Turkin kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin (). Aikaisemmin käytössä oli arabialaisiin aakkosiin perustuva kirjoitusjärjestelmä, josta luovuttiin vuonna 1928 presidentti Mustafa Kemal Atatürkin antamalla määräyksellä. Kirjaimia turkissa on 29.
Kirjain Ö otettiin ruotsin aakkosista, koska ruotsalainen tulkki oli mukana uutta kirjoituskieltä kehittävässä toimikunnassa. Ç otettiin albanian aakkosista, Ş romanian aakkosista ja Ü saksan aakkosista.
Turkin I ja İ ovat eri kirjaimia. Ensimmäisessä pistettä ei ole isossa eikä pienessä kirjaimessa, kun taas jälkimmäisessä piste on molemmissa. Kirjaimen J pienessä versiossa on kuitenkin piste kirjaimen päällä (j). Turkissa ei ole kirjaimia Q, W ja X. Ne translitteroidaan turkiksi k, v ja ks.
Sirkumfleksia () voidaan käyttää erottamaan samalla tavalla kirjoitettuja sanoja, jotka ovat merkitykseltään erilaisia. Myös joissakin arabiasta tulleiden lainasanojen kohdalla sirkumfliksilla voidaan tehdä substantiivista adjektiivi. Kielenhuollosta vastaava Türk Dil Kurumu suosittaa sen käyttöä kuitenkin vain ensimmäisessä tapauksessa. Isot kirjaimetABCÇDEFGĞHIİJKLMNOÖPRSŞTUÜVYZPienet kirjaimetabcçdefgğhıijklmnoöprsştuüvyzIPAɑbdʒtʃdefgØ ~ ɣhɯiʒklmnoøprsʃtuyvjz
Lähteet
aakkoset Luokka:Aakkostot