Suolijärvi on Uudellamaan Hyvinkäällä ja Kanta-Hämeen Riihimäellä, vastaavasti Kytäjän ja Kenkiän välissä, sijaitseva järvi. Suolijärvi on osa pääkaupunkiseudun vedenhankintaan tarkoitettua varajärjestelmää ja siksi Hirvijärvi, Suolijärvi ja Kytäjärveä säännöstellään. Suolijärvessä on kaksi säännöstelypatoa, joista ylempi jakaa järven Ylä-Suolijärveen ja Ala-Suolijärveen, jota kutsutaan myös Välilammeksi, tai kuten vesistöviranomaisen luetteloissa tehdään, Urikanlammeksi . Nämä molemmat vesialtaat kuvataan tässä artikkelissa.

Maantietoa Suolijärvi on 4,3 kilometriä pitkä, 2,6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 190 hehtaaria eli 1,9 neliökilometriä. Koska järvi on T-kirjaimen muotoinen, on sen todellinen leveys kuitenkin vain 750 metriä. Järven pohjoispäässä on sen pääallas, josta työntyy lounaaseen päin 3,8 kilometriä pitkä ja enintään 330 metriä leveä lahti. Eteläpää on nykyään katkaistu pengerpadolla kahdeksi järvenosaksi. Eteläosaa kutsutaan nimellä Ala-Suolijärvi tai Välilammpi. Järvenosien vedenpinnat ovat nykyään samalla korkeudella. Vaikka ympäristö onkin mäkien ja laaksojen vuorottelevaa maastoa, ei järven rannalta erota selkeästi suuria mäkiä tai vuoria. Silti rannat voivat olla ylempänä varsin jyrkkiä. Järven pohjoisosassa on eteläosan lahden lisäksi kaksi suurempaa lahtimaista osaa: itäpäässä on Kypärlahti ja länsiosassa Hapulahti, joka jää Kuusistonniemen taakse näkösuojaan. Kuusistonniemen ja Terniemen väliin jää pienempi Mustalahti ja sitä vastapäätä on pohjoisrannassa sijaitseva Väliojanlahti, jonne Välioja laskee. Muita lahtia ovat Kypärlahden etelärannassa Hietalahti ja järven eteläosassa Niittulahti. Ala-Suolijärvi on 650 metriä pitkä ja se on sen sivulahden kohdalta 320 metriä leveä.

Ylä-Suolijärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvialtaan tilavuudeksi on määritetty 13,4 miljoonaa kuutiometriä, joten sen keskisyvyydeksi saadaan 7,1 metriä. Järven syvin kohta sijaitsee Holman ja Kellokallion edustalla syvänteessä, jonka syväys on 16,1 metriä. Vaikka järvi on jyrkkärantainen ja monin paikoin äkkisyvä, voidaan sitä pitää tasapohjaisena eikä syvyysvaihtelua esiinny paljon. Hapulahti on yli seitsemän metriä syvä, Kypärlahden pääosa on alle 10 metriä syvä, järven keskiosassa oleva yli 10-metrinen syvännejakso on 1,7 kilometriä pitkä ja eteläosan eteläpäässäkin on vielä 8–13 metriä syvää. Ala-Suolijärven eli Välilammen syvyyttä ei ole luodattu. Ylä-Suolijärvessä onkin vain yksi saari Akinsaari, jonka pinta-ala on 3,0 aaria ja rantaviivan pituus 50 metriä. Se sijaitsee Terniemen edustalla olevalla matalikolla. Lisäksi Ala-Suolijärvessä on pieni luoto.

Suolijärven rantaviivan pituus on 17,5 kilometriä. Rannoista suuri osa kuuluu Kytäjän kartanolle, joka ei ole antanut niitä esimerkiksi mökkirakentamiseen. Järven pohjoisosassa onkin pääosa rantojen rakennuksista. Kiinteästi asuttuja maatiloja on ollut kolme. Tilojen yhteydessä on vieläkin pieniä peltopalstoja. Lisäksi Ala-Suolijärven eteläpäässä on yksi kiinteästi asuttu kotitalo. Vapaa-ajan asuntoja on järvellä yli 60. Niille tulee tiet, jotka alkavat joko Kytäjästä tulevalta kylätieltä, Kenkiän ja Kytäjän väliseltä yhdystieltä 11322, Kenkiän ja Retkiojan väliseltä kylätieltä tai kauempaa Hyvinkään ja Läyliäisten väliseltä yhdystieltä 1361. Järvi kuuluu lähes kokonaan Hyvinkäälle, mutta pohjoisosan pohjoinen puolisko taas Riihimäelle.

Luontoarvoja Suolijärven rantoja sisältyy Kytäjän-Usmin metsäalueeseen, joka on Metsähallituksen alainen alue. Se on Hyvinkään luoteisosassa Suolijärven ja Kytäjärven välissä sijaitseva laaja yhtenäinen metsäalue, joka on säilynyt rakentamattomana ja siten erämaaluonteisena. Metsäalue on lukuisten pienten vesistöjen leimaamaa metsäistä ylänköaluetta, joka kohoaa yli 100 metriin mpy. Suolijärvi sijaitsee sen sisällä ja jakaa metsäalueen itä- ja länsiosiin. Alueella on lisäksi 26 pientä, enimmäkseen karua lampea sekä runsaasti lampia yhdistäviä puroja. Se sisältää laissa suojellun Kytäjän luonnosuojelualueen, joka kuuluu Suomen Natura 2000-ohjelmaan (FI0100051, 22,66 km²). Luonnonsuojelualue sisältää lukuisia metsäkappaleita eri puolilta Suolijärven ympäristöä.

Edellisten lisäksi on Hyvinkään puolella pieni Kypärlahden luonnonsuojelualue (2,2 ha) ja etelämpänä on Tuttulanojan luonnonsuojelualue (13,3 ha), jossa koko puronvarsi on suojeltu. Riihimäen puolella sijaitsevalla pohjoisrannalla ja molemmilla puolilla Välilahtea sijaitsee Vatsian luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on 34 hehtaaria.

Pato Suolijärven ja Kytäjärven välisessä lyhyessä koskessa on pudotusta 9 metriä. Kosken keskivirtaama on alle 0,7 m³/s. Koskessa on ollut aluksi pato ja voimalaitos, mutta nykyään siinä on vain säännöstelypato.

Vedenlaatu ja hydrologiaa Hydrologiaa Suolijärvessä on ollut käytössä säännöstelypato 1960-luvulta asti, joka alun perin perustui vuonna 1955 myönnettyyn säännöstelylupaan. Helsingin kaupungille oli tarkoitus varmistaa riittävästi raakavettä (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) säännöstelemällä Hirvijärveä, Suolijärveä ja Kytäjärveä. Nykyään järvet ovat osa pääkaupunkiseudun vedenhankinnan varajärjestelmää. Säännöstelylupa on viimeksi päivitetty vuonna 2017 ja lupa on ollut käytössä vuodesta 2019 alkaen. Ylä-Suolijärven vedenkorkeus tulisi nykyään pysytellä välillä 85,35–88,25 metriä mpy.

Ylemmän padon yhteydessä on vedenpinnan korkeuden mittauspiste, josta saadaan myös arviot veden virtaamille. Mittausarvoja on käytettävissä vuodesta 1961 asti. Järven vedenpinnan keskivedenkorkeutta (MW) ei ole tässä käytettävissä, mutta sen keskiyläkorkeus (MHW) on 88,26 metriä ja keskialikorkeus (MNW) 87,49 metriä (mpy.). Korkein mitattu korkeus (HW) oli 88,62 m (mitattu 2.8.2004) ja alin (NW) oli 86,63 m (mitattu viimeksi 14.4.1962). Yläpadolla veden keskivirtaama (MQ) on ollut 0,336 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), mutta keskiylivirtaama (MHQ) on 1,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,03 m³/s. Suurin mitattu virtaama (HQ) 3,3 m³/s (mitattu 9.5.1966) ja alin (NQ) 0,0 m³/s (mitattu viimeksi 24.4.2007). Säännöstelyssä veden virtaama saisi nykyään vaihdella 0,03–2,0 m³/s.

Vedenlaatu Suolijärvi on karu, kirkasvetinen ja vedenlaadultaan hyvä. Vedenlaatua heikentää valuma-alueelta järveen virtaavat humuspitoiset ojat. Niiden vaikutuksesta Suolijärven vedenväri (60–70 mg Pt/l) on selvästi korkeampi kuin yläpuolisessa Hirvijärvessä. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin noin 15 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) ja klorofyllipitoisuus 5–6 µg/l. Mittauksissa, joita on tehty vuodesta 2006 vuoteen 2021, on päällysveden fosforipitoisuus ollut elokuussa 8–13 µg/l ja maaliskuussa 6–9 µg/l, ja alusveden elokuussa 13–27 µg/l ja maaliskuussa myös 13–27 µg/l. Vastaavalla aikajaksolla on kokonaistyppipitoisuudet vaihdelleet niin, että päällysvedessä ne ovat olleet elokuussa noin 400–700 µg/l ja maaliskuussa 650–800 µg/l, sekä alusvedessä ne ovat olleet elokuussa noin 600–800 µg/l ja maaliskuussa 600–700 µg/l. Sameus on vaihdellut 0,7–1,9 FTU välillä siten, että kesällä on vesi sameampaa kuin talvella. Mittausjaksolla ravinnepitoisuuksien ja levämäärien perusteella Suolijärvi luokitellaan lievästi reheväksi humusjärveksi. Suolijärven vesi on hygieeniseltä laadultaan hyvää ja sen vesi soveltuu esimerkiksi uimiseen hyvin. Edellä kerrottu ei päde Hapulahden ja Väliojanlahdessa, jossa paikallinen kuormitus on voimakkaampaa. Väliojanlahden vesikasvillisuutta niitetään aika ajoin ravinteiden vähentämiseksi.

Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Vantaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 21) Kytäjärven alueella (21.03), jonka Suolijärven-Hirvijärven valuma-alueeseen (21.033) järvi kuuluu. Suolijärvi kuuluu Vantaanjoen vesistöalueen latvajärviin. Sen laskujoen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 46,7 neliökilometriä (tai 46,52 km² ) ja järvisyys 15,25 % . Ilman Suolijärveä (190 ha) ja Hirvijärveä (430 ha) olisi järvisyys vain 2,3 %. Suurin osa Suolijärveen tulevasta vedestä on peräisin Hirvijärvestä laskevasta Väliojasta, jonka valuma-alue on 31,89 km² . Väliojan lisäksi suoraan Suolijärven pohjoisosaan laskevat Lepänoja ja Kypäräoja. Kummallakaan ojalla ei ole valuma-alueellaan lampia, vaikka aikaisemmassa vesistöaluejaossa näin on merkittykin . Sen sijaan Suolampi (1 ha) ja Suonpäänlampi (2 ha) laskevat yhteistä ojaa myöten Kypärlahden etelärantaan, ja toisaalla Puolivälinlampi (1 ha) ja Hepolammi (2 ha) yhteistä Tuttulanojaa pitkin Ylä-Suojärven eteläosaan. Ylä-Suolijärvi laskee padon läpi Ala-Suolijärveen eli Välilampeen, ja siitä edelleen alimman padon kautta Kytäjärveen (270 ha) johtavaan lasku-uomaan. Kun Suolijärven vedenpinnan korkeus on 88,4 metriä (N2000, ennen se oli 88,2 m N60) ja Kytäjärvellä 80,0 metriä, muodostuu 200-metriselle lasku-uomalle pudotusta 8,4 metriä. Uomassa onkin toiminut esimerkiksi voimalaitos, jonka rakennukset ovat edelleen uoman rannoilla pystyssä .

Historiaa Suolijärven lasku-uomassa on historiallisella kaudella toiminut vesimylly ja sahalaitos. Myöhemmin vesivoimalla tuotettiin sähköenergiaa.

Katso myös Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

Lähteet

Luokka:Kytäjärven alue Luokka:Hyvinkään järvet Luokka:Riihimäen järvet