Lauritsala on entinen Suomen kauppala. Kauppala lakkautettiin 1. tammikuuta 1967 ja liitettiin osaksi Lappeenrantaa. Nykyinen Lauritsalan kaupunginosa käsittää vain entisen kauppalan keskustan.
Entisen Lauritsalan kauppalan alueella on noin 13 000 asukasta ja siellä sijaitsevat Kaukaan tehtaat ja osa Saimaan kanavaa. Lappeenrannan keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Alueella on vanhoja omakoti- ja kerrostalokortteleita, joissa on myös uudisasutusta.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Lauritsalan taajamat olivat Mustola (341 asukasta, osittain Lappeen puolella) ja Mälkiä (322 asukasta). Lappeenrannan ja Lauritsalan keskustat olivat kasvaneet yhteen (nykyiseltä nimeltään Lappeenrannan keskustaajama, 32 174 asukasta). Lisäksi osa Lappeen kunnan Laihian asuintaajamasta ulottui Lauritsalan puolelle. alt=Värillinen ilmakuva Lauritsalan kauppalan keskustasta noin vuosilta 1959-1962|pienoiskuva|Lauritsalan kauppalan keskusta ilmasta. Ajan kuva, valokuvaaja Virtanen, Pekka V. 1959-1962 Etelä-Karjalan museo
Kauppalan synty
Lauritsalan kauppala syntyi Saimaan metsävarojenRiska, Leena: Lauritsalan kauppalan historia. [Lappeenrannan kaupunki], 1996. s. 25 Viitattu 12.1.2022 sekä Saimaan kanavan ja rautatien tarjoamien liikenneyhteyksien takia seudulle asettuneiden tehtaiden ja sahojen ympärille kasvaneesta teollisuusyhdyskunnasta.Riska s. 13
Lauritsalan kartano, joka oli Lappeen pitäjän suurimpia ja parhaiten hoidettuja maatiloja, harjoitti puutavarakauppaa, ja sen mailla Saimaan rannalla nykyisen Saimaan kanavan suulla sijaitseva ihanteellinen luonnonsatama Riska s. 15 tunnettiin merkittävänä puutavararahdin keskuksena jo 1800-luvun alkupuoliskolla.Riska s. 14 Kun Saimaan kanava valmistui v. 1856 Riska s. 17 ja Pietarin radan Simolan haararaide vuonna 1887, seudun elinkeinoelämä alkoi vilkastuaRiska s. 21 Vuonna 1890 Mäntsälässä Kaukaankosken rannalla sijainnut Kaukaan lankarullatehdas muutti Saimaan rannalle Parkkarilaan ja seuraavana vuonna Norjasta Suomeen siirtyneet veljekset James ja Thomas Salvesen perustivat Lauritsalan kartanon maille Varkaansaareen sahan.Riska s. 26 Myöhemmin Kaukas Oy perusti rullatehtaansa viereen kaksi sulfiittiselluloosatehdasta ja höyrysahan.Riska s. 33 Salvesenit myivät sahansa Kaukaalle v. 1916.Riska s. 49
Suurteollisuuden tulon myötä alkoi voimakas väestönkasvu, joka jatkui seuraavina vuosikymmeninä, niin että alueen väestö kasvoi 520 hengestä (v. 1890)Riska s. 27 yli kymmenkertaiseksi siihen mennessäRiska s. 204Riska s. 231, kun Lauritsala valtioneuvoston päätöksellä irtautui Lappeen kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi vuoden 1932 alusta alkaenRiska s. 209
Kauppalanosat pienoiskuva|Kartta Lappeenrannasta ja Lauritsalasta vuonna 1965. Vuonna 1932 perustettuun Lauritsalaan liitettiin alun perin Lappeesta Lappeenrantaan siirrettyjä Pappilanniemen pohjoispuolen saaria osana aluevesijärjestelyjä vuonna 1952. Lauritsala ja Lappee pakkoliitettiin osaksi Lappeenrantaa vuonna 1967. Lauritsala pysyi koko kauppalana olonsa ajan pientaloalueena. Kauppalassa oli ainoastaan kuusi yli kolmekerroksista asuinrakennustaRiska s. 69, joista korkeimpana keskustaan vuonna 1956 rakennettu arkkitehti Olli Kivisen suunnittelema seitsenkerroksinen Tornitalo. Kauppalan koko pinta-alasta maa-alueita oli 24, 7 km² ja loput 10, 9 km² vesialueita.Riska s. 66 Ensimmäisen asemakaavan (1947) laativat Birger Brunila ja W. G. Palmqvist.Riska s. 63 Kaavoitusta jatkoivat uusien kauppalanosien ja kaavamuutoksien tullessa ajankohtaisiksi Paavo-Henrik Salminen (Mälkiä 1949)Riska s. 69 ja Olli Kivinen (mm. Mustola)Riska s. 69 , joka suunnitteli myös kauppalaa koskevan yleiskaavan.Riska s. 69
Kauppalaa sähköistettiin vielä 1930-luvun loppupuolella.Ventola, Seija & Lauritsala-seura (yhdistys)(2021). Hiirelässä pamahti ja muita muistoja palveluista Lauritsalan kauppalassa: Kuvia, tietoja ja paikallishistoriaa yhteistyössä nykyisten ja entisten lauritsalalaisten kanssa. Lauritsala-seura ry. s. 17 Viitattu 12.1.2022 ja vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen jatkui useassa vaiheessa läpi koko Lauritsalan kauppala-ajan.Riska . s. 90 Kaavoitus, teiden ja kunnallistekniikan rakentaminen toivat uusia asukkaitaRiska s. 92 ja lisäsivät taloudellista toimeliaisuutta. Ventola s. 18
Kauppalan länsiosassa sijaitseva Parkkarila sai nimensä alueella sijainneesta Parkkarilan (vanh. Barkkarila) tilastaRiska s. 70, jonka Kaukas osti tehtaidensa ja tuotantolaitostensa rakentamista vartenRiska . s. 25 Parkkarilan itäpuolella Saimaan rannassa oleva Kaukas käsitti Kaukaan tehtaiden tehdasalueen ja tehtaan työläisille ja toimihenkilöille rakentaman asutusalueen palveluineen.Riska s. 71 Tirilä, josta tuli kauppalan runsasväkisin osa, syntyi Lappeen Tirilän kylän Pekkasen ja Tirilän talojen maista, jotka liitettiin kauppalaan sitä perustettaessa.Riska s. 72 Myöhemmin kauppala osti sieltä myös Osuusliike Onnin maatilan.Riska s. 73 Kauppalan keskustasta suurin osa oli Luukkaan tilan mailla. Nimi Luukkaa säilyi asukkaiden käytössä virallisemman nimen Lauritsalan keskuskauppalanosa rinnalla Riska s. 76. Luukkaanrinnettä, jolla sijaitsi seudun vanhinta asutustaRiska s. 79, pidettiin keskeisyytensä vuoksi yhtenä kauppalan parhaista asuntoalueista.Riska s. 77 Hakali syntyi Lauritsalan sahan työläisten Hartikkalan kylässä olevan Hakalin tilan maille rakentamasta tiheästi asutusta puutaloyhdyskunnastaRiska s. 30 Siitä kasvoi väestöltään kauppalan suurimpiin kuuluva osa.Riska s. 31 Lapvesi perustettiin 1930-luvulla Tirilän ja Hakalin väliselle metsäiselle alueelle, jolla sijaitsi rullatehtaan Jahvetti Palmroosin omistama Pikkalan tila.Riska s. 85 Hartikkala perustettiin 1950-luvun lopulla Hakalin eteläpuolelle jakamalla Hakalin alue kahteen osaan.Riska s. 82 Lauritsalan sahan alueen, josta myöhemmin tuli Kanavansuu, 1890-luvulla alkunsa saanut asutus laajeni jo 1920- ja luvuilla Kaukaan tehtaan työväelleen rakentamilla asunnoilla, ja se erotettiin 1950-luvulla keskuskauppalasta omaksi kauppalanosakseen.Riska s. 67 Mustola oli alun perin Lappeen pitäjän vanha kyläRiska s. 30Riska s. 30 Ahola s. 37 jonne Saimaan kanava,Mustolan sulku ja aina 1960-luvulle saakka toiminut kuuden laivan kuivatelakka (allastelakka)Koistinen, Pertti (1968). Vanha ja uusi Saimaan kanava, Tammi 1968 s. 77 sekä vuonna 1896 valmistunut Mustolan kansakouluBertus, Paula. & Korhonen, Ilkka. (1996). Mustolan koulu 1896-1996: Historiaa ja nykypäivää. [Lappeenrannan kaupunki]. s. 5 toivat lisää asukkaita.Murto, T. G.: Lappeen pitäjän historia 2. Vuodesta 1784 nykypäiviin. Lappeenranta : Lappeen kunta, 1929, s. 281 2. maailmansodan jälkeen kanavan länsipuolelle asettui siirtokarjalaisiaRiska s. 88Riska s. 384 mutta Mustolaan laadittiin vasta vuonna 1955 asemakaava, johon kuului mm. pieni asuinalue kanavan itäpuolella Mustolan kansakoulun tuntumassaRiska s. 88Riska s. 89. Mälkiä kauppalanosana syntyi v. 1949, kun Kaukaan tehtaan omistamalle mäntymetsää kasvavalle alueelle Pontuksen kaivannon läheisyyteen Saimaan kanavan Mälkiän sulun itäpuolelle kaavoitettiin tehtaan aloitteesta pientaloalue ammattitaitoisen työväen saamiseksi palvelukseenRiska . s. 87 Pajarila oli kauppalanosista pienin.Riska s. 91. Kauppala osti sieltä jo vuonna 1932 maatilan kunnalliskotia varten Riska s. 297 ja se valmistui v. 1948.Riska s. 300. Pajarilan asukkaista suuri osa kuului kunnalliskodin henkilökuntaan.Riska s. 93
Väestö Valtaosa kauppalan asukkaista sai elantonsa puu- ja paperiteollisuudesta.Riska s. 93 Suurin osa kuului työväestöönRiska s. 93 Riska s. 99, jota asui eniten Parkkarilassa, Hartikkalassa ja Tirilässä. Myös kasvava ammattityöläisten ryhmä hakeutui asumaan Kaukaan tehtaan läheisyyteenRiska s. 102. Toimihenkilöt, joiden osuus väestöstä kaksinkertaistui 40-luvulta lähtien suosivat asuinpaikkana varsinkin Parkkarilaa ja Luukaan keskuskauppalanosaa.Riska s. 98 Maatalousväestöstä, jota oli vähiten, suurin osa asui Hartikkalassa ja Tirilässä sekä Mustolassa.Riska s. 97 Syksyllä 1947 Lauritsalaan sijoitettiin 1088 siirtokarjalaista, joille muodostettiin Mustolaan kanavan länsipuolelle yhdeksän viljelystilaa, 26 asuntotilaa ja kymmenen tonttia.Riska s. 383
Hallinto ja talous pienoiskuva|Lauritsalan kauppalan 25-vuotisjuhla, valtuuston istunto kauppalantalolla valtuustosalissa. Kuvapaja. Etelä-Karjalan museo Lauritsalan kauppalan vuonna 1931 perustettu järjestelytoimikunta, jossa oli tehtaiden ja sahojen, työväestön ja maanviljelijöiden edustus Riska s. 213 organisoi kauppalan hallinnolliset laitokset. Lainsäädäntö vaati kauppalalta enemmän kuin maalaiskunnalta, mutta vähemmän kuin kaupungilta. Kauppalaan ei tarvinnut perustaa esimerkiksi raastuvanoikeutta, maistraattia, ulosottovirastoa eikä poliisilaitosta ja vankilaa eikä palkata vakinaista palokuntaa. Tulli- ja satamamaksujen perintä ei rasittanut kauppalaa, kun taas kansakoulujen valtionapu oli usein kauppalalle edullisempi.Riska s. 214
Kauppalan perustaminen vaati myös omaisuudenjaon Lappeen ja Lappeenrannan kanssa.Riska s. 210 Lauritsala sai 30 prosenttia jaettavista varoista ja ryhtyi viipymättä järjestämään kunnallishallintoaanRiska s. 210.Lauritsalan kauppalanhallinnosta vastasivat ylimpinä kauppalanjohtaja, vuosittain valittuRiska s. 221 kauppalanhallitus, vaaleilla valittu kauppalan valtuusto ja 13 kunnallista lautakuntaa.Riska s. 214 Valtuuston puheenjohtajana toimi vahtimestari Artturi Komppa (sdp) yhtäjaksoisesti vuoteen 1953 ja hänen jälkeensä kirvesmies Hugo Pöljö (sdp) vuoteen 1966 saakka.Riska s. 221 Kauppalan virastot toimivat aluksi vuokratiloissa Lauritsalan sahan vanhassa kestikievarirakennuksessaRiska s. 225 , mutta arkkitehti Erkki Huttusen suunnitteleman kauppalantalon valmistuttua ne pääsivät uusiin tiloihin vuoden 1936 alussaRiska . s.228 Kauppalantalossa oli kauppalanjohtajan asunto.Riska . s.228 1930-luvulla kunnalliselämän johdossa olivat sosialidemokraatit, ja sosialidemokraattien edustus valtuustossa säilyi vahvana myös seuraavina vuosikymmeninä.Riska s. 411. Vaalipiirien lukumäärä kasvoi kuuteen.Riska s. 417-418 Vuoden 1964 kunnallisvaalit jäivät kauppalan viimeisiksi.Riska s. 424.
Kauppalan alueella sijainneet suuret teollisuuslaitokset tuottivat verotulojaRiska s. 234, mutta laskusuhdanteiden aikana kunnallistaloutta rasittivat suuret työllisyysmenotRiska s. 234. Verontasausrahaston avulla järjestettiin työllisyystöitä mm. vesi- ja viemäriverkoston rakentamisessa ja teiden parantamisessaRiska s. 235 sekä julkisten rakennusten työmaillaRiska s. 238. V. 1959 työllistämisvelvoite siirtyi valtiolle.Riska s. 240.
Kauppalanjohtajat Sosialidemokraatit suurimpana valtuustoryhmänäRiska s. 411 valitsivat kauppalalanjohtajat. Kauppalanjohtajien varamiehenä toimi pitkäaikainen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, maanviljelijä Anton Hirvisaari (Sdp)Riska s. 221