Glarus on kantoni Sveitsin itäosassa. Kantonin pääkaupunki on nimeltään Glarus.
Historiaa Glarusin historiaa hallitsee uskonto. Sen asukkaat kääntyivät kristinuskoon 500-luvulla irlantilaisen munkin Pyhän Fridolinin (kuoli noin 540) vaikutuksesta. Munkin kuva on edelleen kantonin vaakunassa.
Euroopan viimeinen teloitukseen johtanut noitaoikeudenkäynti vuonna 1782 käytiin Glarusissa. Anna Göldi -niminen nainen tuomittiin kuolemaan hirttämällä työnantajansa lapsen lumoamisesta.http://departments.kings.edu/womens_history/witch/witchlist.html
Maantiede Glarus on vuoristoista maastoa Linthjoen laakson ympärillä. Korkein vuorenhuippu on Tödi (3 614 m). Osittain Glarusissa sijaitseva Sardonan tektoninen alue on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2008 alkaen.Swiss Tectonic Arena Sardona Unesco
Glarus rajoittuu pohjoisessa ja idässä Sankt Gallenin kantoniin, etelässä Graubündenin kantoniin, lounaassa Urin kantoniin ja lännessä Schwyzin kantoniin.Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, palstat 748–749. Helsinki: Otava, 1964.
Kunnat ja väestö Vuodesta 2011 alkaen Glarusin kantoni on koostunut kolmesta kunnasta. Kantonin keskuspaikka on Glarusin kaupunki ja kaksi muuta kuntaa ovat Glarus Nord ja Glarus Süd. Kantonin asukasluku on runsaat 40 000 ja kokonaispinta-ala 685 neliökilometriä, josta 5 neliökilometriä on Walenseejärveä.
Alue Väkiluku(31.12.2019) Pinta-ala km² As.tiheysas./km² Glarus 12 511 103,58 120 Glarus Nord 18 626 147,07 126 Glarus Süd 9 453 430,06 22 Walensee 4,64 Glarusin kantoni 40 590 685,35 59 Kieli ja uskonto Kantonin pääkieli on saksa, jota puhui vuonna 2017 noin 87 prosenttia vakinaisista asukkaista. Uskonnoista katolisuus (32 %) ja reformoitu kirkko (32 %) ovat yhtä yleisiä (vuonna 2017).
Talous Maatalous oli Glarusin pääelinkeino pitkälle 1900-luvulle, mutta teollisuus ja palvelutuotanto ovat nousseet tärkeämmiksi elinkeinoiksi. Vuonna 2016 maatalous työllisti enää 5 prosenttia glarusilaisista. Teollisuudessa oli 36 prosenttia ja palvelualoilla 59 % työpaikoista.
Glarusissa on runsaasti vesivoimaa: Linthjoessa ja sen sivujoissa sekä tekojärvien yhteydessä on yli 30 vesivoimalaitostaSwisstopo, Theme Energie – Wasserkraft – Statistik Wasserkraft (Teemakartta: energia – vesivoima – tilastot), viitattu 14.1.2018. Niistä suurin on Axpon omistama Linth-Limmernin voimalaitos (), jonka maksimiteho on 1 500 megawattia.
Lisäksi Glarusissa louhitaan liuskekivilaattoja kattomateriaaliksi. Puuvillan ja villan kehruu oli tärkeää 1700-luvulla.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla