Uruk-kausi noin 4500–3100 eaa. oli vanhalla ajalla nykyisessä Etelä-Irakissa ja muuallakin Lähi-idässä kaupungistumisen ja sivilisaation synnyn aikaa. Uruk-kauden kulttuurin loivat ainakin sen myöhäisvaiheessa sumerit. Silloin Urukiin ja muuallekin rakennettiin suuria temppeleitä, ja kuvakirjoitus tuli käyttöön koko Mesopotamian alueella.
Uruk-kaudella syntyi Mesopotamian yhteiskunnan pohjana ollut temppelin ohjaama valtio, jota johti pappiskuningas ensi.
Yleistä
thumb|right|Uruk-kauden tyypillinen symmetrinen leijona-aiheinen sinetti.
Kaupungit syntyivät räjähdysmäisesti kasvavista asutuskeskuksista ja kauden loppuvaiheessa maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa työskenteli monien eri alojen ammattilaisia, muun muassa rakennusmiehiä, puuseppiä ja ruukuntekijöitä. Maaseudulla oli paimenia, maanviljelijöitä, puutarhureita ja kalastajia. Eriduun rakennettiin porraspyramidi eli zikkurat-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3450–3100 eaa.Roaf 2009 s. 58 ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahdin kasvaessa huippuunsa rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä runsaan työntekijöiden määrän avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin kokoisia 10 000–20 000 asukkaan keskuksia. Mesopotamian keskus Uruk kasvoi lopulta 50 000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella.
Sumerilaisia kauppasiirtoloita ilmestyi Turkin Taurusvuorille, Välimeren rannoille ja keskiseen Iraniin.
Dreija eli nopea savenvalajan pyörä kehittyi viimeistään kauden alussa hitaasta savenvalajan pyörästä. Dreija oli käytössä viimeistään 3500 eaa. ja pyörä 3250 eaa.Valitut Palat, Ihmisen värikkäät vaiheet
Kupari yleistyi kaudella huomattavasti, ja sitä tuotiin koostumuksesta päätellen Omanista eli MakanistaSalonen 1945, s. 277.
Papiston suuri valta Papiston mahti oli huipussaan ja se ohjasi ehkä yksin koko maata pappiskuninkaan ja vanhempien neuvoston johdolla. Temppeli jakoi maata köyhille ja oli monopolistinen maan omistaja. Vallitsi eräänlainen temppelisosialismi.Salonen 1962
Yhteiskuntaluokat Yhteiskunta jakautui kolmeen pääluokkaa, aatelistoon, tavalliseen kansaan ja orjiin, joita hankittiin yleensä vuoristoisista maista ryöstämällä. Ylimystössä oli pappeja, hallinnon virkamiehiä ja suurkauppiaita, jotka omistivat suurimman osan maasta. Tavalliset ihmiset omistivat maata puutarhapalstan verran.Development of Southern Mesopotamian Economic Structure University New Mexico 2000
Maanviljelijät ja käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisuudessa jumalien hyväksi. Temppeli tuotti, varastoi ja jakeli lähes kaikki hyödykkeet. Temppeli rakennutti kastelukanavia, temppeleitä ja hallintorakennuksia, valvoi maataloutta ja piti yllä kauppaa, joka ulottui kaukaisiin maihin. Käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisissa metalli- ja keramiikkapajoissa sekä tekstiilitehtaissa.
Elinkeinoja Temppeli antoi tavalliselle kansalle talon, puutarhan, vaatteet, työkalut ja ylläpidon. Ihmisillä oli monenlaisia ammatteja, kuten paimenia, ohraa ja vehnää sekä seesamia viljeleviä maanviljelijöitä, taateleita kasvattavia puutarhureja ja kalastajia sekä käsityöläisiä, jotka tekivät vaatteita, työkaluja ja aseita. Oli myös sotilaita.
Korkein johto Korkeimmalla hierarkiassa olivat kirjurit ja varsinaiset jumalanpalveluksen tekijät, joiden huipulla oli pappiskuningas en tai ensi.Herbert Michaelis, Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, Etu-Aasian osio Varhaiset korkeakulttuurit, Sumerien vuosituhat, muinaissumerilainen kausi, s. 295. Huolimatta temppelin vallasta oli suuria yksityisiä maatiloja, muutaman perheen pitämiä "kartanoita", jotka periytyivät Samarra- ja Ubaid-ajalta. Useat suvut olivat yhdistyneitä yhden hallitsevan, voimakkaan suvun valtaan. Oli myös jonkin verran yksityisiä käsityöläisiä, jotka myivät tuotteitaan tavalliselle kansalle. Myös temppelin käsityöläiset myivät tuotteitaan ihmisille.
Voimakas kaupungistuminen pienoiskuva|oikea|Urukin kaupungin väestö kaksinkertaistui noin 220n vuodessa välillä 3500–3000 eaa.
Uruk-kaudella kaupungistunut yhteiskunta syntyi laajalla alueella Mesopotamiassa. Syntyi kerrostunut yhteiskunta, jossa oli eri hierarkiatasoilla olevia sosiaalisia ryhmiä ja pitkälle kehittynyt työnjako. Ilmasto kuivui äkkiä noin 3800 eaa.Fagan 2008, s. 219, mikä suosi kasteluviljelyä ja kaupungistumista. Pienet keskukset eivät kestäneet niin hyvin kuivuutta kuin suuretFagan 2008, s. 320. Kaupungit syntyivät ja kasvoivat nopeasti. Asutuskeskuksissa oli ainakin kolme tyyppiä, suuria kaupunkeja, pikkukaupunkeja, ja pikkukaupunkien ympärillä vielä pieniä kyliä. Ubaid-kaudella asutustyyppejä oli ollut vain kaksi, suuret ja pienet kylät. Sylinterisinetti syntyi Uruk-kaudella.The Uruk period Conversations about history, posteed by Michelle Myöhäisen Ubaid-kauden asutuskeskukset jakautuivat tasaisesti, ja vain muutaman keskuksen ala oli niinkin suuri kuin 10 hehtaaria.
Maaseutu ja maanviljely Maaseutu näyttää tyhjenneen Uruk-kauden aikana. Ilmasto kuivui. Uruk-kaudella alettiin käyttää orjina vuoristoisen maan, Subartun, asukkaita.
Viljava kuusirivinen ohra oli kehittynyt viljelyssä jo Samarra-kaudella kaksirivisestä ohrasta. Kuusirivinen ohra ja tehokas kastelukanavien kaivaminen loivat edellytykset suurten peltojen synnylle Mesopotamiaan. Ne kykenivät elättämään suurta kaupunkiväestöä, jonka ei tarvinnut itse viljellä maata. Näin kaupunkilaiset saattoivat keskittyä käsityötuotteiden tekoon.
Suurimmat kaupungit Etelä-Mesopotamiaa on pitkään pidetty kaupungistumisen keskuksena. Uruk-kaudella kasvoivat suuriksi varsinkin Mesopotamian eteläpuoliskon Sumerin etelässä oleva Eridu, pohjoisen Kiš ja keskisen Sumerin Uruk. Uruk-kaudella Urukin pinta-ala oli 30–50 hehtaaria.
Eräässä vaiheessa Uruk-kaudella Uruk, Nippur ja Susa olivat aikakauden suurimmat kaupungit. Näihin aikoihin Abu Salabikh ja Nippur kasvoivat nopeasti. Uruk kasvoi noin 400 hehtaarin suuruiseksi varhaisdynastisen kauden alussa noin 3000 eaa.The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (toim.), Cambrdge University Press, Myös Sumerin tarusto mainitsee painopisteen siirtyneen Eridusta Urukiin.
Uruk-kauden laajeneminen thumb|300px|Sumer ennen suurta tulvaa, eli Uruk ja Džemdet Nasr -kausilla. Kuvassa oletetaan ensimmäisen Sumerin kuninkaan eläneen keskisellä Uruk-kaudella Eridussa. thumb|300px|Uruk-kauden aikaisia Pohjois-Mesopotamian löytöpaikkoja.
Sumerilaisten kaltainen kaupunki oli muun muassa eteläinen Habuba Kabira eli Qannas Pohjois-Syyriassa, josta on löydetty Uruk V–VI -tyyppistä keramiikkaa, ja paikan rakentamistapa on sama kuin Etelä-Mesopotamiassa. Jebel Arudasta on löydetty Sumerin sinettejä ja savitauluja tältä ajalta.
Godin Tepessä Kermānšāhin lähellä Iranissa oli pääosin paikallista perinnettä.
Urukin kulttuuri laajeni keskisellä ja myöhäisellä Uruk-kaudella. Kauden loppuvaiheessa näyttää jokin laaja keskusvalta hallinneen Mesopotamiaa ja Elamia.
Noin 4500–4000 eaa. tai hieman myöhemmin, noin vuosien 4000–3500 eaa. välillä kasvoivat Pohjois-Mesopotamian kaksi kaupunkia Tell Brak ja Tell Hamoukar suuremmiksi kuin Etelä-Mesopotamian keskukset. Tell Brakissa arvioidaan eläneen vuonna 4000 eaa. 20 000 asukasta. Samoihin aikoihin Uruk oli noussut kaupungiksi Etelä-Mesopotamiassa. Tämän takia pohjoisen ja etelän keskukset alkoivat kilpailla. Eteläinen Uruk voitti kilpailun noin vuonna 3500 eaa. päätellen Hamoukarista löydetyistä runsaista lingon ammuksista.Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, s. 36–..
Lounais-Iranin nykyinen Khuzistan oli Sumerille rinnakkaisen Elamin valtion keskus. Susa A-kaudella kerrostumissa 33–27 kaupungin ala oli 10–15, ehkä 25 hehtaaria. Kymmenen metrin korkuisella terassilla oli muutamia rakennuksia, sekä jonkin tyyppinen savenvalajan pyörä. Kerrostumissa 22–17 tasanne hävisi, jolloin alueella oli merkkejä läntisestä Sumerin vallasta. Susa kasvoi näihin aikoihin noin 3500 eaa. varmasti 25 hehtaarin kokoiseksi.
Sarjatuotanto kehittyi jo varhain Uruk-kaudella. Akaban lähellä Tel Hujayratissa oli noin 4000–3500 eaa. käsityöteollisuutta, joka valmisti sarjatyönä kupariesineitä.
Mesopotamiassa kehittyivät noin 4500–4000 eaa. aikoihin dreija ja saviastioiden massatuotanto. Silloin alettiin tuottaa suureksi osaksi koristelematonta keramiikkaa. Noin 4000 eaa. tuotettiin Mesopotamiassa ja Khuzistanissa suuria määriä viistoreunaisia kulhoja. Näihin aikoihin Tepe Gawrassa oli rikkaiden ihmisten mutatiilistä tai kivestä tehtyjä hautoja.
Varhainen Uruk-kausi Uruk-kauden ensimmäinen jakso 3900–3600 eaa. muistutti myöhäistä Ubaid-vaihetta. Kulttuuri kehittyi tällä kaudella asteittain ubaidilaisesta sumerilaiseksi. Keramiikaa alettiin tuottaa keskuspaikoissa, esimerkiksi Urukin keramiikkaa on löydetty Eridusta.Emergence of Civilizations / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Bruce Owen 2008. Noin 3800–3600 kalenterivuotta sitten oli voimakasta kuivumistaParker et al.pdf A record of Holocene climate change from lake geochemical analyses in southeastern Arabia Adrian G. Parker Andrew S. Goudie et al, Quaternary Research 66 (2006) s. 465–476Introducing Early Civilizations. Early Civilizations After agriculture, the next step in setting our framework for world history is the emergence of civilization Mae Johnston 2015 slide 42. Sem saattoi aiheuttaa asutuksen keskittymisen.
Keramiikka Varhainen Uruk-kausi oli siirtymäkausi, jolloin Ubaidin keramiikka harvinaistui ja lopulta loppui. Tuhansien asukkaiden keskuskyliä ympäröivät pienemmät kylät, kuten Ubaidin kaudellakin. Sumerit saapuivat luultavasti varhaisella Uruk-kaudella. Noin 3700 eaa., varhaisella Uruk-kaudella syntyi ensimmäinen yli 10 000 asukkaan kaupunki. Viimeistään tällä kaudella lienee keksitty nopeasti pyörivä savenvalajan pyörä eli dreija.
Uruk-kauden alku Uruk-kulttuurin luojat sumerilaiset arvellaan saapuneen Kaksoisvirtainmaahan joko ehkä noin vuosien 5000–4500 eaa. välillä, ennen tätä kautta tai kauden myöhäisessä vaiheessa. Elettiin kivi-kuparikautta. Uruk-kulttuurin alkuvaihe muistuttaa yllättäen tempelinrakennustaiteessa Anatolian Ppna-kauden luomuksia. Varhainen Uruk-kausi alkoi luultavasti noin 4500 eaa., jolloin dreija ehkä keksittiin. Perinteisesti Uruk-kauden on katsottu kattaneen noin ajan 4100–3100 eaa. eli Urukin kerrostumat XIV–IV. Ajoituksissa on epävarmuutta, on myös arvioitu Uruk-kauden alkaneen 4500/4300/4100/4000/3900/3800 eaa.
Noin 4000 eaa. tapahtui villalammas-mutaatio Lähi-idässä.
Asutuskeskukset Noin vuonna 370 eaa. Urukin ala oli 70–100 ha. Monien muiden keksuksian ala oli yli 40 ha. Näitä olivat muun muassa Eridu ja Tell al-Hayyad.
Keskinen Uruk-kausi Temppelit alkoivat kasvaa yhä suuremmiksi. Tämä viittaa temppelin suureen mahtiin. Uruk-kulttuuri levisi Syyriaan ja Etelä-Turkkiin. Keskisellä Uruk-kaudella ilmestyivät viistoreunaiset maljakot, joita oli valmistettu massatuotantona. Nämä olivat uhriastioita.
Sylinterisinetti keksittiin keskisellä Uruk-kaudella. Sylinteri- ja leimasinettejä tehtiin paljon.
Sodat ja asutuksen laajeneminen
thumb|right|350px|Uruk-kauden kulttuurin laajeneminen.
Tell Hamoukarista Habur-joen valuma-alueelta Pohjois-Syyriasta on löydetty taistelun merkkejä keskiseltä Uruk-kaudelta eli myöhäiseltä kalkoliittikaudelta noin vuonna 3500 eaa., hyökkääjänä olivat ehkä urukilaiset. Kaupungin pinta-ala oli tuolloin 32 hehtaaria. Samaan aikaan hyökättiin myös Tell Brakiin Pohjois-Mesopotamiassa. Keskisellä Uruk-kaudella Tell Brakissa oli 110 hehtaaria asuttua aluetta, satelliittikylät mukaan lukien.
Kaupankäynti ja siirtokunnat