alt=Heikki Halmeen potretti|pienoiskuva|Heikki Halme Luhangan Keihäsniemessä kesäkuussa 2012. Heikki Halme (s. 1942 Helsingin maalaiskunta) on suomalainen rehtori, kapellimestari, kuorokapellimestari, diplomilaulaja, musiikinopettaja ja kuoronjohdon yliopettaja.
Lapsuus Heikki Halme syntyi heinäkuussa 1942 Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevassa Kätilöopistossa. Isä oli VR:n vaihdemies ja kuormausmestari Yrjö Halme (1911–1989) ja äiti ekonomi Toini Halme (os. Heilakka 1911–1998), joka työskenteli pisimpään Vesijohtoliike Onninen Oy:n pääkirjanpitäjänä. Kotikunta oli tuolloin Helsingin maalaiskunta (eli Helsingin pitäjä) ja koti Pukinmäessä. Muutaman vuoden päästä perhe muutti Malmille, joka tuolloin oli liitetty Helsingin kaupunginosaksi. Koulunkäynti alkoi 6-vuotiaana Malmin pohjoisessa kansakoulussa 1948, ja hän pääsi 4. luokan jälkeen Oulunkylän yhteiskouluun 1. luokalle. Sielläkin hän oli koko 8-vuotisen kouluajan luokkansa nuorin ja suoritti ylioppilastutkinnon 1960.
Pianonsoiton opinnot alkoivat 5-vuotiaana. Opetus tapahtui kotona, kun siihen aikaan ei lähiseudulla vielä ollut musiikkiopistoa. Opettajana oli aluksi kirkkolaulaja Toini Komaroff ja myöhemmin kanttori Väinö Laurila.
Koulutus Ylioppilas Halme opiskeli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa 1960–1966 matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Halme suoritti sivuaineena musiikkitieteen cum laude -arvosanan.
Halme osallistui yliopisto-opintojen alusta asti harrastuksenaan EOL-kuoron (Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat) toimintaan. Kuoron johtaja Ilkka Kuusisto tiesi, että Halme oli opiskellut pianonsoittoa ja laulanut kuorossa, ja ohjasi hänet kesällä 1964 Klemetti-Opistossa opettamalleen kuoronjohdon kesäkurssille saadakseen kuoroonsa koulutetun varajohtajan. Kesällä 1965 Halme osallistui jatkokurssille, jonka kuoronjohdon opettajina olivat Harald Andersén ja Jouko Tolonen. Myöhemmin hän osallistui Sulasolin edustajana Euroopan kuoroliiton (AGEC) järjestämään kansainväliseen yhdeksänpäiväiseen kuoronjohtokurssiin Saksan Trossingenissa heinäkuussa 1970.
Kun Halme aloitti Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastossa päätoimiset opinnot 1966, yliopisto-opinnot jäivät. Sibelius-Akatemiassa Halme suoritti seuraavat tutkinnot: musiikinopettaja 1970, ylempi musiikinopettaja 1971, musiikinjohtaja 1973, laulunopettaja 1973 ja lauludiplomi 1974 (opettajana Antti Koskinen), orkesterinjohdon diplomi 1977 (opettajina Jorma Panula ja Alois Klíma) ja Suomen ensimmäinen kuoronjohdon diplomi 1977 (opettajana Harald Andersén).
Päätoimet Kun Halmeen laulunopettaja Antti Koskinen luopui päätyöstään Helsingin tuomiokirkon kanttorin virasta, hän esitti sijaisekseen Halmetta, joka toimikin ensin sijaisena ja sitten vt. kanttorina yhteensä 14 kuukautta vuosina 1969–1970. Virkaan kuului myös tuomiokirkon kuoron johtaminen.
Kun Halme syksyllä 1971 sai kutsun tulla hoitamaan Kuopion Musiikkilukion rehtorin tehtäviä syksystä 1972 alkaen, hän suoritti musiikinopetuksen 1. lukukauden opetusharjoittelun poikkeuksellisesti kevätlukukaudella Helsingin yhteisnormaalilyseossa 1973 (arvosanalla varsin kiitettävä) ja 2. lukukauden opetusharjoittelun Joensuun normaalilyseossa syyslukukaudella 1972 (varsin kiitettävä). Joensuussa ohjaavana opettajana oli Joensuun tyttölyseon musiikin lehtori Pentti Paalanen, joka oli toiminut Kuopion Musiikkilukion ensimmäisenä rehtorina 1968–1971. Kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvan kouluhallinnon alimman arvosanan Halme suoritti 1972 ja kasvatusopin virkatutkinnon (a) Helsingin seudun kesäyliopistossa 1974.
Halme kutsuttiin Kuopion konservatorion rehtoriksi, ja hän hoiti tointa 1981–1991, minkä jälkeen hän toimi (Suomen ainoana) kuoronjohdon yliopettajana (1991–2006). Rehtorin toimessa opetustyöhön kuului kuoronjohdon opetus, kamarikuoron johtaminen ja sinfoniaorkesterin johtaminen (1978–1988). Musiikkioppilaitoshallinnon tutkinnon Halme suoritti 1984. Kuoronjohdon yliopettajana hän opetti myös musiikin teoriaa ja ylempiä säveltapailukursseja (II ja III).
Rehtorina Halme osallistui myös Kuopion Musiikkikeskuksen suunnitteluun vuodesta 1981 vuoteen 1985, jolloin talo valmistui.
Konservatorion rehtorin toimen aikana konservatorion toiminnassa tapahtui muutto uuteen musiikkikeskus-taloon. Kirkkomusiikkilinjan johtajan Erkki Tuppuraisen ja Halmeen aloitteesta kirkkomusiikkilinja muutettiin opetusministeriön myötävaikutuksella Sibelius-Akatemian Kuopion osastoksi 1983, osittain rahoituksellisista syistä ja osittain korkeakoulu-uudistuksen vuoksi. Tanssinopettajakoulutus ja siihen liittyvä lasten tanssikoulutoiminta aloitettiin 1987.
Halmeen rehtorikauden jälkeen 1997 ylioppilaspohjaiset musiikinopettaja- ja musiikinohjaajalinja siirrettiin Savonia-ammattikorkeakoulun hoidettaviksi.
Sivu- ja luottamustoimet Helsingin Malmin seurakunnan nuorisokuoron johtaja 1964–1965 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Etelä-Suomalaisen Osakunnan hallituksen jäsen 1965. Käpylän musiikkiopiston musiikin historian ja kuoron opettaja ja oppilaskunnan kuraattori 1965–1966 Klemetti-Opiston toimistotyöntekijä ja musiikkipäivien sihteeri kesäkuussa 1966 Helsingin Työväen Sekakuoron johtaja 1967–1969 Puhkaharjun taidekesälukion musiikinkuuntelukurssin opettaja 1966 ja musiikkikurssin pääopettaja (98 tuntia) 1968 Sibelius-Akatemian opintoasiain neuvottelukunnassa oppilaskunnan edustaja 1969–1971 Radion Sinfoniakuoron varajohtaja 1968–1972 Sibelius-Akatemian kamarikuoro Cantemuksen varajohtaja 1970–1972 Klemetti-Opiston Kamarikuoron taloudenhoitaja 1968–1969, varajohtaja 1973–1981, johtaja 1982 Klemetti-Opiston kuoronjohdon opettaja kesäkursseilla 1974–187 Kuopion konservatorion kuoronjohdon opettaja ja kuorojen johtaja 1973–1981 Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien (EOL) taloudenhoitaja 1964, varajohtaja 1967–1971 ja johtaja 1971–1980 Eino Virtanen -kuoron (kahdeksan jäsentä) laulaja LP-levyllä 1971 Lauluyhtye Kahdeksikon laulajana TV:n Laula kanssamme -ohjelmissa Studioyhtyeissä taustalaulajana useilla viihdemusiikkilevyillä, muun muassa Viktor Klimenkon (Milaja- ja Stenka Rasin) sekä Paula Koivuniemen, Irina Milanin ja Kössi Härmän taustalla Tanhulaulajat-kvartetin laulajana Kansantanhu-LP:llä TV:n monissa viihdemusiikkiohjelmissa taustalaulajana Soolo- ja duettolaulajana Uppo-Nalle-LP:llä, WSOY 1979
Musiikkilukion rehtorin toimen ohella Halme opetti tuntiopettajana Kuopion konservatorion (ent. musiikkiopiston) kirkkomusiikkilinjalla kuoronjohtoa syksystä 1973 alkaen ja samalla opiston oppilaskuoroa, jossa oli jäseniä myös musiikinopettajalinjalta ja aikuisosastosta.
Konservatorion opettajaryhmä kutsui 1973 Halmeen perustettavan Kamarikuoro Vox Novan johtajaksi. Vox Nova toimi konservatorion edustuskuorona (1973–1983 ja 1987–2006) ja ylempien kuoronjohtokurssien (II ja III) kuorona ja välillä Sibelius-Akatemian Kuopion osaston vastaavanlaisena kuorona 1983–1987.
Halme perusti kapellimestari Lauri Siimeksen aloitteesta ja avulla Kuopion oratoriokuoron 1977 ja johti sitä konservatorion tuntiopettajana yhden vuoden ajan.
Halme kutsuttiin Opetusministeriön musiikkioppilaitoslautakunnan jäseneksi, jossa hän toimi kuusi vuotta osallistuen tarkastusmatkoille ja antaen ministeriölle raportteja ja lausuntoja musiikkioppilaistosten toiminnan tasosta, opettajien kelpoisuuksista sekä aloitteita musiikkioppilaitosjärjestelmän kehittämiseksi (1976–1982).
Kuopion lääninhallitus kutsui Halmeen Kuopion läänin taidetoimikunnan jäseneksi, ja hänet valittiin heti puheenjohtajaksi, ja hän toimi tässä tehtävässä kuusi vuotta (1977–1983).
Halme toimi Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kuoronjohdon opettajana 1983–1987 ja säveltapailun II kurssin opettajana 1991–1994.
Henkilökohtainen elämä Halme oli naimisissa 1978–1999 musiikinopettaja ja diplomilaulaja Päivi Sarasteen kanssa (s. 1955), joka opiskeli myös Alexander-tekniikan opettajaksi Englannin Brightonissa 1992–1995. Heillä on neljä yhteistä lasta.
Halme asui kouluajan ja opiskeluajan alussa vanhempiensa luona Helsingin Malmilla, mutta muutti Sibelius-Akatemian oppilasasuntolaan (Clavis) tammikuussa 1970. Aloitettuaan työnsä Kuopiossa 1972 hän asui ensin Siilinjärven Vuorelassa, ja tammikuussa 1983 hän muutti perheineen Kuopion Päivärantaan, jossa asuu edelleen.
Halme on harrastanut kuoromusiikin sovittamista ja säveltämistä, kuoroissa laulamista ja kuorojen johtamista. Tuomiokirkon kanttorina toimiessaan hän kokosi tutuista taidokkaista laulajista Chorus Sancti Stephani -kuoron kolmeen eri konserttiin 1969–1971.
Halme oli bassolaulajana Kaj-Erik Gustafssonin johtamassa kamariyhtye Octansissa, joka esiintyi kirkkokonserteissa ympäri maata 1969–1971. Halmeen perustama Klemetti-kvartetti, jossa lauloivat myös Päivi Saraste sekä Paula ja Antti Jokinen, konsertoi eri puolilla Suomea 1983–1985.
Eläkkeelle siirryttyäänkin (2006) Halme johtaa edelleen Vox Novaa, joka on viime aikoina toiminut lauluyhtyeenä, joten hän laulaa siinä itsekin.
Halme on jäsenenä kahdessa viinikerhossa, joissa kuukausittain vertaillaan viinejä. Kerhot ovat tehneet tutustumismatkoja viinitiloille Etelä-Eurooppaan.
Ajallisesti eniten Halme on harrastanut kirjallisuuden lukemista. Kirjoja onkin kotiin kertynyt yli 70 hyllymetriä. Kesäisin hän viettää mökillä Luhangassa (”Hiidessä”) yleensä 10–11 viikkoa, ja harrastaa siellä lukemista, purjehtii kaksipurjeisella Flipper-veneellä, sovittaa kuoromusiikkia, saunoo ja pilkkoo polttopuita.
Tunnustukset
EOL-kuoron (Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat) johtajana Helsingissä 1. palkinto kuorokilpailussa Itävallan Spittalissa 1973 1. palkinto Yleisradion kamarikuorokilpailussa 1975 ja 1977 (jaettu) Kamarikuoro Vox Novan johtaja Kuopiossa 4. palkinto Itävallan Spittalissa 1976 1. palkinto Sulasolin kuorokilpailussa Lappeenrannassa 1982 3. palkinto 1977 Yleisradion kamarikuorokilpailussa ja 1984 Suomen Kodály-kilpailussa Yleisradion harrastemusiikin kunniapunnus Vox Novalle 1980 Kuopion taiteilijaseuran Minna-patsas 1983
Julkaisut
viisi LP-äänilevyä Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien (EOL) johtajana: Sibeliuksen kuorolauluja 1975 On hetki, kansan- ja viihdelauluja 1976 Heikki Klemetin Piae Cantiones -sovitukset 1976 Suomen Maakuntalaulut, 1978 Teoston ”Viihdettä vuosien varrelta 2” 1978 (LP-levyn A-puoli) Teoston 50-vuotissävellyskilpailun palkitut kuorolaulut neljä LP-äänilevyä Kamarikuoro Vox Novan johtajana: Matti Rannan kuorolauluja 1978 (levyn A-puoli) ”Jää luoksemme”, Jukka Kankaisen kuorosävellyksiä 1981 Jukka Kankaisen Luukas-passio 1983 ”Armas Maasalon musiikkia”, kuorosävellyksiä 1989 (levyn A-puoli) Artikkelisarja (3 osaa) Sibeliuksen kuorolauluista S-A:n oppilaskunnan Tritonus-lehden numeroissa 2/1967 ja 1-2/1968 Käytännön ohjeita kuoron harjoittamisesta -artikkeli Harald Andersénin juhlakirjassa Chorus et Psalmus 1979 Esittelyartikkeli Kuopion Musiikilukiosta Musiikki-Fazerin ”Pienessä musiikkilehdessä” 1973
Sävellykset ja sovitukset +Kansanlaulusovituksia sekakuorolleKappaleSäveltäjä ja sanoittajaSovitustyyppiMuuta huomioitavaaTuomi on virran reunallatrad.SATBJulkaisija SulasolAamulla varhaintrad.SATB + sooloJulkaisija SulasolMinun kultani kaunis ontrad.SATBJulkaisija SulasolO tysta ensamhetruotsalainen trad.SATBSlumrande tonertrad.SATBLapsuuden toverilletrad. – P. J. HannikainenSATBAmenanon. tai J. HairstonSATB + S-sooloJulkaisija SulasolEvery time I feel the spirittrad.SATB + pfPoor man Lazrustrad.SATB + pfThe Wayfaring Strangertrad.SATB + pfNobody knows de trouble I see, Lordtrad.SATBNobody knows the troubletrad.SATBOh, He sees all you dotrad.SATBRekipolska (ruotsalainen)ruotsalainen trad. – Z. Topelius, suom. O. ManninenSATBElindultam szép hazámból,unkarilainen trad.SATBÁltalmennék en a Tiszán ladikon,unkarilainen trad.SATBAblakomba, ablakomba,unkarilainen trad.SATBSzánt a babámunkarilainen trad.SATB