pienoiskuva|300x300px|Kolmikielinen tienviitta israelilaisella valtatiellä pienoiskuva|455x455px|Israelin arabiväestön levinneisyys Israelissa vuonna 2000 Israel on kielellisesti melko monipuolinen. Ethnologuen mukaan maassa puhutaan 39 elävää kieltä.
Heprea ja arabia Israelin valtion perustamisen yhteydessä sen virallisiksi kieliksi määriteltiin heprea ja arabia. Heprean kieli on selvästi näkyvämmässä asemassa Israelissa, mihin vaikuttaa se, että kieltä pyrittiin tietoisesti elvyttämään Israelissa valtion perustamisen jälkeen. Israelilaisten koulujen opetuskieli on lähtökohtaisesti heprea kaikilla koulutusasteilla. Myös Israeliin suuntaavat juutalaiset maahanmuuttajat opiskelevat hepreaa integraation nimissä.
Israelin väestöstä puhuu hepreaa äidinkielenään noin 60 prosenttia, ja suurin osa muusta väestöstä osaa sitä sujuvasti.
Arabiaa puhuu noin 1,8 miljoonaa israelilaista. Knessetin vuonna 2018 hyväksymässä kansallisvaltiolaissa Israel määritellään juutalaisten kansallisvaltioksi. Arabia menetti virallisen kielen asemansa, ja siitä tuli "erikoisasemassa" oleva kieli. Arabiaa opetetaan laajemmin Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa sekä Haifan yliopistossa.
Muut kielet Kaikista muista kielistä, joilla ei ole virallista asemaa maassa, käytetyimmät ovat englanti ja venäjä. Englantia on käytetty alueella jo ennen Israelin valtion perustamista entisen siirtomaaisännän Ison-Britannian tuomana hallintokielenä. Englantia käytetään edelleen Israelin ulkopolitiikassa ja koulutussektorilla. Venäjänkielisiä on arviolta 20 prosenttia Israelin koko väestöstä. Syynä tähän on juutalaisten joukkopako Neuvostoliitosta 1986 alkaen. Näin ollen Israelissa on maailman kolmanneksi suurin venäjää puhuva väestökeskittymä entisen Neuvostoliiton alueen ulkopuolella.
Israelilaista viittomakieltä osaa arviolta 100 000 henkilöä, joista 10 000 käyttää sitä ensisijaisena kielenään.
Israelissa on arviolta 10 000 henkilön kokoinen armenialaisvähemmistö. Tšerkessejä on arviolta 4 000. Tšerkesseistä etenkin nuorempi polvi puhuu yhä useammin hepreaa, kun taas vanhemmat osaavat adygealaisia kieliä sekä arabiaa.
Aškenasijuutalaiset, jotka ovat tulleet lähinnä Saksasta ja muualta Länsi-Euroopasta, puhuvat usein jiddišiä. Kielen puhujamäärä laski valtavasti holokaustin seurauksena, ja myöhemmin jiddišinkieliset israelilaiset kokivat uudessa juutalaisvaltiossa syrjintää, koska jiddišin pelättiin uhkaavan heprean elvytystoimia. 1980-luvulta lähtien jiddišin arvostus on kuitenkin kasvanut.
Ranskankieliset Israelilaiset ovat tulleet maahan paitsi Ranskan juutalaisten, myös Pohjois-Afrikan juutalaisista yhteisöistä. Nykyään Israelin väestöstä vain noin kaksi prosenttia puhuu ranskaa äidinkielenään. Espanjankieliset israelilaiset ovat saapuneet lähinä Argentiinasta ja Keski-Amerikasta. He puhuvat usein espanjaa, ja muodostavat noin 1,6 % Israelin väestöstä. Espanjasta ja Portugalista 1400-luvulla karkotetut sefardijuutalaiset puhuvat ladinoa: arvioilta noin 250 000 osaa sitä, mutta 100 000 puhuu sitä sujuvasti.
Vuonna 2013 julkaistun selvityksen perusteella Israelin väestön äidinkielet jakautuivat yli 20-vuotiaiden keskuudessa seuraavasti: KieliOsuus väestöstäHeprea49 %Arabia18 %Venäjä15 %Jiddiš2 %Ranska2 %Englanti2 %Muut kielet1,6 %
Lähteet
*