thumb|Solmun osat: köyden irtopää eli lyhyt pää, kiinteä osa eli kiintopää, mutka, polvi ja kierros.Budworth 1998, s. 17. thumb|Kokoelma erilaisia solmuja. Solmu on tapa kiinnittää lanka, naru tai köysi sitomalla. Solmuja on useisiin eri tarkoituksiin, esimerkiksi kahden köyden päiden liittämiseen toisiinsa, köyden kiinnittämiseksi esineeseen tai lenkkiin, silmukan muodostamiseksi köyden päähän, tai ohuen narun kiinnittämiseen köyteen. On myös olemassa puhtaan koristeellisia solmuja. Oletusarvoisesti solmu on aina tilapäinen, perinteisesti pysyvät kiinnitykset tehdään pleissaamalla.Clifford W. Ashley: The Ashley Book of Knots. Doubleday, New York. 1960
Solmun toimiminen perustuu kitkaan. Liki kaikki solmut pyrkivät kietomaan köyden itsensä alle, jolloin köyteen tuleva veto puristaa köyttä estäen sitä liukumasta. Koska köysien materiaaleja on erilaisia, eräille koville ja liukkaille materiaaleille tarvitaan erikoissolmuja. Yleisesti ottaen hyvä solmu saa narun tai köyden pitämään, vaikka se olisi kuinka liukasta, huonokuntoista tai huonolaatuista tahansa.
Solmutyypit
Solmu on yleisnimi silmukoille tai sykeröille, jotka on tehty joustavaan materiaaliin. Solmut voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: varsinaiseen solmuun, joka liittää yhteen saman materiaalin kaksi päätä kuten kengännauhassa; kytkyyn, joka liittää kaksi köyttä tai nuoraa yhteen; sekä sorkkaan, jolla kiinnitetään köysi esimerkiksi kaiteeseen, paaluun, renkaaseen tai toiseen köyteen.Budworth 1998, s. 16.
Solmun vahvuus
Kaikki solmut heikentävät köyttä. Solmun vahvuutta kuvataan prosenttilukuna, joka kertoo solmun katkeamispisteen suhteessa solmimattomaan köyteen. Yleisimpien solmujen vahvuudet vaihtelevat alle 50 prosentista yli 90 prosenttiin. Vahvimpiin solmuihin kuuluvat verisolmu ja kahdeksikko (≥80 %), kun taas umpisolmun vahvuus on vain noin 60 prosenttia.
Historiaa
Yhdysvaltalainen solmukirjailija Cyrys Lawrence Day uskoi, että taito sitoa solmuja periytyy ajoilta ennen tulenteon ja viljelyn oppimista, pyörän keksimistä ja tuulen valjastamista. Todisteita tästä ei ole, mutta ensimmäiset solmut tehtiin oletettavasti köynnöskasveista, jänteistä ja nahkasuikaleista, joita saatiin kuolleiden eläinten ruhoista, heinästä ja hiuksista. Niitä käytettiin tavaroiden kiskomiseen ja nostamiseen, vaatteiden ja suojien ompeluun ja sitomiseen, ansoihin ja verkkoihin, katkenneiden raajojen lastoittamiseen, vihollisten kiinni ottamiseen ja sitomiseen sekä ihmisuhrien kuristamiseen. Alle 10 000 vuoden ikäiset, säilyneet näytteet kertovat erilaisten solmujen käytöstä. Tiedetään, että kivikauden ihmiset tekivät ainakin umpisolmuja, puolisorkkia, reivisolmuja, siansorkkia ja kiristyviä silmukoita sekä todennäköisesti myös muita solmuja.
Solmuperinne
Solmittuja köysiä käytettiin alkeellisissa kulttuureissa päivämäärien, tapahtumien ja sukupuiden muistiinmerkitsemiseen, heimon perinteiden ja legendojen tallentamiseen, muistin tukena rukouksissa ja synnintunnustuksissa ja kaupan toimien ja inventaarioiden kirjaamiseen. Todennäköisesti sekä rukousnauha että helmitaulu ovat kehittyneet solmituista nauhoista. Niinkin myöhään kuin vuonna 1822 Havaijilla lukutaidottomat voudit hoitivat köysien ja solmujen avulla monipuolista kirjanpitoa siitä, mitä saaren kultakin asukkaalta oli veroina käteisenä tai muuten kerätty. Heillä oli jopa yli 800 metriä pitkä köysi, johon solmittiin eri väreillä ja erilaisilla naruilla solmuja: yksi tarkoitti dollareita ja toinen porsaita, muut koiria ja niin edelleen.
Solmujen käyttö
Solmuja käytetään monessa eri harrastuksessa. Ennen merimiehet ja karjapaimenet olivat solmujen taitajia. Muutamissa harrastuksissa on omat solmunsa, joita harrastajat käyttävät. Solmukirjoista löytyy solmujen käyttäjäryhmät. Nämä ovat vapakalastus/kalastus, veneily/purjehdus, luola- ja vuorikiipeily, yleiskäyttö ja ulkoiluharrastukset.
Yleisimpiä solmuja
Solmujen nimien lähde Geoffrey Budworth: Kaiken maailman solmut. WSOY 1998, suomentanut Jukka Sirola.
Veneily- ja purjehdussolmuja
200px Ashleyn päätesolmu 200px Apinannyrkki Lapinsolmu 200px Paalusolmu 200px Kaksoispaalusolmu 200px Kalastajansolmu 200px Jalussolmu Sidoskytky 200px Grönlanninsolmu 200px Zeppeliinikytky Knuten sorkka Polvikytky Tukkikytky 200px Siansorkka 200px Vanttisolmu Kerrattu sorkka 200px Sisäsorkka 200px Varmistettu ulkosorkka 200px Kalastajansorkka Vetokytky
Ulkoilussa käytettäviä solmuja
Heittoliinasolmu 200px Boasolmu Jousenjännesolmu Puolipolven silmukka Telinesolmu 200px Kansimiehen sorkka 200px Kammitsakytky 200px Tarbuckin solmu Vice versa 200px Jääpuikkosorkka 200px Paalukytky 200px Maantierosvonsorkka Aisakytky Puolikytky Määrlinkikytky Kettinkiköytös 200px Kuormurikuskinkytky Timanttikytky 200px Amerikkalainen säkkisolmu
Kiipeilyssä ja luolissa käytettäviä solmuja
Frostin solmu Vuoriperhonen 200px Kahdeksikko 200px Kahdeksikko 200px Kolminkertainen paalusolmu Trident-lenkki Säädettävä silmukka ja kytky 200px Viulusolmu Umpisolmulyhennys 200px Kaksinkertainen kalastajansolmu Nauhasolmu 200px Munterin solmu 200px Prusik 200px Bachmannin solmu Klemheistin solmu Ranskalainen Prusikin solmu
Viehekalastussolmuja
200px Palomar-solmu Jansikin erikoinen 200px Onkisilmukka 200px Silmukkaverisolmu 200px Kirurginsolmu 200px Unisolmu 200px Bimini-solmu Grinner-solmu 200px Verisolmu Linfit-solmu 200px Albrightin solmu Ongenkoukkusolmu Syöttikoukkusolmu Viehesolmu Turlen solmu Rakkaudensolmu Avomerisolmu
Muita solmuja
200px Umpisolmu 200px Reivisolmu eli merimiessolmu eli kypäräsolmu 200px Ämmänsolmu 200px Ruoskasolmu Ystävyydensolmu 200px Kuristussolmu 200px Lehmänkytky 200px Riimusorkka 200px Kissantassu eli koukkusolmu Paketointisolmu 200px Palomiehensolmu
Katso myös Gordionin solmu Makramee Obi-musubi Pleissaus Quipu
Lähteet Des Pawson: Solmut. Gummerus, 1999. Geoffrey Budworth: Kaiken maailman solmut. WSOY, 1998. Geoffrey Budworth: Solmutieto. Geoffrey Budworth: Solmut ja köysityöt. Tammi, 2007.
Viitteet
Aiheesta muualla
Siimasolmut PartioWikin solmusivu
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit