pienoiskuva|450x450px|Kokouksen avajaispäivänä Montrealissa 2022 YK:n luontokokous Montrealissa eli COP 15 oli kansainvälinen kokous, joka järjestettiin kahdessa osassa vuosina 2021–2022. Kokouksessa sovittiin, että kolmasosa maapallon pinta-alasta suojellaan.
COP tulee sanoista Conference of the Parties eli osapuolten konferenssi. Osapuolten konferenssi on luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen hallintoelin, joka edistää tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus avattiin allekirjoituksille 5.6.1992 Rio de Janeiron Earth Summitissa ja Suomi allekirjoitti sopimuksen samana päivänä. 168:n allekirjoituksen jälkeen yleissopimus tuli voimaan 29. joulukuuta 1993. Mukana on 196 maata; maailman maista vain Yhdysvallat ja Vatikaani eivät ole liittyneet sopimukseen.
Vuodesta 1994 vuoteen 2022 on järjestetty 14 sääntömääräistä COP-kokousta. Vuodesta 2000 lähtien kokouksia on ollut kahden vuoden välein. Viidestoista osapuolten konferenssi (COP 15) pidettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe Kunmingissa 11.–15. lokakuuta 2021 ja toinen Montrealissa 7.–19. joulukuuta 2022. Kokouksen päätösosa siirtyi Montrealiin Kiinan koronarajoitusten vuoksi.
Sopimus Kokouksessa saavutettua sopimusta on kutsuttu Kunmingin—Monteralin sopimukseksi.https://prod.drupal.www.infra.cbd.int/sites/default/files/2022-12/221219-PressRelease-Final.pdf
Sopimuksen mukaan mm.
vuoteen 2030 mennessä suojellaan 30% maa- ja vesialueista. Entuudestaan 17% maasta ja 10% merialueista on suojeltuja. entistetään 30% heikentyneistä ekosysteemeistä pysäytetään tärkeimpien monimuotoisuuden alueiden menetys vähennetään maailman ruokajäte puoleen ja vähennetään ylikulutusta ja jätteen synnyttämistä puolitetaan liiallinen lannoitus ja torjunta-aineiden ja haitallisten kemikaalien riski vähennetään monimuotoisuudelle haitallisia tukiaisia 500 miljardilla vuosittain, lisätään vähiten kehittyneiden maiden rahoitusta 20 miljardiin vuosittain 2025 mennessä ja 30 miljardiin 2030 mennessä. vähennetään ja hävitetään vieraslajeja ja estetään niiden leviämistä
Sopimusta verrattiin merkitykseltään Pariisin sopimukseen.
Kunmingin—Montrealin sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Yhtäkään aiempaa monimuotoisuustavoitetta ei ole saavutettu.
Sopu vastaa pitkälti Suomen ja EU:n tavoittelemaa kunnianhimon tasoa. Suomi piti ”halt and reverse” -tavoitetta esillä kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Suomen pääneuvottelijana Montrealissa toimi ympäristöneuvos Marina von Weissenberg.
Kehittyvät maat, erityisesti Kongon demokraattinen tasavalta, toivoivat, että varakkaat maat olisivat nostaneet kehittyville maille antamaansa rahoitusta 100 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodessa. Sopimuksen mukaan varakkaat maat kasvattavat vuosittaisen rahoituksensa ensin 20 miljardiin dollariin vuoteen 2025 mennessä ja sitten 30 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Kamerunin, Ugandan ja Kongon demokraattisen tasavallan neuvottelijat paheksuivat sitä, että sopimus tehtiin niiden vastustuksesta huolimatta. Kamerun syytti Kiinaa ”pakotetusta kädenpuristuksesta” kehyksen hyväksymisessä.
Sopimuksen kustannuksiksi arvioitiin noin 700 miljardia dollaria vuodessa. Tästä noin 500 miljardia on tarkoitus kattaa luonnolle haitallisten tukien alasajolla ja loput 200 miljardia kootaan eri lähteistä, kuten kehitysyhteistyörahojen kasvattamisesta.
Sopimuksen toteutuminen Sopimuksen mukaan maat toimittavat uudet kansalliset lupaukset eli biologisen monimuotoisuuden strategiat ja toimintasuunnitelmat (NBSAP) seuraavaan kokoukseen (COP16:een) mennessä eli lokakuussa 2024. Vain 25 maata ja EU toimivat sopimuksen mukaan. 170 maata jätti lupauksensa toteuttamatta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kokouksen tärkein päätösasiakirja Kokouksen asiakirjat
Luokka:Montreal Luokka:Kansainvälinen politiikka Luokka:Yhdistyneet kansakunnat Luokka:Huippukokoukset Luokka:Ympäristökonferenssit Luokka:2021 Luokka:2022 Luokka:Kanadan tapahtumat