Aluevaltuustot ovat alueen tai Suomessa hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttäviä elimiä, joiden jäsenet valitaan yleensä vaaleilla. Eri maissa valtuustojen tehtävät ja valintatavat vaihtelevat.
Aluevaltuustot Suomessa
Suomessa aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Valtuutetut ja varavaltuutetut valitaan aluevaaleissa nelivuotiskaudeksi. Valtuutettujen määrä on hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen 59–89. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella vuoden 2022 aluevaaleissa valittavien valtuutettujen lukumäärät ovat:
59 valtuutettua: Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. 69 valtuutettua: Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. 79 valtuutettua: Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet.
Aluevaltuusto päättää aluehallituksen kokoonpanosta ja asettaa hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Aluevaltuusto päättää itse omista, aluehallituksen ja muiden toimielimien palkkioista. Käytössä on myös valtuustoryhmille maksettava ryhmätuki, jonka suuruus vaihteli vuonna 2023 noin 1 800 ja 6 000 euron välillä valtuutettua kohden. Myös kokouspalkkiot vaihtelevat moninkertaisesti olipa vertailukohtana valtuutettujen lukumäärä tai hyvinvointialueen asukasluku.
Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat:
Aluevaltuusto Aluehallitus Tarkastuslautakunta Kansalliskielilautakunta (kaksikielisillä hyvinvointialueilla) Saamen kielen lautakunta (Lapin hyvinvointialueella).
Lähteet
Luokka:Suomen hallinto