pienoiskuva|Turkin sulttaani Suleiman Suuri (1520–1566) Martti Luther (saks. Martin Luther; 10. marraskuuta 1483 Eisleben, Saksin vaaliruhtinaskunta, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 18. helmikuuta 1546 Eisleben) oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.

Luther arvosteli voimakkaasti islamia ja nimitti Muhammedia "piruksi ja Saatanan esikoiseksi". Turkkilaisten hyökkäys Wieniin vuonna 1529 sai Lutherin näkemään islamissa maailmanlopun enteitä. Toisaalta Luther kuitenkin ihaili muslimien yksinkertaista elämää ja omistautumista uskonnolle.

Suhtautuminen osmanien hyökkäykseen Turkkilaisten hyökkäys Eurooppaan sai Martti Lutherin näkemään islamin apokalyptisena uhkana ja enteenä lopun ajoista. Vuonna 1518 kirjoitetussa 95 teesin selitysteoksessaan hän ei vielä hyväksynyt vastarintaa, minkä takia häntä syytettiin antautumismielialasta. Hän piti turkkilaisia Jumalan kristityille lähettämänä rangaistuksena, raamatullisen maailmanlopun lähetteinä, jotka tuhoaisivat antikristuksen, jonka Luther uskoi olevan Paavi.Andrew Cunningham, The Four Horsemen of the Apocalypse: Religion, War, Famine and Death in Reformation Europe, Cambridge: Cambridge University Press 2000, , 141; Mullett, 239–240; Marty, 164. Hän vastusti jatkuvasti ajatusta Pyhästä sodasta ”ikään kuin kansamme olisi kristittyjen armeija turkkilaisia vastaan, jotka olivat Kristuksen vihollisia. Tämä on täysin ristiriidassa Kristuksen opetuksia ja nimeä vastaan.”From On War against the Turk, 1529, quoted in William P. Brown, The Ten Commandments: The Reciprocity of Faithfulness, Louisville, KY: Westminster John Knox Press, 2004, , 258; Lohse, 61; Marty, 166.

Vuonna 1526 Luther kirjoitti teoksessa Ob Kriegsleute auch in seligem Stande sein können (suom. Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn?), että kansakunnan puolustaminen kelpaa perusteeksi oikeutettuun maalliseen sotaan.Voivatko sotilaatkin kuulua autuaalliseen säätyyn? Suom. Heidi Ollikai­nen. Valitut teokset 3, 105–140. Porvoo 1959 (WSOY). Ob Kriegsleute auch in seligem Stande sein können. 1526. WA 19,623–662.Mullett, 238–39; Lohse, 59–61. Kun vuonna 1529 Suleiman Suuri ja hänen osmaniarmeijansa piiritti Wieniä,Mallett, 198; Marius, 220. Piiritys lakkasi 14. lokakuuta 1529, mitä Luther piti Jumalan ihmeenä. Luther kirjoitti rukouksen, jossa hän pyysi Jumalaa ”antamaan keisarille ikuisen voiton vihollisista”.Brecht, 2:365; Mullett, 239. Vuonna 1529 Vom Kriege wider die Türken -teoksessaan Luther kehotti toistuvasti keisari Kaarle V:tä ja saksalaisia taistelemaan maallisessa sodassa turkkilaisia vastaan.Brecht, 2:364. Hän lisäsi, että hengellinen sota vierasta uskoa vastaan oli pidettävä erillään maallisesta ja tuli käydä rukouksen ja katumuksen avulla.Wilson, 257; Brecht, 2:364–365.

Suhtautuminen islamiin Vuonna 1542 Luther luki Koraanin latinankielisen käännöksen.Brecht, 3:354. Samana vuonna Luther käänsi saksaksi vuonna 1300 kirjoitetun latinankielisen kiistakirjoituksen Koraanista, "jotta myös meillä Saksassa tiedettäisiin, miten alhainen usko Mahometin usko on." Seuraavana vuonna hän kirjoitti esipuheen Biblianderin latinankieliseen Koraanin käännöksen.

Luther kirjoitti sittemmin useita jyrkästi arvostelevia kirjoituksia "muhamettilaisuudesta". Hän kirjoitti muslimien uskosta kiihkottomammin kuin juutalaisuudesta.Daniel Goffman, The Ottoman Empire and Early Modern Europe, Cambridge: Cambridge University Press, 2002, , 109; Mullett, 241; Marty, 163. Hän piti muslimien uskoa paholaisen aseena ja nimitti profeetta Muhammadia ”piruksi ja Saatanan esikoislapseksi”."Mohammed and Mohammedanism", Catholic Encyclopedia, 1913 Lutherin mukaan tämä "tappoi sielut valheillaan ja murhasi ruumiit miekallaan.""Mohammed and Mohammedanism", Catholic Encyclopedia, 1913 Hän suhtautui silti kielteisesti hyökkäyssotaan osmaneja vastaan: ”Annettakoon turkkilaisen uskoa ja elää kuten tahtoo, aivan kuten paaviuden ja valekristittyjen annetaan elää.”From On war against the Turk, 1529, quoted in Roland E. Miller, Muslims and the Gospel, Minneapolis: Kirk House Publishers, 2006, , 208. Luther vastusti Koraanin julkaisukieltoa, sillä hän halusi sen olevan saatavilla kriittistä tutkimusta ja valvomista varten.Brecht, 3:355.

Martti Luther oli voimakkaasta islamin arvostelustaan huolimatta vaikuttunut muslimien uskonnollisesta ryhdistä. Hän kirjoitti:

Tästä kirjasta näemme siis, että turkkilaisten tai Muhammedin uskonto on paljon upeampi seremonioissaan – ja voisin melkein sanoa tavoissaan – kuin meidän, vaikka lukisi mukaan myös uskovaiset ja papiston. Sitä vaatimattomuutta ja yksinkertaisuutta, joka ilmenee heidän ruoassaan, vaatteissaan, asunnoissaan ja kaikessa muussa, samoin kuin heidän osallistumistaan paastoon, rukoukseen ja yhteisiin kokoontumisiin, jotka tämä kirja paljastaa, ei näy missään meidän keskuudessamme – tai pikemminkin meitä on mahdoton saada osallistumaan sellaisiin. Lisäksi, kuka meidän munkeistamme, olipa hän vaikka kartusiaani (jotka haluavat esiintyä kaikkein parhaimpina) tai benediktiini, ei joutuisi häpeään, jos häntä vertaa heidän uskontonsa ihmeelliseen pidättyvyyteen ja kurinalaisuuteen? Uskovaisemme ovat pelkkiä varjoja, kun heitä vertaa heihin, ja kansamme profaania heihin verrattuna - - Tämä on syy, miksi niin monet ihmiset niin helposti luopuvat kristinuskosta ja kääntyvät muhamettilaisuuteen ja pitäytyvät siihen niin pinttyneesti. Uskon vilpittömästi ettei yksikään paavinuskoinen, munkki, pappi tai uskossa heitä vastaava ei pysyisi uskossaan, jos he viettäisivät kolme päivää turkkilaisten keskuudessa.Heinrich & Boyce, 1996

Katso myös

Martti Luther Islamin kritiikki

Lähteet

Martin Brecht, Martin Luther (Minneapolis: Fortress Press, 1985–1993)

Viitteet

Luokka:Islamin kriitikot Luokka:Islamin kritiikki Luokka:Martti Luther