Väinämö Killinen (29. huhtikuuta 1888 Kuopio – 9. marraskuuta 1941 Tilkan sotilassairaala, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja insinöörikapteeni.Geni.com : Väinämö Killinen Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto > Vuosina 1939-1945 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit
Killisen vanhemmat olivat Kuopion kuuromykkäin koulun johtaja, kansanedustaja Kustaa Killinen ja Matilda Josefina "Tilda" Lagus. Hän pääsi ylioppilaaksi 1908 ja suoritti diplomiarkkitehtitutkinnon 1915 sekä reservin insinööriupseeritutkinnon 1928. Hänet ylennettiin reservin insinööriluutnantiksi 1928 ja reservin insinöörikapteeniksi 1941. Kaatuneiden henkilöasiakirjat (kokoelma) > Kantakortit I > Killinen Väinämö, 29.04.1888
Killinen osallistui Suomen sisällissotaan suojeluskuntajoukoissa. Killisen Aseisiin-runo julkaistiin kuopiolaisessa aktivistien äänenkannattajassa Savon Jääkärissä 5. tammikuuta 1919 samaan aikaan kun vapaaehtoisia oltiin värväämässä Viron vapaussotaan.Uuden ajan kynnyksellä, Savon historia-blogi 31.8.2018
Jatkosodan aikana Killinen palveli merivoimien esikunnassa. Hän kuoli tapaturmaisesti Helsingissä marraskuussa 1941 ja hänet haudattiin Helsinkiin.Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet
Väinämö Killinen oli naimisissa Aino Ester Immosen kanssa. Heidän poikansa oli kommodori, STT:n toimitusjohtaja Kullervo Killinen. Killisen veljiä olivat Tullihallituksen pääjohtaja, ministeri Ilmari Killinen ja Kuopiossa ja Varkaudessa apteekkarina toiminut Kalervo Killinen (1879–1945). Killisen sisar oli oopperalaulaja ja suomentaja Tellervo Laurila. Rafael Olinin GeneaNet-sivusto : Kalervo KillinenVarkauden Vanhan Apteekin historiaaKuka kukin on 1978 : Kullervo Killinen
Suunnittelutöitä thumb|upright=0.8|Killisen suunnittelema Suomen sodan 1808–1809 muistomerkki, joka tunnetaan myös nimillä Sandelsin muistopatsas ja Toivalan taistelun muistomerkki, on paljastettu Siilinjärvellä vuonna 1933. Muistomerkki on paljastamisensa jälkeen siirretty kahdesti, vuosina 1962 ja 2009. Syynä ovat olleet tiehankkeet. Ukkokoti, Niirala, Kuopio 1917 Satavuotiaan Ukkokodin hyvä kunto yllätti peruskorjaajat Kuopiossa – "Poikkeuksellisen hyvin tehty talo", Yle Uutiset 28.9.2017 Haapajärven suojeluskuntatalo, Haapajärvi 1929 Pasi Jaakonaho : Haapajärven Suojeluskunta elokuvatoiminnan aloittajana, Kirjastovirma-sivusto Suomen sodan aikaisen Toivalan taistelun muistomerkki, Toivala, Siilinjärvi 1933 Arkkitehti Väinämö Killisen suunnittelema, vuonna 1933 paljastettu Suomen sodan aikaisen Toivalan taistelun muistomerkki, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma (Finna) Otamon kappeli, Sysmä 1939
Lähteet
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Vuonna 1888 syntyneet Luokka:Vuonna 1941 kuolleet