Euparkeria oli pieni ja ketterä matelija, joka eli triaskaudella 245–240 miljoonaa vuotta sitten valoisissa metsissä. Se oli noin 100 senttimetriä pitkä. Euparkerialla oli hoikka ruumis, pitkä häntä ja pieni kallo, jossa oli pieniä, kaarevia ja teräviä hampaita. Se söi hyönteisiä tai lihaa.
Puolustautuminen Euparkeria kehittyi pian permikauden joukkotuhon jälkeen. Se oli hyvin pieni ja sopeutui pian maailmaan. Luultavasti se liikkui pääasiassa neljällä jalalla, koska sen takajalkojen nivelet olivat melko kehittymättömät. Euparkerialla oli kuitenkin lihaksikkaat takaraajat, joilla se pystyi nousemaan kahdelle jalalle tai juoksemaan vihollista pakoon nopeasti. Lisäksi sillä oli kaksi hyvin terävää kynttä, joilla se kynsi vastustajaa.
Löytäminen Ensimmäiset Euparkerian fossiilit löydettiin Afrikasta vuonna 1913. Lisää fossiileja löydettiin myöhemmin vuonna 1922. Fossiileiden perusteella on päätelty, että Euparkerialla oli erinomaiset haju- ja näköaistit. Euparkeria tarvitsi sellaisia ominaisuuksia pienten selkärangattomien pyydystämiseen.
Euparkeria ja dinosaurukset Euparkeria kuului arkosaureihin eli ”valtiasliskoihin”. Se oli niiden primitiivisimpiä edustajia, sillä ensimmäiset arkosaurit kehittyivät permikaudella 300–250 miljoonaa vuotta sitten. Euparkeria oli siis sukua esimerkiksi krokotiileille, lentoliskoille ja dinosauruksille. Ei tiedetä, polveutuvatko dinosaurukset suoraan Euparkeriasta. Ensimmäisiä tunnettuja dinosauruksia olivat esimerkiksi Eoraptor, Herrerasaurus ja Madagaskarilta löydetty tuntematon sauropodi. Näitä kolmea ja Euparkeriaa erottaa kuitenkin 10 miljoonan vuoden kuilu, jolta ei tunneta lainkaan matelijoita. Oliko Euparkeria dinosaurusten esi-isä, on vielä epäselvää.
Lähteet Haines, Tim & Chambers, Paul: Esihistoriallinen eläinmaailma, s. 181. Gummerus, 2007. . Viitteet
Luokka:Arkosaurit Luokka:Esihistorialliset matelijat