Eero Antero Hyvönen (s. 19. toukokuuta 1957) on suomalainen tietojenkäsittelytieteilijä, joka on tutkinut tekoälyä, semanttista webiä, kansallisia tietoinfrastruktuureja ja älykkäitä verkkosovelluksia. Hän on Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) johtaja (emer.) ja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen semanttisen mediatekniikan professori (emer.).
Hyvönen opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1981, tekniikan lisensiaatiksi 1984 ja tekniikan tohtoriksi 1991. Väitöskirjan nimi on Constraint reasoning with incomplete knowledge: the tolerance propagation approach.
1980- ja 1990-luvuilla Hyvönen oli käynnistämässä Suomen tekoälytutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) ja VTT:llä. Hän oli mukana järjestämässä Suomen ensimmäisiä tekoälytutkimuksen päiviä (STeP 1984) vuonna 1984 ja toimi vuonna 1986 perustetun Suomen tekoälyseuran STeS hallituksessa ja puheenjohtajana 1980- ja 1990-luvuilla. Vuonna 2001 Hyvönen järjesti Helsingin yliopistossa ja HIIT-tutkimuskeskuksessa seminaarin Semantic Web Kick-off in Finland, ja hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet sen jälkeen semanttiseen webiin. Hän johtaa vuonna 2002 perustettua Semanttisen laskennan tutkimusryhmää, jonka tuottamia sovelluksia ovat muun muassa Sampo-datapalveluiden ja -portaalien sarja, esimerkiksi Kirjasampo, Sotasampo, Nimisampo, Biografiasampo ja Parlamenttisampo. Keskeinen tavoite SeCo-ryhmän tutkimustyössä on ollut kansallisen semanttisen webin avoimen tietoinfrastruktuurin kehittäminen, johon Sampo-järjestelmät perustuvat. SeCo-ryhmän johtamissa FinnONTO-hankkeissa kehittämä ontologiainfrastruktuuri ja ONKI.fi-ontologiapalvelu on tuotteistettu Kansalliskirjastossa kansalliseksi Finto.fi-palveluksi.
Hyvönen on saanut useita kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia, kuten Semantic Web Challenge Award kahdesti, LODLAM Summit Challenge Open Data Prize, WSA World Summit Award ja kotimaassa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2014. Hänet valittiin Vuoden Norssiksi vuonna 2017. Samalla julkaistiin sovellus ”Vanhat Norssit uudessa semanttisessa webissä”, johon on digitoitu Norssin matrikkelit ja jossa voi hakea tietoja yli 10 000 norssista vuosilta 1867–1992.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset tietojenkäsittelytieteilijät Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Aalto-yliopiston professorit Luokka:Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajat Luokka:Vuonna 1957 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt