Fruška goran kansallispuisto () on luonnonsuojelualue ja kansallispuisto Pannonian kauden loppuvaiheen tuliperäisellä tasangolla sijaitsevalla Fruška goran vuorialueella Vojvodinan provinssissa, Pohjois-Serbiassa.
Tonavan ja Sava-joen välisellä alueella Sremin eteläosassa sijaitseva Fruška gora on yksi viidestä Serbian kansallispuistosta. Puisto on 80 kilometriä pitkä ja 12–15 km leveä ja on maan sekä suurin että vanhin kansallispuisto. Kokonaispinta-alaltaan 26 672 hehtaarinen suojelualue on korkeimmillaan 538 metriä merenpinnasta ja noin 23 000 hehtaarin verran sitä kattavat metsämaat. Fruška goran kansallispuiston johtokunnan kotipaikka on Novi Sadin esikaupungissa Sremska Kamenicassa.
Vuonna 1960 Serbian kansalliskokous asetti erityislailla silloisen Fruška goran kansallisen retkialueen erityissuojeluun julistamalla sen kansallispuistoksi pysyvän suojelun takaamiseksi. Aktiivisen suojelun alue kattaa 27 762 hehtaaria. Fruška goran kansallispuistolle hyväksyttiin joulukuussa 2014 Brysselissä Euroopan kestävän matkailun peruskirja (ECST) eli pätevyys ympäristöllisesti kestävän matkailun edistämiseen. Kansallispuisto on Europarcin eli Euroopan luonnon- ja kansallispuistoliiton jäsen.
Fruška gora inspiroi monia suuria runoilijoita kuten Branko Radičevićia, Jovan Jovanović Zmajia, 1800-luvun suurimmaksi serbilaiseksi naisrunoilijaksi kutsuttua Milica Stojadinović Srpkinjaa, kirjailijaa Dositej Obradovićia, runoilijaa ja guslaria Filip Višnjićia ja kapinajohtajaa Karađorđea. Vuosina 2004–2006 Serbian Radio-televizija kuvasi kansallispuistossa kohtauksia serbialaiseen komediasarjaan ”Stižu dolari” ().
Alkuperä ja sijainti
Fruška gora oli 90 miljoonaa vuotta sitten yksi esihistoriallisen Pannonianmeren saarista, jotka olivat hajallaan Pannonian tasangolla, pääasiassa Serbiassa, Kroatiassa ja Unkarin länsi- ja eteläosissa. Fruška gora oli pitkään saari. Nykyisestä matalasta lohkarevuoresta suurin osa sijaitsee Serbiassa, lähellä Novi Sadin kaupunkia Vojvodinassa, mutta osa siitä ulottuu Tonavan oikeaa rantaa pitkin itäiseen Kroatiaan, Vukovar-Srijemin piirikuntaan. Serbian puolella Fruška gora kuuluu Irigin kuntaan Sremin piirissä. Puiston sydän on alle 25 kilometriä ja vain 30 minuutin ajomatkan päässä Novi Sadin keskustasta. Vuorijonoa rajaavat idästä ja pohjoisesta Savan ja Tonavan tulvatasot, etelässä ja lännessä sitä reunustavat lössitasangot.
Fruška goraa ympäröivät suurehkot kaupungit Šid, Sremska Mitrovica, Ruma ja Inđija etelässä, kun taas vuorten pohjoispuolella ovat Sremski Karlovci, Novi Sad, Beočin ja Backa Palanka ja Itä-Kroatiassa Slavonian alueella sijaitseva Ilok. Sen vuoksi etäisyyksiltään Fruška Goran kansallispuisto on Serbian kaikista kansallispuistoista saavutettavin. Puisto sijaitsee 310 kilometrin päässä Nišistä ja 128 kilometrin päässä Suboticasta. Se on 75 kilometrin ja suurimmalta osin pitkin E70-valtatietä ajettavan tunnin matkan päässä maan pääkaupungista Belgradista. Serbian vanhin kansallispuisto jää Novi Sadista etelään. Fuška goran rinteillä 25 kilometrin päässä puistosta Petrovaradinin kalliolla on Petrovaradinin linnoitus, joka sijaitsee oikealla puolella Tonavaa Novi Sadin sisääntuloväylällä. Fruška gora sijaitsee hyvien autotieyhteyksien varrella. Vilkkaimmat tiet, jotka johtavat tähän, ovat tärkeimmät kansalliset maantiet kuten Novi Sad – Beograd ja Novi Sad – Iriški Venac – Ruma – Šabac. Valtatiet E-75 ja E-70 kulkevat läpi Irigin kunnan ja moottoritie M-21 yhdistää Irigin naapurikuntia Novi Sadiin ja Rumaan. Yleensä joissainpäin Fruška goraa auto on jätettävä pysäköintipaikalle, lähinnä vaellusreittien alkuun. Helpoin tapa päästä Fruška goran kansallispuistoon on ottaa yksi monista esikaupunkibusseista, jotka kulkevat Novi Sadin ja Fruška goran kylien väliä. Bussit lähtevät kaupungin päälinja-autoasemalta ja kulkevat usein koko päivän. Bussilinjat nro 72 – Paragovo vuoristomajalle Zanatlijaan Glavicassa, 74 - Popovica, 76 - Stari Ledinci ja 78 - Beočinin kylään ja luostariin lähtevät säännöllisesti Novi Sadin bussiasemalta noin tunnin välein. Bussilipun hinta riippuu määränpäästä ja edullisin (n. 2–3 €) se on päiväsaikaan. Liput ostetaan suoraan kuljettajalta ja kokonaismatka bussilla Novi Sadista on 28 km (35 min). Irigin kunnan ja Fruška Goran läpi ei kulje junaa, mutta niiden välittömässä läheisyydessä on kaksi rautatieasemaa, Novi Sadissa (Belgrad–Subotica–Budapest-rautatie) ja Rumassa (Belgrad–Zagreb–Ljubljana-rautatie). Fruška goraan voi päästä kaikilla näihin kahteen kaupunkiin kulkevilla matkustajajunilla, jotka pysähtyvät Sremski Karlovcissa. Paitsi siinä pysähtymättömien pikajunien matkan jatkeeksi pitää käyttää mm. yllä mainittuja bussiyhteyksiä.
Joidenkin lähteiden mukaan suunnitteilla on tunneli Fruška Goran alle Novi Sadin ja Belgradin välistä yhteyttä varten vähentämään vuorialueen liikennepaineita. Nimi Geologiset ja paleontologiset tutkimukset osoittavat, että Vojvodinan ainoalle vuorelle Fruška goralle on muodostunut monia luonnonhistoriallisia kasvi- ja eläinfossiileja, joten muinaisina aikoina Fruška goraa kutsuttiin ”Alma Mons”iksi (latinaksi Alma Mons eli ravitseva tai hedelmällinen vuori). "Gora" on vanha serbialainen sana vuorelle, kun taas "Fruška" tulenee vanhasta serbialaisesta sanasta tai frankkilaisille tarkoitetusta etnonimestä Franak, jolloin "frankkivuori" osoittaa, että frankit asuivat täällä tai hallitsivat tätä aluetta törmättyään Rooman valtakuntaan. Joidenkin mukaan vuoren nimi Frankan tulee vanhasta slaavilaisesta tai sloveenialaisesta nimestä ”Frug” (Franke) ja sen adjektiivi ”Fruški” tarkoittaa frankkien läsnäoloa tai Frankkien valtakuntaa. Joidenkin lähteiden mukaan nimen Fruška goran sisältämää etnisen Frugin adjektiivimuoto tarkoittaa "roomalaista" ja siten tämän vuoren nimi säilyttää muiston etnisestä yhteisöstä, joka katosi kauan sitten.
1500- ja 1700-luvuilla barokin ja keskiaikaisen Serbian Moravan arkkitehtuurikoulun kehittämään tyyliin rakennettujen, rikkaista kirjastoista ja freskoista tunnettujen pyhäkköjen ja palvontapaikkojen runsauden vuoksi Fruška goraa kutsutaan myös "Pyhäksi vuoreksi" tai "Serbian Atokseksi”. Vuoren laaksoissa oli 35 serbialaista ortodoksista luostaria, joista 16 on säilynyt sotien ryöstöistä ja hävityksestä. Tiedemiehet kutsuvat Fruška goraa sen ainutlaatuisten ja erittäin lukuisten fossiilisten jäännösten ansiosta ”geologisen tai maantieteellisen menneisyyden peiliksi” ja itse serbit joskus kulttuurisen ja henkisen menneisyyden peiliksi tai nimellä ”Serbian jalokivi”.
Historia Vuoteen 1948 asti Fruška goran metsiä hoidettiin talousmetsinä. Vuonna 1949 Pannonian tasangolla sijaitsevan Fruška goran alueen erityisen tärkeyden vuoksi Serbian kansantasavallan hallitus perusti organisaation "Narodno izletište Fruška gora" (suom.:Kansallinen Fruška goran retkialue), jonka tehtävänä oli parantaa tätä kompleksia piknikalueena ja lomakeskuksena. Se julistettiin kansallispuistoksi vuonna 1960 pysyvän suojelun takaamiseksi.
Vuonna 1962 SAP Vojvodinan johtokunta määritteli Fruška Goran kansallispuiston rajat ja hyväksyi suunnitelman puiston järjestelyjä varten. Kansallispuiston kokonaispinta-ala oli 24 302 hehtaaria ja vaikutusalueen alla oleva alue, joka sisälsi sen laajemman ympäristön ja asutuksen, oli 45 000 hehtaaria. Vuonna 1977 SAP Vojvodinan yleiskokous hyväksyi uuden Fruška Goran kansallispuistoa koskevan lain, jonka mukaan vuoden 1960 lainmukainen kansallispuiston asema säilytettiin, mutta uudet säännökset tarjosivat pysyvän suojan ja parannuksia Fruška Goran kansallispuiston luonnonarvoihin. SAP Vojvodinan johtokunta teki vuonna 1977 annetun lain perusteella myös päätöksen kansallispuiston uusien rajojen määrittämiseksi, jonka mukaan rajoja laajennettiin 25 393 hehtaariin.
Kuvaus Puiston alueen tärkeimpänä ominaisuutena on lukuisten uhanalaisten, harvinaisten ja suojeltujen kasvi- ja eläinlajien, niittyjen, arojen ja metsä-arojen elinympäristöjen, erityyppisten tammimetsien, kansallisen ja luonnonvaraisen kasviston sekä pannonilaisten endeemisten ja jäännöksellisten lajien esiintyminen. Fruška goran keskeinen ongelma on sen avoimuus ympäristöön ja suuri väestö sekä vuorella että ympäristössä, jolloin puiston villieläimet voivat puiston rajojen ulkopuolella joutua paikallisten salametsästäjien uhreiksi. Fruška goran alueella vallitsee lauhkea mannermainen ja osittain mannertenvälinen ilmasto. Fruška gora, sen sijainti, muoto ja kasvillisuus vaikuttavat kuitenkin tietyn paikallisen ilmaston muodostumiseen. Vaikka vuori on matala, korkeuden kasvaessa ilmasto muuttuu kosteammaksi ja kylmemmäksi, joten harjuilla on vuoristoilmasto, talvet ovat kylmempiä ja kesät raikkaampia Keski-Euroopan laajuista. Tammikuun keskilämpötila on -0,6 astetta ja heinäkuussa +21,4 astetta. Vuotuinen keskilämpötila on +11,2 astetta. Fruška gora kuuluu alueeseen, jossa suhteellinen kosteusaste on enimmäkseen keskimääräinen (76%). Kosteimmat kuukaudet tällä alueella ovat toukokuu ja kesäkuu ja kuivimmat ovat syyskuu ja lokakuu. Toinen kausi, jolloin alueella mitataan suuria sademääriä, on joulukuussa.
Kansallispuiston alue käsittää kahdeksan kuntaa ja 44 paikallisyhteisöä, puistoon on yli 14 päällystettyä sisäänkäyntiä ja monia muita peltoteitä. Puistossa työskentelee noin 16 valtion palkkaamaa työntekijää tai vartijaa, joiden virallinen nimi on "luonnonsuojelijat". Kansallispuisto sisältää 3 vyöhykettä. Noin 3,7% puiston kokopinta-alastaan on keskeistä ja erityisen suojattua luonnonsuojeluvyöhykettä sulkujärjestelyineen, joiden mukaan kaikki toiminta on kielletty ja vierailijoille pääsy estetty tai sisäänpääsy on mahdollista vain saattajan kanssa, paitsi hallittu koulutustoiminta ja tieteelliset tutkimukset. Tämä on Fruška goran arvokkaimpia luonnonmukaisia alueita, jolla metsät ovat parhaiten säilyneet ja muistuttavat eniten aarniometsiä ennen ihmistä. Joukosta erottuvat Zmajevac ja Papratski Do, jossa on säilynyt alkuperäiskansojen elinympäristö, pyökki- ja tammimetsiä ja saniaisyhteisöä, jonka mukaan se nimettiin (Paprat e. saniainen). Lisäksi harvinaisista lintulajeista tunnetut Kalin potok ja Orlovac, harvinaisia kasvilajeista Kobila ja Podgorac ja kukkakärpäsistä Ležimir, Rokov potok ja Javornati. Elottomien suojeluun kuuluvat Grgeteg, luola Grgurevačka pećina, Čerevićki potok, Orlovac-kivet ja monet muut. Puiston pinta-alasta 67% kuuluu toiseen suojeluvyöhykkeeseen, jolla hyötykäyttöä valvotaan ja rajoitetaan yhdessä määrättyjen ennallistamistoimenpiteiden kanssa. Kolmatta suojeluvyöhykettä on 29,3% puiston pinta-alasta, se kattaa tiet ja louhokset ja siinä ovat sallittuja valikoidusti määrätty hyödyntäminen, kontrolloitu liiketoiminta ja rajoitettu rakentaminen. Kansallispuistoa ei rahoiteta valtion talousarvion määrärahoista, vaan se saa tulonsa toisen suojavyöhykkeen kaupallisesta metsätaloudesta.
Puiston maaperän koostumusta hallitsee kalkkikivi ja jonkin verran esiintyy piipitoista maa-ainesta. Hedelmällinen laidunmaa, viinitarhat ja hedelmätarhat koristavat Fruška goran rinteitä ja alempia osia, kun taas yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevat alueet ovat tiheiden lehtimetsien peitossa vuoren matalasta korkeudesta johtuvasti. Fruška Goran vaellusreittejä ovat pohjoinen ja eteläinen, reiteillä korkeuserot 300–500 metriä, reittiympyrät muutamasta kilometristä 111 kilometriin ja yhteensä niiden pituutta on noin 400 kilometriä.
Puistossa on näköalatasanne ja 2000-luvun alussa hylätty köysirata, jonka rakenne vaakaan venytettyine teräskaapeleineen jäi avoimeksi. Vierailu puistoon on ilmainen ja Fruška gora on avoinna ympäri vuorokauden. Viimeisten vuosien aikana puisto on myös vuokrannut maastopyöriä. Luostarit