Bukarest ( []) on Romanian pääkaupunki. Se on 1,6 miljoonalla asukkaallaan myös maan suurin kaupunki. Kaupunki sai nimensä 70 vuotta eaa. daakialaisen Bucur-nimisen paimenen mukaan, jonka alueelle Dâmbovițajoen varteen alkoi muodostua "Bucurin kylä".Jussila s. 109. Ensimmäiset merkinnät historiankirjoihin kaupunki sai vasta 1400-luvulla, kun ruhtinas Vlad Țepeș rakennutti alueelle voivodilinnan.
Vuonna 1862 Bukarestista tuli Romanian pääkaupunki, joka kokosi taiteilijoita, älymystöä ja eliittiä. Bukarestille annettiin lempinimeksi ”Pikku Pariisi” (”Micul Paris”).Bucharest, the small Paris of the East, Romanian kansallismuseon sivut. , viitattu 7.8.2012 Kaupunki sai kokea molemmat maailmansodat, vuoden 1940 maanjäristyksen sekä Nicolae Ceaușescun valtakauden. Vuoden 2011 väestönlaskennassa Bukarestissa oli 1 677 985 asukasta. Metropolialue mukaan laskettuna Bukarest on Euroopan unionin yhdeksänneksi suurin kaupunki.
Maantiede thumb|right|Dâmbovița Bukarest sijaitsee Dâmbovițan varrella. Dâmbovița virtaa Argeșiin, joka on Tonavan sivujoki. Kaupungin alueella sijaitsee useita järviä, joista tärkeimpiä ovat Herăstrău, Floreasca, Tei ja Colentina. Keskustassa on myös pieni tekojärvi Cișmigiu, jonka ympärille on rakennettu puisto. Cișmigiun puisto avattiin vuonna 1847 saksalaisen arkkitehdin Carl F.W. Meyerin suunnitelmia mukaillen. Muita tärkeitä kaupungin puistoja ovat Herăstrăun puisto sekä Bukarestin kasvitieteellinen puutarha. Kasvitieteellinen puutarha on Romanian suurin yli 10 000 lajin kokoelmallaan. Puisto oli Romanian kuningasperheen suojeluksessa.
Bukarest sijaitsee alangolla, jota aikoinaan peittivät laajat metsäalueet. Kuten monen muunkin tuon aikakauden kaupungin, myös Bukarestin sanotaan olevan rakennettu seitsemän kukkulan keskelle. Kaupungin pinta-ala on yhteensä 226 km2. Kaupungin kanssa samalla pituuspiirillä 26°05'48" E ovat Helsingin ja Johannesburgin kaupungit, ja samalla leveyspiirillä 44°24'49" N sijaitsevat Belgrad, Geneve, Bordeaux sekä Minneapolis.
Ilmasto Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Bukarest kuuluu kesäkuumaan mannerilmastoon (luokka Dfa). Sijaintinsa vuoksi kaupungin talvet voivat olla tuulisia ja lämpötila laskee nollan alapuolelle. Kesän keskilämpötila on 23 astetta, vaikka helleaikoina lämpötilat voivat nousta jopa 35–40 asteeseen.
Historia thumb|Spiriin mäki vuonna 1837 missä nykyisin sijaitsee parlamenttitalo. Ensimmäinen löydetty kirjallinen maininta Bukarestista on päivätty 20. syyskuuta vuonna 1459, jolloin Valakian prinssi Vlad III määräsi Bucurin kylään rakennettavaksi linnoituksen.Bukarestin kaupungin nettisivut, viitattu 28.9.2012 Käsityöläiset alkoivat rakentaa Dâmbovițan rannoille talojaan, ja aikakauden asiakirjoista löytyy merkintä, joka on päivätty 5. kesäkuuta vuonna 1589, käsityöläiskadusta "Ulița Mare" (isokatu), joka nykyisin tunnetaan nimellä Lipscani. 13. marraskuuta 1594 Mihail Urhea nousi osmaanien hallintoa vastaan, ja Bukarestissa ryhdyttiin surmaamaan heidän velkojiaan.Giurescu, s. 63–64 Sinan Pashan johtamat joukot kukistivat kapinan ja tuhosivat kaupungin lähes kokonaan.Giurescu, s. 64–67; Ionașcu and Zirra, s. 65–67 Kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan uudelleen Valakian prinssi Matei Basarabin johdolla.Giurescu, s. 71; Ionașcu and Zirra, s. 69; Rosetti, s. 163
Paha onni kuitenkin vainosi kaupunkia, ja vain 15 vuotta myöhemmin, vuonna 1655, Hospodarin palkkasotilaat kapinoivat prinssi Constantin Șerbania vastaan pidättäen ja surmaten useita korkea-arvoisia pajareita. Transilvanialaisten joukot kukistivat palkkasotilaiden kapinan saman vuoden kesäkuussa.Giurescu, s. 73 Constantin Șerban aloitti mittavat jälleenrakennustoimet, jotka kuitenkin keskeytyivät, sillä Șerbanin määräyksestä kaupunki poltettiin, jotteivät Mihnea III ja hänen osmani-liittolaiset valloittaisi sitä.Giurescu, s. 74 Kaupungin jälleenrakentamista oli todistamassa osmanimatkailija Evliya Çelebi, jonka mukaan pieni kaupunki nousi takaisin yhtä nopeasti kuin se oli tuhoutunutkin.Çelebi, in Giurescu, s. 75
Valakian oikeus siirrettiin Bukarestiin ruhtinas Constantin Brâncoveanun aloitteesta vuonna 1698. Brâncoveanu oli suuri kulttuurin ystävä, ja hänen aikakaudellaan Bukarestiin perustettiin muun muassa kirjapaino ja ensimmäiset oppilaitokset.500 vuotta kirjallisuutta Târgoviștessa , viitattu 28.9.2012 Djuvara, s. 212; Giurescu, s. 79–86 thumb|left|Bukarest 1700-luvulla. Seuraavan 200 vuoden aikana kaupunki kärsi useita luonnonkatastrofeja, sotia ja vuonna 1813 ruton.Djuvara, s. 215, 287–288, 293–295; Giurescu, s. 110–111, 130 Kaupungin hallinnasta käytiin taisteluja osmanien, Habsburgin monarkian sekä Venäjän keisarikunnan välillä.
Vuoden 1807 väestönlaskennassa kaupungissa oli 3 523 kauppaa. 13 vuotta myöhemmin siellä vaikutti yli 200 keisarikunnan rakennusta, kauppapaikkaa ja puistoa. Kreikan vapaussodan myötävaikuttama Valakian vallankumous vuonna 1821 oli Bukarestin uuden ajan alku. Vuonna 1830 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen valtuusto ja kaupunki jaettiin viiteen eri sektoriin. Romanian kuningaskunnan julistauduttua itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta vuonna 1877 Bukarestista tuli kuningaskunnan pääkaupunki, ja tämän tapahtuman vaikutuksena taloudellinen ja taiteellinen kehitys käynnistyi.
Vuonna 1869 ensimmäinen rautatie rakennettiin Bukarestin ja Giurgiun välille, ja vuotta myöhemmin valmistui rautatie Bukarest-Ploiesti-Galati-välille. Samaan aikaan rakennettiin "Mumbain" rautatieasema, jota nykyisin kutsutaan Gara de Nordiksi. Kaupunki sai sähköiset katuvalot vuonna 1882, ja kaupungin läheisyyteen Grozăveștiin rakennettiin vuonna 1894 voimalaitos, joka edesauttoi raitiovaunujen tuloa kaupungin katukuvaan. thumb|left|Bulevardul I.C. Brătianu vuonna 1930. Keskusvallat miehitti Bukarestin ensimmäisen maailmansodan aikana 6. joulukuuta 1917. Tällöin Romanian pääkaupungiksi tuli väliaikaisesti Iași. Bukarestin miehitys päättyi marraskuussa 1918, ja kaupungista tuli Suur-Romanian pääkaupunki. Kaupunki sai vuosittain lähes 30 000 uutta asukasta ja laajeni huomattavasti.Giurescu, s. 189–191 Kuningas Kaarle II:n aikana kaupunkiin rakennettiin useita palatseja, riemukaari sekä Gara de Nord:iin uusi siipi.Giurescu, s. 191–195
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 liittoutuneet pommittivat Ion Antonescun johtamaa Romaniaa, ja Bukarestia pommitettiin usein. Romanian vaihtaessa puolta 23. elokuuta 1944 oli Luftwaffen vuoro pommittaa kaupunkia.
Bukarest kärsi merkittävästi toisen maailmansodan liittoutuneiden pommituksissa. Kaupungille on aiheutunut kärsimystä myös maanjäristyksistä: 10. marraskuuta 1940 Vrancean alueellaBuilding Damage vs. Territorial Casualty Patterns during the Vrancea (Romania) Earthquakes of 1940 and 1977. Sivu 5. PDF. sekä 4. maaliskuuta 1977 Itä-Karpaateilla tapahtuneesta maanjäristyksestä, jossa kuoli lähes 1 500 kaupunkilaista ja tuhoutui 40 asuinkorttelia ja satoja rakennuksia.The Bucharest earthquake 1977 In Your Pocket
Kaupunkia alettiin rakentaa 1970-luvulla uudelleen Nicolae Ceaușescun systematisaation mukaan. Vuonna 1978 tehtiin päätös uudesta kansankeskustasta (Centrul Civic), jonka tieltä purettiin rakennukset kahdeksan neliökilometrin alueelta. Purettuihin tai siirrettyihin rakennuksiin kuului muun muassa 3 luostaria, 20 kirkkoa, 3 synagogaa, 3 sairaalaa, 2 teatteria ja merkittävä art deco -stadioni. Purkutöihin kuului myös 40 000 asukkaan siirto uusiin asuntoihin, eräiden jopa päivän varoitusajalla. Tilalle tuli Pariisin Champs-Élysées’n kaltainen mutta sitä muutaman metrin pidempi itä-länsisuuntainen bulevardi, joka päättyy länsipäässään Kansan taloon (Casa Poporului, nykyisin Palatul Parlamentului). Keskustaan rakennettiin lukuisia hallituksen virastoja. Purettuja asuinrakennuksia korvaamaan rakennettiin sama määrä uusia asuntoja, jotka oli kuitenkin tarkoitettu vain korkeimmalle puolueväelle. Suunnitelmissa oli lisäksi muun muassa Tonavan-Bukarestin kanava, joka ei koskaan valmistunut. Keskustan avoimet tilat saivat myöhemmin humoristisen lisänimen Ceaușima (Ceaușescu + Hiroshima).
Ceaușescun uuden keskustan asuinrakennukset eivät ole kelvanneet Romanian post-kommunistiselle rahaeliitille, ehkä lukuun ottamalla Unirea-toria, jossa Centrul Civic risteää Dâmbovițajoen kanssa. Rakennushanke jäi kesken itäpäästä Mircea Vodă ja Nerva Traian -katujen väliltä, jonne jäi noin 30 hehtaarin puolivalmiiden rakennusten alue. Vuonna 2006 sen uudelleenkehittämiseksi tehtiin paljon keskustelua aiheuttanut Esplanada-suunnitelma.
Centrul Civicia ympäröi edelleen historiallisten rakennusten ja kaupunginosien alue. Etenkin Lipscani-katu on entisöity. Sf. Nicolai-Mihai Vodăn kirkko siirrettiin purkamisen sijaan, ja Antimin luostari on entisellään. Unirii-torin laidalla on Dealul Metropoliei, jossa on patriarkan katedraali, Romanian ortodoksisen kirkon keskus. thumb|left|Romanian joukkoja marssimassa Mihail Kogălniceanun aukiolla vuonna 1941.
Bukarestissa solmitut rauhat 28. toukokuuta 1812, Venäjä-Turkin sodan rauha 3. maaliskuuta 1886, Serbian-Bulgarian sodan rauha 10. elokuuta 1913, Toisen Balkanin sodan rauha 4. elokuuta 1916, Romanian ja Entente cordialen sekä Venäjän välinen rauha 6. toukokuuta 1918, Romanian ja Keskusvaltojen rauha.
Hallinto Sektori Pinta-ala Asukasluku (2005) Väestötiheys /km2 Sektori 1 67.5 229 238 3396.1 Sektori 2 32 360 750 11 273 Sektori 3 34 393 226 11 565 Sektori 4 34 299 414 8806.3 Sektori 5 30 282 935 9431.2 Sektori 6 38 359 396 9457.8 Bukarestin hallinnollinen järjestelmä poikkeaa muun Romanian järjestelmästä, sillä se on ainoa kaupunki, joka ei kuulu mihinkään piirikuntaan. Kaupungin 55-paikkaista kaupunginvaltuustoa on johtanut pääpormestari Sorin Mircea Oprescu vuodesta 2008.. Kaupungin hallinto on jaettu kuuteen itsenäiseen sektoriin, jolla jokaisella on oma pormestari, kaupungintalo sekä 27-paikkainen valtuusto. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksiä koko kaupunkia käsittelevistä asioista (sähkö- ja vesijohdot, päätiet sekä julkinen liikenne) kun taas sektorit yksittäistä ihmistä koskevista asioista (koulutus, sivutiet, puistot).
Sektori 1.
thumb|left|125px|Sektorin 1 sijainti. Sektori 1 on Bukarestin pohjoisin ja pinta-alaltaan (67,5 km2) suurin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan sektorissa asui 229 238 asukasta.
Pormestarina on toiminut vuodesta 2004 lähtien Andrei Ioan Chiliman. Sektorin tulot vuodessa on 1 144 197 000 LEU:ta (251 miljoonaa €)., mikä tekee siitä varakkaimman sektorin Bukarestissa. Sektorin alueella pitää pääkonttoria muun muassa Blue Air. Sektorissa ovat seuraavat lähiöt: Băneasa Pipera Floreasca Gara de Nord
Sektori 2. thumb|left|125px|Sektorin 2 sijainti. Sektori 2 on asukasluvultaan toiseksi suurin 357 338 asukkaallaan, ja sen pinta-ala on yhteensä 32 km2. Pormestarina on toiminut vuodesta 2000 lähtien Neculai Onțanu. Sektori on talousongelmissa, sillä vuoden 2012 budjetin mukaan sen talous on 244 725 000 LEU:ta (54 milj €) alijäämäinen. Sektorissa ovat seuraavat lähiöt: Pantelimon Colentina Obor
Sektori 3. thumb|left|125px|Sektorin 3 sijainti. Sektori 3 on Bukarestin itäisin sektori. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan siellä asui 393 226 asukasta, ja se on suurin sektori sekä asukasluvun että väestötiheyden mukaan.
Liviu Negoiță on toiminut sektorin pormestarina vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2011 sektorin budjetti oli 57 430 800 (14 milj €) LEU:ta alijäämäinen.
Sektorissa ovat seuraavat lähiöt: Vitan Titan Centru Civic
Sektori 4. thumb|left|125px|Sektorin 4 sijainti. Sektori 4 on eteläisin sektoreista, ja siellä asui vuonna 2007 299 414 asukasta. Sektorin pinta-ala on 34 km2, ja se on yksi vanhimmista asutuista alueista Bukarestissa. Sektoria on johtanut vuodesta 2008 lähtien pormestari Cristian Popescu Piedone. Vuoden 2012 budjetti on 718 600 000 LEU:ta (158 milj. €) ylijäämäinen.
Sektorissa ovat seuraavat lähiöt: Berceni Giurgiului Olteniței Tineretului
Sektori 5. thumb|left|125px|Sektorin 5 sijainti.