Emil Peschkau (19. helmikuuta 1856 Wien, Itävalta – katosi 1929) oli itävaltalainen kirjailija. Hän opiskeli luonnontieteitä ja oli ajoittain matematiikan ja luonnontieteiden opetusharjoittelijana. Myöhemmin hän toimi insinöörinä, mutta päätyi lopulta lehtityöhön ja loi sen ohella itsenäistä kirjallista tuotantoa. Runokokoelman Traum und Leben (Frankf. a. M. 1884) lisäksi Peschkau julkaisi humoristisia kertomuksia, esseitä, novelleja ja viehättäviä romaaneja.Peschkau, Emil,, Meyers Großes Konversations-Lexikon
Mustasukkaisuus sai Peschkaun sytyttämään kotitalon tuleen, ja hänet todettiin mieleltään sairaaksi. Hän joutui 1925 suljettuun hoitolaan, josta hän karkasi 1929 ja katosi jäljettömiin.Tagblatt, 8.10.1925 Tabblatt, 14.10.1925, Wiener Zeitung, 23.4.1929
Yksi Peschkaun kertomus on suomennettu, ja se on julkaistu nimellä "Kuningattaren romaani" samannimisessä antologiassa (Kuopion Uusi Kirjapaino, 1897.)Kuningattaren romaani, finna.fi, viitattu 29.8.2020
Teokset (valikoima) Unsere lieben Frauen (1895) Narren und Närrchen (1897) Welt, Weib und Wagenpferd (1899) Moderne Probleme, esseitä (1895); Lebensrätsel (1893) novelleja Die Reichsgrafen von Walbeck, romaani (1884) Noras Roman, romaani (1891) Die Ärmsten, romaani (1897) Familie Skram, romaani (1899) Die Stadtfraubas, romaani (1902).
Lähteet
Luokka:Itävaltalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1856 syntyneet Luokka:Kuolinvuosi tuntematon Luokka:Kadonneet henkilöt