Ranskan vuoden 2022 parlamenttivaalit järjestettiin kahdessa osassa siten, että ensimmäinen kierros käytiin 12. kesäkuuta ja toinen kierros 19. kesäkuuta. Vaaleissa valittiin kaikki kansalliskokouksen 577 edustajaa seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Edelliset vaalit pidettiin vuonna 2017 ja niissä ensimmäistä kertaa ehdolla ollut LREM-puolue voitti yksinkertaisen enemmistön.
Tausta ja vaalijärjestelmä Ranskan kaikissa vaaleissa järjestetään ennakko-oletuksena kaksi kierrosta. Mikäli joku ehdokkaista saa yli 50 % vaalipiirinsä äänistä, toista kierrosta ei järjestetä kyseisessä vaalipiirissä. Toiselle kierrokselle jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta sekä kaikki ne ehdokkaat, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 % äänistä. Näin ollen toisella kierroksella voi olla kaksi, kolme tai jopa neljä ehdokasta. Toisella kierroksella valituksi tulee se, joka saa suurimman äänioisuuden, vaikka se ei olisikaan yli 50 %.
Kansalaiset äänestävät vain kansalliskokouksen edustajia. Senaattorien valinnasta vastaavat poliittisissa luottamustehtävissä olevat henkilöt.
Äänioikeus on kaikilla Ranskan kansalaisilla, jotka ovat viimeistään toisen kierroksen aattoon mennessä täyttäneet 18. Lisäksi henkilöllä tulee olla täydet poliittiset oikeudet ja hänen on täytynyt rekisteröityä äänestäjäksi. Äänestäjäksi rekisteröityminen on täytynyt suorittaa netin kautta viimeistään 4. toukokuuta ja paikan päällä kunnantalolla viimeistään 6. toukokuuta mennessä.
Ulkomailla asuvat ranskalaiset ovat voineet valita itseään edustavat edustajat vuodesta 2012 lähtien. Näitä edustajia valitaan yhteensä 11.
Vaaliliitot LREM muodosti toukokuussa vaaliliiton nimeltä Kansalaiset yhdessä () yhdessä muiden keskustalaisten ja EU-myönteisten puolueiden kanssa, kuten Mouve. Samassa yhteydessä LREM otti käyttöön uuden nimensä Renaissance.
Alistumaton Ranska muodosti yhdessä muiden vasemmistolaisten puolueiden kanssa vaaliliiton nimeltä Uusi ekologinen ja sosiaalinen kansanunioni (, lyh. NUPES). Vaaliliittoon kuuluvat myös sosialistinen puolue, kommunistinen puolue ja ympäristöpuolue eli EELV.
Tulokset Emmanuel Macronin puolueen vaaliliitto Ensemble Citoyens kärsi tappion vaaleissa, sillä se menetti ehdottoman enemmistön Ranskan parlamentissa, mutta puolue voitti äänienemmistön ja eniten edustajia, 245. Ranskan vasemmiston liittouma, NUPES, puolestaan sai 131 paikkaa ja vaaliliitto paransi tulostaan huomattavasti viittä vuotta aiempiin lukemiin. Maltillisen oikeiston vaaliliittouma ja puolue Les Républicains menetti lähes 50 paikkaa, ja vaaliliitto sai 64 paikkaa.
Marine Le Penin johtama oikeistopopulistinen Kansallinen liittouma -puolue teki ennätyksellisen tuloksen ja yllätti useat vaaliennusteet saamalla 89 paikkaa. Puolue oli viittä vuotta aikasemmin saanut vain 8 paikkaa parlamenttiin.
Emmanuel Macronin vaaliliittouma menetti ehdottoman määräenemmistön parlamentissa, jolloin se joutuu joko hallitsemaan vähemmistöhallituksena tai tekemään yhteistyötä yhden tai useamman puolueen/liittouman kanssa.
Toisella kierroksella 46,23 % äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Aktiivisimmin äänestivät Wallis ja Futunan asukkaat, joista vain 21,54 % jätti äänestämättä. PuolueEnsimmäinen kierrosToinen kierrosYhteensäÄäniäOsuus (%)PaikkojaÄäniäOsuus (%)PaikkojaOsuus (%)PaikkojaEnsemble5 857 36425,7518 002 41938,5724442,46245NUPES5 836 07925,6646 556 19831,6012722,70131RN4 248 53718,6803 589 46517,308915,4289Oikeisto ja keskusta2 568 50211,2901 512 2817,296411,0964Muu vasemmisto713 5743,140443 2822,14223,8122Alueelliset puolueet291 3841,280264 7791,28101,7310Muu oikeusto530 7822,330231 0711,11101,7310Muu keskusta283 6121,25099 1450,4840,694Äärioikeisto249 6031,10019 3060,0910,171Sitoutumattomat192 6240 85018 2950,0910,171Hyväksyttyjä ääniä22 744 70820 747 470Tyhjiä ääniä362 1931 235 844Hylättyjä ääniä149 306480 962Rekisteröityneitä äänestäjiä48 953 74848 589 360Lähde:
Hallituksen muodostaminen Pääministeri Borne tarjoitui eroamaan vaalituloksen selvittyä, mutta presidentti Macron kieltäytyi hyväksymästä tätä. Pääministerin ero parlamenttivaalien jälkeen on Ranskassa ennemminkin symbolinen tapa eikä niinkään johtunut LREM:n huonosta vaalituloksesta. Poikkeuksellista oli kuitenkin se, että presidentti kieltäytyi eropyynnöstä; yleensä presidentillä on tapana hyväksyä ero, mutta nimittää sama henkilö saman tien uudelleen pääministeriksi.
Borne nimitettiin uudelleen pääministeriksi 26. kesäkuuta 2022. Uuden hallituksen sijaan Borne päätti jatkaa vanhalla pohjalla, mutta kierrätti pois sellaiset ministerit, jotka eivät onnistuneet uusimaan paikkaansa parlamenttivaaleissa. Potkut saivat mm. terveysministeri Brigitte Bourguignon, jonka tilalle nousi François Braun.
Lähteet
parlamenttivaalit_2022