pienoiskuva|Handelsgillet, Kasarmikatu 23, Helsinki. Handelsgillet i Helsingfors (alun perin Handelsbiträdenas förening i Helsingfors) on Helsingissä sijaitseva suomenruotsalainen sosiaalinen klubi. Handelsgillet perustettiin vuonna 1857. Handelsgillet on yksi Suomen vanhimpia yhdistyksiä. Kauppakillan päämääräksi muodostui edistää suomalaista elinkeinoelämää.
Historia 1800-luvun puoliväli merkitsi Suomessa uudenlaisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen aikakauden alkua. Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa, mutta autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan asema tarjosi ehdoiltaan melko vakaan ympäristön taloudelliselle kehitykselle. Teollistuminen eteni vähitellen, maatalouden rakennemuutos vauhdittui ja erityisesti ulkomaankauppa kasvatti kaupunkien merkitystä.
Helsinki, joka oli vuonna 1812 määrätty suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi, kehittyi nopeasti hallinnon, kaupan ja kulttuurin keskukseksi. 1850-luvulla kaupungissa asui noin 20 000 asukasta – vielä varsin pienessä mittakaavassa – mutta sen katuja kansoittivat yhä useammin ulkomaiset kauppiaat, erityisesti saksalaiset ja venäläiset liikemiehet, jotka toivat mukanaan uusia vaikutteita, verkostoja ja pääomia. Helsingin porvaristossa kasvoi tarve luoda yhteisiä foorumeita, joissa ammatillisia kysymyksiä voitiin käsitellä ja sosiaalisia suhteita vahvistaa.
Tässä taloudellisessa murrosvaiheessa suomalaiset kirjanpitäjät muodostivat oman, nousevan ammattiryhmänsä. Vuonna 1857 noin viisikymmentä heistä allekirjoitti anomuksen, jonka he toimittivat tsaari Aleksanteri II:lle. Pyynnön ydin oli lupa perustaa yhdistys, jonka avulla jäsenet voisivat vaihtaa ammattitietoa, kehittää osaamistaan ja vahvistaa asemaansa sekä työmarkkinoilla että yhteiskunnassa laajemmin.
Yhdistyksen perustaminen ei ollut itsestäänselvyys, sillä Venäjän keisarikunnassa yhdistystoiminta oli valvottua ja luvanvaraista. Tästä syystä anomus oli huomattava ele – se osoitti paitsi ammattiylpeyttä myös halua järjestäytyä osaksi uudenlaista, kansainvälistyvää liike-elämää.
Anomuksen perusteella syntyi Handelsbiträdenas förening i Helsingfors – Helsingin kauppa-apulaisten yhdistys. Se tarjosi jäsenilleen paitsi ammatillisen yhteisön, myös sosiaalisen verkoston aikana, jolloin yhdistykset toimivat tärkeinä kanavina identiteetin rakentamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Myöhemmin tästä yhteenliittymästä kehittyi Handelsgillet, joka on säilynyt aina nykypäiviin asti ja muodostaa yhden jatkumon suomalaisessa yhdistystoiminnassa sekä Helsingin kaupallisessa historiassa.
Nykytila pienoiskuva|Handelsgillet i Helsingfors. Kauppakilta järjestää luentoja ja seminaareja ajankohtaisista aiheista. Ohjelmaa järjestetään osittain jäsenille ja osittain muille kiinnostuneille. Yhdistyksen sisällä toimii noin tusina eri erikoisalojen kerhoa. Suurin osa toiminnasta tapahtuu sen omassa kiinteistössä Helsingissä, osoitteessa Kasarmikatu 23. Kauppakillalla noin 1000 jäsentä.
Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Handelsgillet antaa tilat myös muiden yhdistysten ja järjestöjen käyttöön. Pamaus-Seura on Handelsgilletin veljesklubi.
Vuoden 2018 jäsenkokouksessa yhdistys päätti, että se ei vieläkään hyväksy naisia jäsenikseen. Vuonna 2023 kauppakilta otti asian uudestaan esille. Hankenin kauppatieteen opiskelijat ovat puoltaneet naisjäsenten hyväksymistä. Kauppakilta haluaa nuoria jäseniksi.
Katso myös
Handelsgillet i Wiborg Svenska Klubben i Helsingfors Helsingin Pörsisklubi Helsingin Suomalainen Klubi Pamaus-Seura
Lähteet
Aiheesta muualla https://www.handelsgillet.fi/sv/start/
Luokka:Suomalaiset talousjärjestöt Luokka:Suomalaiset kerhot ja yhteisöt Luokka:Yksityisklubit