV-sarjassa saarnaa pidettiin hänen tärkeimpänä opetuksenaan ja perintönään. Profeetasta elämäkerran kirjoittanut brittifeministi Karen Armstrong näkee saarnaan sisältyvän yleismaailmallisen moraalin todisteena siitä, että islam oli irtautunut pakanuudesta, heimokeskeisyydestä ja kaikenlaisesta väkivallasta. Saarnaa on ylistetty Koraanin jälkeen tärkeimmäksi islamin dokumentiksi.

Kuuluisaksi on tullut kohta, jossa todetaan että kaikki muslimit ovat veljiä keskenään. Toinen tunnettu kohta on etnisten ryhmien välisen tasa-arvon julistus, joka kuuluu:“Arabi ei ole parempi kuin ei-arabi, eikä ei-arabi ole parempi kuin arabi, valkoinen ei ole mustaa parempi eikä musta valkoista parempi”. Peruskoulun islamin oppikirja Salam – islamin polku 5–6 selostaa jäähyväissaarnaa seuraavasti:“Profeetta puhui muslimien välisestä veljeyssuhteesta. Hän mainitsi, miten tärkeä asema perheellä on yhteiskunnan perustana. Perheen perusta ja kantava pilari oli nainen. Profeetta muistutti naisten oikeuksista ja siitä, miten naiset ja miehet olivat kaikki tasa-arvoisia. Profeetta muistutti miehiä heidän velvollisuudestaan kohdella vaimoaan hyvin ja ystävällisesti, sillä he olivat toistensa kumppaneita ja tukijoita... Profeetta julisti Allahin luoneen kaikki ihmiset tasavertaisiksi riippumatta ihonväristä, sosiaalisesta asemasta tai uskosta... Moni katsoo tämän jäähyväissaarnan olleen ensimmäinen ihmisoikeuksien julistus.”

Saarnan varhaiset tekstilähteet Muhammedin jäähyväissaarnan ajankohdaksi on annettu vuosi 632, mutta sen varhaisin tekstiversio löytyy vasta kaksisataa vuotta myöhemmin eli 800-luvun alusta Ibn Hishamin laatimasta Muhammedin elämäkerrasta. Kirja pohjautuu Ibn Ishaqin teokseen, joka on tehty 700-luvun loppupuolella. Tämä teos on kadonnut, mutta sen Muhammedia koskevaa osaa on ennallistettu eri lähteiden pohjalta ja julkaistu englanninkielisenä käännöksenä, josta saarnakin löytyy. Toinen Ibn Ishaqiin pohjautuva saarnan kuvaus löytyy 900-luvun alusta Tabarilta, ja se on melkein identtinen Ibn Hishamin kanssa.

Jäähyväissaarnaa koskevia lyhyitä katkelmia löytyy myös 800-luvun lopulla kootuista hadith-kokoelmista. Niin sanottuihin kuuteen kirjaan kuuluvista lähteistä otteita saarnasta esittävät muun muassa teokset Jami` at-Tirmidhi ja Abu Dawud.

Saarnan sisältö Ibn IshaqIbn Ishaq, 1955, s. 651, Ibn HishamIbn Hisham, 1999, s. 449 ja Tabari esittävät jäähyväissaarnan Muhammedin suorana puheena. Se alkaa profeetan enteellisellä vetoomuksella: "Ihmiset, kuulkaa minun sanani, sillä minä en tiedä, kohtaanko teitä tällä paikalla enää tämän vuoden jälkeen!"Ibn Hisham, 1999, s. 449 Lyhyt saarna sisältää seuraavat kohdat:

Herra suojelee saarnan kuulijoita. He tulevat lopulta kohtaamaan Herransa, joka kyselee heidän teoistaan (Viimeisellä tuomiolla). Kaikki velat on maksettava. Sovitut korot ovat rauenneet, eikä kukaan saa vastedes ottaa korkoa. Pakanuuden aikana syntyneet verikostovelvoitteet ovat rauenneet. Saatanaa on varottava. Karkauskuukauden julistaminen on ylenmääräistä epäuskoa. Kun karkauskuukaudet on nyt peruutettu, aika on palautettu alkuperäiseen muotoonsa. Kuukausia on kaksitoista, joista neljä on pyhiä. Aviovaimoilta ei pidä hyväksyä selkeää säädyttömyyttä. Siitä on rangaistava viime kädessä lyömällä heitä, mutta ei liian kovaa. Jos vaimot eivät ole säädyttömiä, heillä on oikeus saada kohtuullinen elatus ja vaatetus. Naisia tulee neuvoa lempeästi, sillä he ovat aviomiestensä vankeja (Tabari: "kotieläimiä"), eikä heillä ole valtaa omiin asioihinsa. Aviomiehet ovat ottaneet heidät Jumalan uskomaksi velvoitteeksi ja heillä on oikeus nauttia vaimoistaan seksuaalisesti. On tukeuduttava Jumalan kirjaan ja profeetan sunnaan eli esikuvaan. Kaikki muslimit ovat keskenään veljiä. Kukaan ei saa varastaa veljeltään.

Muhammedin puhe päättyy retoriseen kysymyksen: "Jumalan edessä, olenko minä nyt kertonut?" Joku väkijoukosta huusi takaisin: "Jumalan edessä, kyllä olet!".

800-luvun hadith-kokoelmat sisältävät vain muutamia katkelmia jäähyväissaarnasta. Niistä löytyy myös uusia sisältöjä. At-Tirmidhi kertoo, että Muhammed kieltää naisia ottamasta käyttöönsä mitään ilman aviomiehen lupaa. He eivät saa edes syödä aviomieheltä kysymättä. Poistuminen kotoa ilman lupaa on myös kielletty.

Muhammedin lyhyt saarna sisältää monta asiaa. Profeetta nostaa puheen painopisteiksi kalenteriuudistuksen sekä aviomiesten suhteen vaimoihinsa. Hän korostaa myös neljää šariaan kuuluvaa määräystä: velat on maksettava, korkoa ei saa ottaa, pakanuuden aikaiset verikostovelvoitteet ovat rauenneet, eikä toiselta muslimilta saa varastaa. Lisäksi Muhammed mainitsee kolme uskonnon ydinasiaa: islamin lähteinä ovat Jumalan sana ja profeetan sunna (sama asia sisältyy islamin uskontunnukseen), Saatanaa on varottava, ja kuulijoita odottaa Viimeinen tuomio.

Rasismin tuomitseminen uutena lisäyksenä Ibn Ishaqin teoksen ennallistus ja Ishaqia lainaavat Ibn Hisham ja Tabari esittävät Muhammedin jäähyväissaarnan samalla tavalla. Nykyisin internetissä on alkanut levitä aivan uusi jäähyväissaarnan kuvaus, joka löytyy myös suomalaisesta peruskoulun islamin oppikirjasta. Muhammedin kerrotaan julistaneen: "Arabi ei ole parempi kuin ei-arabi, eikä ei-arabi ole parempi kuin arabi, valkoinen ei ole mustaa parempi eikä musta valkoista parempi”.

Tutkija T. Omar Moros uskoo löytäneensä lauseen alkulähteen pakistanilaisen S.F.H. Faizin kirjasta Sermons of the Prophet vuodelta 1991. Faizi kertoo koostaneensa saarnat eri lähteistä ja kutsuu lukijoita mukaan etsimään niiden puuttuvia lähteitä. Faizi julkaisi kirjassaan Muhammedin jäähyväissaarnasta version, joka on kolme kertaa pidempi kuin Ibn Ishaqin versio 700-luvulla. Saarna sisältää, tosin eri järjestyksessä, kaikki Ibn Ishaqin mainitsemat asiat, mutta sen lisäksi siitä löytyy kokonaan uutta asiaa.Faizi, 1991/1997, s. 145–148 Alkuperäisessä jäähyväissaarnassa moraalisäännöt ulotetaan klaaniyhteiskuntien tapaan vain omaan ryhmään ("muslimit ovat veljiä"), ja naisia verrataan vankeihin tai kotieläimiin. Faizin julkaisemassa versiossa mukana on lause “Arabi ei ole parempi kuin ei-arabi, eikä ei-arabi ole parempi kuin arabi, valkoinen ei ole mustaa parempi eikä musta valkoista parempi”, eli jäähyväissaarnan sisältöön on ilmestynyt kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus.

Moros kiinnittää huomiota tekstin anakronismeihin. 600-luvulla ei käytetty sanaa "arabi". Samoin puhe "mustista" ja "valkoisista" yleistyi vasta Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeen myötä 1960-luvulla. Moros arvelee, että lause olisi syntynyt Intiassa brittihallinnon aikana, jolloin se olisi heijastellut muslimien vastarintaa brittien kolonialismia ja Intian perinteistä kastijärjestelmää vastaan. Faizin esittämä Muhammedin jäähyväissaarna olisi siten Intiassa syntynyt väärennös.

Toisin kuin Moros oletti, tasa-arvoa koskeva lause löytyy myös keskiaikaisista islamilaisista lähteistä. Vanhin niistä on ibn Hanbalin (k. 855) kokoelma Musnad Ahmad, jossa se on varustettu numerolla 23489 ja merkinnällä sahih eli luotettava. Lauseeseen liitetty isnad on silti puutteellinen, sillä siinä on mukana henkilö, jota ei ole tunnistettu. Qibla Ayaz ja Rashid Ahmad merkitsevät Muhammedin tasa-arvolauseen viitteeksi 800-luvulla eläneen Ibn Sa'din teoksen Kitab al-Taqabat al-Kabir, mutta ainakaan sen kaikista versioista lausetta ei löydy.

Keskiaikaisissa versioissa lause esiintyy irrallisena eikä sitä ole liitetty Muhammedin jäähyväissaarnaan, mikä siten on myöhempi lisäys. Alkuperäisessä tekstissä puhutaan lisäksi punaisista ja mustista, ei valkoisista ja mustista. Moros pitää lauseen esikuvana Paavalin galatalaiskirjeen sanoja: "Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi." (Gal. 3:28).

Muhammed-kertomusten vääristely tai uuden islamilaisen muistitiedon luominen ei ole rajoittunut nykyaikaan. Islamilainen uskonoppinut Fadhlalla Haeri kertoo, että keksittyä ja väärennettyä perimätietoa Muhammedista alkoi liikkua jo varhain, ja tällaista väärää tietoa on pujahtanut myös kaikkein luotettavimpiin hadith-kokoelmiin.

Katso myös Muhammedin historiallisuus

Lähteet

Viitteet

Luokka:Islamilainen mytologia Luokka:Jumalan lähettilään elämäkerta luokka:Puheet