pienoiskuva|Kaskisten työväentalo pienoiskuva|Kaskisten työväentalon juhlasali ja näyttämö. Näyttämön kulissit on maalannut Kaskisten työväenyhdistyksen jäsen Veijo Johansson 1980-luvulla. Kaskisten työväentalo on Kaskisissa sijaitseva työväentalo. Rakennus on osa Kaskisten ruutukaava-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
Historiaa Kaskisten työväenyhdistys perustettiin 4. huhtikuuta 1909. Perustava kokous pidettiin muurari A. Ahon asunnossa. Yhdistykseen liittyi 18 jäsentä. Alun perin yhdistyksestä suunniteltiin kaksikielistä, mutta ajan kuluessa se muuttui suomenkieliseksi. Yhdistys päätti perustavassa kokouksessa liittyä Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Huvitoimikuntaan valittiin viisi jäsentä. Yhdistys kokoontui ja järjesti juhlia yksityisiltä vuokratuissa huoneissa. Nuorisoseura ei vuokrannut omaa taloaan ja yksityisten asuntojen pienissä huoneissa iltamien pitämien oli mahdotonta. Oman talon hankintaan päätettiin ryhtyä tammikuussa 1910. Yhdistys osti tontin 1600 markalla. Rakennustarpeiksi ostettiin Närpiöstä vanha suolamakasiini. Rakentamista varten yhdistys nosti lainan Närpiön Säästöpankista ja Helsingin Työväen Säästöpankista. Talo rakennettiin suurelta osin talkoilla ja ensimmäinen kokous pidettiin omassa talossa lokakuussa 1911. Vuonna 1916 maksavien jäsenten määrä putosi seitsemään.
Rakennus Työväentalossa oli 1920-luvun lopulla viisi huonetta, sali näyttämöineen, keittiö, ravintola ja asuntohuone vahtimestarille. Hirsirunkoinsta taloa lämmitettiin kuudella peltiuunilla ja näiden lisäksi keittiössä oli puuhella. Näyttämön yhteydessä oli pukuhuone, jossa säilytettiin näytelmien puvustoa. Kulissit säilytettiin näyttämöllä. Talossa oli sähkövalaistus. Palokalustoon kuului paloruisku ja kaksi ämpäriä. Taloon laitettiin peltikate ja ulkovuoraus vuonna 1926. Samassa yhteydessä purettiin sisäänkäynnin yläpuolella sijainnut ja huonoon kuntoon päässyt torni.
Talo oli vuokrattuna ulkopuolisten yritysten käyttöön vuodet 1969-1976. Talo oli pahasti rapistunut 1970-luvun puolivälissä. Metsä-Botnian sellutehtaan avaaminen Kaskisiin toi yhdistykseen uusia aktiivisia jäseniä ja talo kunnostettiin perusteellisesti. Työväentalon uudet avajaiset pidettiin syksyllä 1978. Tämän jälkeen taloa on kunnostettu säännöllisesti. Talon kulmauksessa sijainnut torni rakennettiin uudelleen vuonna 1987. 2010-luvulla korjattiin ja maalattiin julkisivut ja katto, remontoitiin keittiö, wc-tilat ja salin lattia, rakennettiin saliin uusi soittoparvi, tiivistettiin ikkunat, korjattiin ulkoportaat sekä ullakon rakenteet.
Toimintaa työväentalolla Oma soittokunta päätettiin perustaa vuoden 1909 lopulla ja sitä varten tilattiin torvia. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin torvisoittokunnan toiminta loppui ja torvet laitettiin myyntiin. Sosialidemokraattinen Nuorisoliiton osasto perustettiin maaliskuussa 1912. 1910-luvun alkupuolella perustettiin myös Voimistelu- ja urheiluseura Vastus, joka harjoitteli työväentalolla mm. painia. Samoin oli talolle järjestetty lukusali. Yhdistys vuokrasi työväentalon venäläisten sotilaiden majoituspaikaksi vuosiksi 1915—1918. Toisen maailmansodan aikana talo oli vuokrattuna valtion optilliselle laitokselle.
Oman käytön lisäksi taloa vuokrataan muille yhdistyksille. Työväentalolla järjestetään myös näyttelyitä ja pitkäaikaisena vuokralaisena on ollut nuorisoyhtye. Talon ylläpitokustannuksia katetaan pienten vuokratulojen lisäksi luottamusmiesverolla.
Lähteet
Luokka:Työväentalot Luokka:Kaskisten rakennukset ja rakennelmat