Vuoden 1812 Turun tapaaminen viittaa Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan kohtaamiseen Turussa elokuussa 1812. Tapaamisessa julkistettiin liittosopimus, joka oli solmittu salaa Napoleonia vastaan jo aiemmin keväällä.
Tausta Ruotsin kruununperilliseksi vuonna 1810 valittu Kaarle Juhana eli Jean-Baptiste Jules Bernadotte arvosteli Ruotsin silloista ulkopolitiikkaa, jonka mukaan liittoutuminen Eurooppaa valloittaneen Napoleon I:n kanssa olisi turmiollinen. Mikäli Napoleon voittaisi käynnissä olleen sodan, Ruotsi joutuisi Ranskan vasalliksi: näissä oloissa olisi järkevämpää liittyä Napoleonin vastaiseen liittoumaan. Ruotsin ja Bernadotten mahdollisuus hakea Napoleonin vastaista liittoumaa syntyi Napoleonin joukkojen miehitettyä tammikuussa 1812 Saksassa olleen viimeisen ruotsalaisalueen eli Ruotsin Pommerin.
Bernadotte lähetti helmikuussa 1812 kreivi Carl Löwenhielmin Pietariin tunnustelemaan mahdollista yhteistyötä ja tsaari Aleksanteri I:n ystävyyttä. Ruotsi oli valmis yhteistyöhön keisarillisen Venäjän kanssa, mikäli Ruotsi saisi hyvitykseksi Norjan. Suomen takaisinvalloittaminen ei siis ollut enää kiinnostuksen kohteena. Hyvitykseksi Bernadotten johtama Ruotsi auttaisi Venäjää mahdollisessa sodassa Napoleonia vastaan. Tsaari Aleksanteri I suostuikin ehdotukseen, ja Ruotsin ja Venäjän välillä solmittiin huhtikuussa 1812 liittosopimus.
Napoleon yritti vielä taivuttaa Ruotsia ja Bernadottea Ranskan johtaman liittouman puolelle lupaamalla avun palkaksi Pommerin, Suomen ja rahoitusta. Bernadotten vaatimus Norjan saamisesta ei kuitenkaan ollut Napoleonille mahdollinen johtuen liitosta Norjan omistajan Tanskan kanssa. Kesäkuussa 1812 Napoleon aloitti sotaretken Venäjälle kohteena valloittaa Moskova.
Tapaaminen Tsaari Aleksanteri I ehdotti kesällä 1812 hallitsijakokousta Bernadotten kanssa, jossa sovittaisiin ajankohdan vaatimista yhteisistä toimenpiteistä. Aleksanteri halusi varmistua siitä, että keväinen liittosopimus Bernadotten kanssa piti ja että selusta ja pääkaupunki Pietari olisivat suojattuja. Lisäksi hän halusi saada Bernadotten suostumaan siihen, että huhtikuussa sovittu sotaretki suunnattaisiin Napoleonin selustaan. Se piti tehdä herättämättä Bernadottessa epäilyä siitä, että Aleksanteri aikoi unohtaa Norjasta antamansa lupauksen. Aleksanterin ohjelman ja aikataulun perusteella matkan aikana oli myös tarkoitus tutustua tilanteeseen Suomessa ja vaikuttaa siihen. Bernadotte puolestaan halusi varmistaa Aleksanterin tuen Norjan valloitukselle, saada eväitä kotimaan poliittisten vastustajien varalle ja välttää sitoutumista näkyvään yhteiseen operaatioon Napoleonia vastaan ennen, kuin Napoleonin sotaretken tulos oli selvinnyt. Kokouspaikaksi valittiin Turku, minne Aleksanteri saapui 24. elokuuta 1812 ja Bernadotte 27. elokuuta. Turku oli tällöin Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnollinen keskus. Aleksanterin avustajana toimi Gustaf Mauritz Armfelt ja Bernadottella Carl Johan Adlercreutz. Hallitsijoiden käymien keskustelujen perusteella täsmennetty liittosopimus laadittiin 30. elokuuta. Siinä sovittiin Ruotsin osallistumisesta Euroopan mannermaalla käytävään sotaan Napoleonia vastaan ja Venäjän tuesta ruotsalaisten Norjan valloitukselle.
Merkitys Aleksanteri I saattoi uuden sopimuksen ansiosta siirtää Pietarin suojana olleita joukkoja Napoleonia vastaan. Bernadottelle uusi sopimus merkitsi Norjasta annetun lupauksen vahvistumista. Lisäksi tapaaminen selvensi käsitystä Aleksanterin päättäväisyydestä Napoleonia vastaan. Uutta Tilsitin sopimuksen kaltaista yllätystä ei olisi tulossa.
Tapaaminen sinetöi Suomen jo aiemmin sovitun siirtymisen Venäjän vallan alle ja muutti Itämeren alueen ja Euroopan suurvaltojen keskinäisiä suhteita perusteellisesti. Historiantutkija Matti Klinge on todennut, että tällä sopimuksella luotiin pohja uudelle Euroopalle ja Itämeren alueen rauhalle ja ystävyyden politiikalle.
Veistos pienoiskuva|Tapaaminen Turussa 1812. Venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Tapaaminen Turussa 1812 sijaitsee Aurajoen rannassa. Teoksessa Aleksanteri I istuu tuolilla ja tarjoaa Kaarle Juhanalle istumapaikkaa vieressään tuolilla. Veistos paljastettiin tapaamisen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä vuonna 2012.
Lähteet
Luokka:Valtiovierailut Luokka:Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet Luokka:1812 tapaaminen 1812 Luokka:Turun tapahtumat