Melodifestivalen on Ruotsissa vuosittain järjestettävä laulukilpailu, joka toimii maan karsintana Eurovision laulukilpailuun. Festivaali järjestetään yleensä helmi- tai maaliskuussa, ja sen voittaja edustaa Ruotsia Euroviisuissa keväällä. Melodifestivalen on Pohjoismaiden suurin ja suosituin musiikkikilpailu, ja Ruotsissa sen finaalin katsojamäärä on jopa suurempi kuin maan katsojamäärät itse Euroviisuissa. Kilpailun on järjestänyt Ruotsin Televisio SVT vuodesta 1959 alkaen.
Melodifestivalenin voittajat +VuosiArtistiKappale1959Brita BorgAugustin1960Siw MalmkvistAlla andra får varann1961Lill-BabsApril, april1962Inger BerggrenSol och vår1963Monica ZetterlundEn gång i Stockholm1964Melodfestivalenia ei pidetty taiteilijalakon takia1965Ingvar WixellAbsent Friends1966Lill Lindfors & Svante ThuressonNygammal vals (Hip man svinaherde)1967Östen WarnerbringSom en dröm1968Claes-Göran HederströmDet börjar verka kärlek, banne mej1969Tommy KörbergJudy, min vän1970Ei pidetty Ruotsin boikotoidessa vuoden 1969 tasatilannetta1971Family FourVita vidder1972Family FourHärliga sommardag1973Nova and The DollsYou Are Summer - You Never Tell Me No1974ABBAWaterloo1975Lars BerghagenJennie, Jennie1976Vuonna 1976 ei pidetty Melodifestivalenia1977ForbesBeatles1978Björn SkifsDet blir alltid värre framåt natten1979Ted GärdestadSatellit1980Tomas LedinJust nu!1981Björn SkifsFångad i en dröm1982ChipsDag efter dag1983Carola HäggkvistFrämling1984HerreysDiggi-loo diggi-ley1985Kikki DanielssonBra vibrationer1986Monica Törnell & Lasse HolmE' de' det här du kaller kärlek?1987Lotta EngbergBoogaloo1988Tommy KörbergStad i ljus1989Tommy NilssonEn dag1990Edin ÅdahlSom en vind1991CarolaFångad av en stormvind1992Christer BjörkmanI morgon är en annan dag1993ArvingarnaEloise1994Marie Bergman & Roger PontareStjärnorna1995Jan JohansenSe på mig1996One More TimeDen vilda1997BlondBara hon älskar mig1998Jill JohnsonKärleken är1999Charlotte NilssonTake Me to Your Heaven2000Roger PontareWhen the Spirits Are Calling My Name2001FriendsListen to Your Heartbeat2002Afro-diteNever Let It Go2003FameGive Me Your Love2004Lena PhilipssonIt Hurts2005Martin StenmarckLas Vegas2006CarolaInvincible2007The ArkThe Worrying Kind2008Charlotte PerrelliHero2009Malena ErnmanLa voix2010Anna BergendahlThis Is My Life2011Eric SaadePopular2012LoreenEuphoria2013Robin StjernbergYou2014Sanna NielsenUndo2015Måns ZelmerlöwHeroes2016FransIf I Were Sorry2017Robin BengtssonI Can’t Go On2018Benjamin IngrossoDance You Off2019John LundvikToo Late for Love2020The MamasMove2021TusseVoices2022Cornelia JakobsHold Me Closer2023LoreenTattoo2024Marcus & MartinusUnforgettable2025KajBara bada bastu
Historia Ruotsi osallistui Euroviisuihin ensi kertaa vuonna 1958, jolloin maan edustaja valittiin ilman julkista karsintaa. Ensimmäinen Melodifestivalen (joskus myös Melodifestival) järjestettiin 1959, ja se myös televisioitiin. Tämän jälkeen kisat on järjestetty joka vuosi, lukuun ottamatta kolmea taukoa, jolloin Ruotsi ei osallistunut Euroviisuihin. Vuonna 1964 artistit olivat lakossa, vuonna 1970 kaikki Pohjoismaat jättivät osallistumatta viisuihin protestoidakseen edellisvuoden jaettua voittoa, ja vuonna 1976 Ruotsin televisio jätti kisat väliin säästääkseen rahaa. Vuoden 1976 osallistumatta jättämiseen vaikuttivat myös protestit Euroviisujen kaupallistumista vastaan.
Melodifestivalen on alusta alkaen saanut suuren suosion Ruotsissa, jossain määrin myös naapurimaissa. Se on usein ollut SVT:n suosituin viihdeohjelma, ja julkisuus on edesauttanut kilpailuun osallistuneiden ja etenkin voitokkaiden muusikoiden menestystä. Voittajista ylivoimaisesti tunnetuin on ABBA, joka voitti vuoden 1974 festivaalit ja myös koko Euroviisut kappaleellaan Waterloo. Edellisenä vuonna ABBA jäi Ruotsin karsinnan kolmanneksi kappaleella Ring ring. Monet muutkin kansainvälisesti tunnetut ruotsalaiset artistit ovat saavuttaneet menestystä Melodifestivalenissa.
Ruotsi on voittanut Euroviisut seitsemän kertaa. ABBAn voitto oli ensimmäinen, seuraavan toi Herreys kappaleella Diggi-loo diggi-ley 1984. Vuonna 1983 kolmanneksi Euroviisuissa kappaleella Främling jäänyt Carola Häggkvist, artistinimeltään Carola, puolestaan voitti viisut 1991 kappaleella Fångad av en stormvind. Vuonna 1999 voitti Charlotte Nilsson kappaleella Take Me to Your Heaven, ja vuonna 2012 Loreen kappaleella Euphoria. Vuoden 2015 kilpailun voitti Måns Zelmerlöw kappaleella Heroes. Vuonna 2023 Loreen voitti Euroviisut toisen kerran kappaleella Tattoo.
Kaksi kertaa Ruotsia ovat Euroviisuissa edustaneet Carola Häggkvistin lisäksi ainakin Björn Skifs, Tommy Körberg ja Family Four -ryhmä. Viime vuosien tunnetuin festivaalivoittaja on Lena Philipsson, usein vain Lena Ph, joka jäi vuoden 2004 viisuissa kuudenneksi.
Kielisääntö on vaikuttanut Melodifestivalenin lauluihin. Vuoteen 1999 saakka Eurovision sääntöjen mukaan maan edustajan tuli esittää laulunsa jollain maansa pääkielistä. Poikkeuksena tähän oli muutama vuosi 1970-luvulla, jolloin kieli oli vapaa. Tästä säännöstä seurasi, että kaikki Melodifestivalenin laulut olivat ruotsinkielisiä, kunnes 2002 SVT vapautti esityskielen. Sekä vuoden 1974 että 1999 voittokappaleet esitettiin Ruotsin karsinnassa ruotsiksi, mutta itse Euroviisuissa englanniksi, kuten myös vuosien 1973, 1975, 2000, 2001, 2004 ja 2006 kappaleet.
Vuonna 2002 Melodifestivalen laajeni moniviikkoiseksi tapahtumaksi, kun otettiin käyttöön alkukarsinnat. Niissä kilpailee noin 30 artistia, joista noin 10 pääsee loppukilpailuun. Loppukilpailu pidetään Tukholmassa, mutta suunnitelmissa on mahdollisesti kilpailla jonakin vuonna myös Göteborgissa.
Finaali on järjestetty Friends Arenalla Tukholmassa vuodesta 2013 lähtien. Vuosina 1989 ja 2002–2012 finaali järjestettiin Globen-areenalla Tukholmassa. Sitä ennen finaalin pitopaikka vaihteli vuosittain. 1960- ja 1970-luvulla finaali oli pääasiallisesti Tukholmassa, lukuun ottamatta vuotta 1975, jolloin se pidettiin Göteborgissa. Vuosina 1982-2001 Tukholma, Göteborg ja Malmö järjestivät kilpailun vuorovuosin.
Formaatti Melodifestivalen oli pitkään pääasiassa yksi-iltainen tapahtuma, jossa yleensä 10 kappaletta kilpailivat voitosta, tosin kappaleiden määrä vaihteli vuosien välillä huomattavasti. Joinakin vuosina järjestettiin karsintakilpailuja. Vuonna 2002 kilpailua kuitenkin muutettiin radikaalisti. Se laajeni käsittämään finaalin lisäksi neljä semifinaalia ja pudotuspelityyppisen ohjelman.
Semifinaalit (Deltävlingar) järjestetään ympäri Ruotsia eri kaupungeissa. Niissä kilpailee joko 32 (2002-2014) tai 28 kappaletta (2015-). Kilpailukappaleet jaetaan neljään semifinaaliin, jolloin jokaisessa on joko kahdeksan (2002-2014) tai seitsemän kappaletta (2015-). Semifinaalit koostuvat kahdesta äänestyskierroksesta: katsojat äänestävät ensimmäisellä kierroksella haluamiaan kappaleita, minkä jälkeen, vuodesta riippuen, kahdesta neljään kappaletta pudotetaan pois kisasta. Toisella kierroksella katsojat äänestävät jäljellä olevia kappaleita, ja kierroksen lopussa kunkin kappaleen molemmilla kierroksilla saamat äänet lasketaan yhteen. Kaksi eniten yhteisääniä saanutta kappaletta etenevät finaaliin, ja kolmanneksi ja neljänneksi eniten ääniä saaneet menevät seuraavaan kilpailuosioon.
Pudotuspelejä muistuttava ”toinen mahdollisuus” päästä finaaliin (Andra chansen, vuonna 2002 Vinnarnas val ja vuonna 2003 Tittarnas val) on tarkoitettu kappaleille, jotka tulivat omassa semifinaalissaan kolmansiksi ja neljänsiksi. Andra chansenin formaatti muuttunut huomattavasti vuosien varrella. Vuonna 2002 aiemmista voittajista koostunut paneeli päätti kahdeksasta kappaleesta kaksi finalistia. Vuosien 2003 ja 2006 välillä kappaleiden semifinaaliesitykset näytettiin uudestaan ja kahden äänestyskierroksen aikana päätettiin kaksi finalistia. Vuonna 2007 Andra chansen muutettiin semifinaaleja muistuttavaksi yleisötilaisuudeksi, jossa kappaleet esitetään uudelleen suorassa lähetyksessä. Vuosien 2007 ja 2012 välisenä aikana kappaleet jaettiin ensimmäisellä kierroksella neljään kaksintaistelupariin. Kaksintaisteluiden voittajat etenivät toiselle kierrokselle, josta valittiin uusien kaksintaisteluiden myötä viimeiset kaksi finalistia. Vuosina 2013 ja 2014 katsojat äänestivät ensin semifinaaleja muistuttavaan tapaan kahdella äänestyskierroksella neljä kappaletta kaksintaisteluihin muiden pudotessa kisasta. Neljä valittua kappaletta jaettiin kahteen kaksintaisteluun, joiden voittajat etenivät finaaliin. Vuodesta 2015 alkaen kaksintaisteluja on taas neljä, tosin kaikkien voittajat etenevät finaaliin. Vuonna 2009 kansainvälinen tuomaristo päätti vielä yhden finalistin, tosin ei varsinaisesta Andra chansenista, vaan semifinaaleissa pudonneiden kappaleiden joukosta.
Finaali on vuodesta 2002 aina järjestetty Tukholmassa, mutta aiemmin finaaleja on järjestetty myös Göteborgissa ja Malmössä. Finaalissa on vuodesta 2002 yleensä ollut mukana kymmenen kappaletta, mutta vuonna 2009 niitä oli 11, ja vuodesta 2015 alkaen 12. Kappaleista kahdeksan on valittu suoraan semifinaaleista ja loput Andra chansenista. Näiden kappaleiden joukosta valitaan koko kilpailun voittaja.
Äänestäminen SVT on kokeillut monia äänestysmenetelmiä vuosien varrella, esimerkiksi postikorttiäänestystä vuonna 1962. Pääasiassa on kuitenkin käytetty tuomaristoja, joita on ollut 6–12. Tuomaristot on jaettu yleensä alueiden mukaan, mutta joinakin vuosina esimerkiksi myös ikäryhmien mukaan. Vuonna 1993 kokeiltiin puhelinäänestystä, tosin jokseenkin epäonnistuneesti; Ruotsin puhelinverkko kaatui soittojen määrän takia. Vuonna 1999 luotiin tälläkin hetkellä käytössä oleva äänestysmenetelmä: puhelinäänestysmahdollisuus palautettiin, mutta myös ammattilaistuomaristot pidettiin, jolloin puolet tuloksesta perustuu tuomaristojen ja puolet yleisön ääniin. Semifinaaleissa ja Andra chansenissa tulokset perustuvat ainoastaan puhelinääniin. Semifinaaleissa äänestäminen aukeaa lähetyksen alkaessa ja päättyy hieman kaikkien kappaleiden esittämisen jälkeen. Finaalissa voi äänestää lähetyksen alkamishetkestä tuomariäänien julkistamista seuraavaan muutamaan minuuttiin asti. Vuonna 2015 esiteltiin äänestyssovellus, jolla oli muun muassa mahdollista äänestää ilmaiseksi, tosin tiettyä kappaletta saattoi äänestää ainoastaan sen esittämisen aikana. Sovelluksesta saadut äänet laskettiin mukaan tuloksiin semifinaaleissa ja Andra chansenissa, mutta ei finaalissa, sillä sovellus lakkasi toimimasta noin puoli tuntia lähetyksen alkamisen jälkeen ylikuormittumisen takia. Vuonna 2016 sovellukseen tehtiin muutamia muutoksia; kappaleita voi äänestää korkeintaan viisi kertaa kutakin, ja kappaleita on mahdollista äänestää myös silloin, kun niitä ei esitetä.
Vuosien 1999 ja 2008 välisenä aikana tuomaristot edustivat yhtätoista SVT:n aluepiiriä. Vuonna 2009 mukaan lisättiin kansainvälinen tuomaristo, jolloin tuomaristoja oli 12. Vuonna 2010 tuomaristoja oli taas 11, mutta niistä kuusi edustivat muita Euroopan maita ja loput viisi Ruotsin alueita. Vuodesta 2011 kaikki 11 tuomaristoa ovat edustaneet muita Euroopan maita.