Lars Johan Wiik (23. elokuuta 1876 – 7. kesäkuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen liikemies ja ratapyöräilijä.Lars Wiikin kuolinilmoitus, Hufvudstadsbladet, 09.06.1936, nro 153, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotJohtaja Lars Wiik, Moottori : Autoliiton äänenkannattaja, 01.06.1936, nro 6, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotDödsfall, Hufvudstadsbladet, 10.06.1936, nro 154 (2. painos), s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lars Wiik tuli 1890-luvulla tunnetuksi luistelijana ja ratapyöräilijänä. Vuonna 1896 rakennettiin Helsinkiin Eläintarhan urheilukentän paikalla puinen polkupyöräkilparata, joka oli käytössä viiden vuoden ajan. Radalla pidettiin ensimmäiset kilpailut heinäkuussa 1897 kolmella eri matkalla ja Wiik voitti jokaisen kilpailun uusilla ennätysajoilla. Syyskuussa 1897 hän kilpaili Tukholmassa ja voitti siellä yhden kilpailun. Vuonna 1898 Wiik ajoi Viipurissa yhden kilometrin matkan aikaan 1 minuutti 21,1 sekuntia, mikä oli silloinen maailmanennätys ja luultavasti ainoa suomalaisen saavuttama pyöräilyn maailmanennätys. Wiikillä oli kaikkiaan 8 Suomen mestaruutta pyöräilyssä."Snabbarit" pikaluistelijoittemme poikavuosien ihanne vuosisatamme alussa, Suomen Kuvalehti, 03.02.1934, nro 6, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotKatsaus pyöräilyn kehitykseen Suomessa, Helsingin Sanomat, 19.09.1926, nro 253, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistotKetkä Suomen pyöräilymestareiksi ja ketkä pohjoismaisiin edustajiksemme?, Helsingin Sanomat, 05.08.1939, nro 207, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Wiik oli aluksi Ab Systeman palveluksessa ja vuonna 1919 hän perusti konttoritarvikkeita, toimistokalusteita ja autoja maahantuoneen osakeyhtiö Novan. Yhtiö edusti Continental-merkkisiä kirjoituskoneita ja Wanderer-merkkisiä autoja. Toimipaikkana oli aluksi Viipuri, mutta yhtiön toiminta siirtyi sitten Helsinkiin. Myöhemmin Wiik oli mukana Kontinental Depot- ja Amko-nimisissä konttoritarvikealan yrityksissä. Vuonna 1921 Wiik osallistui 500 kilon painoisella Wanderer-autolla Hanko-Helsinki ajoihin. Vuonna 1922 Wiikin Nova-yhtiö alkoi maahantuoda saksalaisia Stoewer-merkkisiä autoja. Wiik osallistui Suomen Automobiili Klubin Lauttasaarenselällä helmikuussa 1923 järjestämiin talviajoihin sikarinmuotoisella Stoewer-kilpa-autolla, jonka moottorin iskutilavuus oli 2,48 -litraa ja teho 90 hevosvoimaa. Wiikin auto voitti kilpailussa oman luokkansa.Raul Walkila : Lars Wiikin sikariauto, Kampiveivi-sivusto 14.5.2021Idrottsbladet, 22.01.1923, nro 3, s. 10
Wiik osallistui Suomen Automobiili Klubin toimintaan sen matkailujaoston jäsenenä ja toimi klubin tilintarkastajana. Hän oli myös klubin julkaiseman Moottori-lehden avustaja.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset ratapyöräilijät Luokka:Suomalaiset liikemiehet Luokka:Vuonna 1876 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet