19. dynastian loppu alkoi faarao Merneptahin kuoleman jälkeen noin vuonna 1203 ennen ajanlaskun alkua, jolloin tapahtui vallanjaon toistuvaa uudistumista. Merneptahin kuoltua ensimmäisen valtakamppailun kävivät Seti II ja Amenmesse, joista Seti II nousi voittajana. Kun Seti II kuoli oltuaan vallassa alle vuoden, valta periytyi Siptahille. Siptah oli alaikäinen ja liian nuori hallitsemaan yksin, joten sijaishallitsijoina toimivat Seti II:n vaimo Tausret ja kansleri Bay. Bay teloitettiin Siptahin viidentenä hallitusvuonna ja Siptah menehtyi seuraavana vuonna, jonka jälkeen vallassa oli yksin Tausret. Arviolta kahden vuoden päästä Tausret kuoli ja vallan otti Setnakht, 20. dynastian perustaja.
Taustat Ramses Suuren elinaikana hän johti lukuisia sotilaallisia operaatioita muun muassa libyalaisia ja heettiläisiä vastaan esimerkiksi Kadeshin taistelussa. Hän toimi diplomattisissa tehtävissä esimerkiksi Egyptin ja heettiläisten välisen rauhansopimuksen solmimisessa. Hän muutti Egyptin pääkaupungin Pi-Ramessesiin. Ramses Suuri teki merkittäviä tekoja, ja joidenkin mielestä hän on Egyptin merkittävin faarao. Hän myös eli pitkään.
Ramses Suurella oli suuri perillisten lukumäärä, ja perillisiä kohtaan osoitettiin suosiota hallituksen viroissa, kenraaleina, kuvernöörien pesteissä, kirjanoppineina ja muissa vastaavissa viroissa. Ramses II:lla oli noin 100 lasta, ja hän oli 19. dynastian kolmas hallitsija. Hänen ensimmäisen perillisensä, jota kutsuttiin myös Ramsekseksi, kuoli ennen häntä. Ramses Suuri jakoi vallan monien kuninkaallisten jälkeläistensä kesken.
Aidan Dodson kirjassaan toteaa, että Ramses Suuri oli suurelta osin syyllinen tässä jutussa käsitellyn valtataistelun pohjan luomiseen, koska hän laajensi ”kuninkaallisen perheen” käsitettä verrattuna aiempiin hallitsioihin. Hän ei tehnyt muutoksia ainoastaan virkojen suhteen mutta antoi myös uuden määritelmän julkisesta kunikaallisuudesta ennennäkemättömällä tavalla. Hänellä näyttää myös olleen useita ensisijaisia vaimoja, mikä hämmensi perintöjärjestystä. Käsitys siitä, kumpi vanhin poika voisi periä valtaistuimen, hämärtyi. Näin ollen tämä on tausta, jota vasten yhdeksännentoista dynastian loppu ja myöhemmin siihen liittyneet mullistukset voidaan nähdä.ISBN: 978 977 416 752 2, Poisoned Legacy - The Fall of the nineteenth Egyptian Dynasty (2016) by Aidan Dodson
Merenptah, jonka täytyi olla melko vanha tuolloin, lopulta seurasi Ramsesta valtaistuimelle. Merenptah kampanjoi sotilaallisesti Egyptin vihollisia vastaan; viidentenä hallitusvuotena hän kamppaili libyalaisia ja heidän kuningasta Mereyeaa vastaan. Hän tappeli kuuluisien merikansojen kanssa aikakaudella, jota nykyään kutsutaan pronssikauden romadukseksi. Ian Shaw kuitenkin toteaa, että näistä dramaattisista tapahtumista huolimatta Mereneptahin hallituskauden loppuaika vaikutti rauhalliselta. Hän kuoli 9. (Ian Shawin mukaan), 11. (Dodsonin mukaan) tai 12. (Vivienne Gae Callenderin mukaan) hallitusvuotenaan, suhteellisen varhain vallannousun ja Egyptin rajojen rauhoittamisen jälkeen. Hänen kuolemansa jälkeen syttyi perintösota. Hän oli nimennyt poikansa Seti II:n seuraajakseen. Shaw: The Oxford History of Ancient Egypt. Oxford University Press, 2004. Wilkinson: The Rise and Fall of Ancient Egypt. Random House Trade Paperbacks, 8 January 2013. Callender: Queen Tausret and the End of Dynasty 19 ResearchGate. Viitattu 11 August 2023ISBN 978-0-19-97401-6, Tausret Forgotten Queen and Pharaoh of Egypt, by Richard h. Wilkinson, Joyce Tyldesley, Gae Callender, Catherine H. Roehrig
Sotilaalliset uudistukset Uuden valtakunnan aikana Ramses II laajensi Egyptin sotilasosastoja yhdellä divisioonalla (ns. ”Mesha”), ”Set”-divisioonalla, joka sijaitsi uudessa pääkaupungissa. Tämä tarkoitti, että divisiooneja oli neljä: ”Amun” sijaitsi Thebassa, ”Re” Heliopoliissa, ”Ptah” Memfiksessä ja uusi Set-divisioona pääkaupungissa Pi-Ramesesissa. Kussakin divisioonassa oli noin 5000 miestä, ja jokainen divisioona jaettiin edelleen 20 komppaniaan (ns. ”sa”) tai vaunuosastoihin. Jokaisessa komppaniassa oli 250 miestä tai 50 vaunua yhdessä vaunuosastossa, jotka jaettiin edelleen viiteen joukkueeseen. Tämä on tärkeää, koska Uudessa valtakunnassa armeijat olivat ammattimaisempia ja organisoituneempia kuin Keskivaltakunnassa olleet vastapuoliset osastot, jotka riippuivat voimakkaasti asevelvollisuusarmeijoista. Uuden kuningaskunnan sotilaallisella organisaatiolla oli enemmän rakenteita, jotka ovat samankaltaisia kuin nykyajan armeijassa. Nämä neljä divisioonaa taistelivat myöhemmin edellä mainitussa Kadeshin taistelussa.
Kruununtavoittelijat Seuraavien ihmisten tiedetään ainakin tavoitelleen faaraon titteliä tänä aikana:
Amenmesse Seti II Tausret Siptah Setnakht
Ajankohtaisia tapahtumia lähimaailmassa Myöhäinen pronssikauden romahdus
Hettiläisten valtakunnan kaatuminen - valtakunta oli Šuppiluliuma II:n hallinnassa Ugaritin tuho - Kauppakaupunki, heettiläisten vasalli Troijan sota - Mahdollisesti riipuen päivämäärästä ja tapahtumien todenperäisyydestä Assyrian dynastian sisäiset välienselvittelyt - Tukulti-Ninurta I murhattiin aiheuttaen sisällissodan Sodankäynti Mykeneen Kreikassa - On todisteita sodankäynnistä ja tuhosta
Kronologia Tämän artikkelin kronologia on enimmäkseen annettu eri faaraoiden hallitusvuosina, mikä johtuu siitä, että tutkijoiden välillä on erimielisyyksiä siitä, milloin nämä tapahtumat todella tapahtuivat meidän vuosilaskennassa. Jonkun faaraon vuosi 5 voi siten kääntää eri vuosiksi ennen ajanlaskun alkua lähteestä riippuen. Useimmat lähteet voivat olla helpommin yhtä mieltä siitä, mitä tapahtui minkäkin faaraon vuonna, vaikka joskus jopa tässä saattaa olla eroja, mutta ne vaihtelevat vähemmän kuin näiden kääntäminen meidän vuosikertaan.
Vaihe 1 - Seti II:n ja Amenmessen välinen valtataistelu Välittömästi Merenptahin kuoleman jälkeen sekä Seti II, Merenptahin vanhin poika, että Amenmesse alkoivat tavoittelemaan valtaistuinta. Amenmessellä on tuntemattomat sukujuuret, mutta hän oli luultavasti kuninkaallinen jälkeläinen, ja hänen äitinsä mainittiin epämääräisesti Takhatina. Amenmesse onnistui kukistamaan Setin, vaikka ei eliminoinut häntä kokonaan, Setin toiseen hallitusvuoteen loppuun (~1201 eKr.) mennessä. Seti näyttää saaneen vallan takaisin hänen viidentenä hallitusvuonnaan (~1198 eKr.) ja kuoli itse Setin hallitusvuonna kuusi (~1197eKr.). Amenmesseta ei enää mainita Setin viidennen hallitusvuoden jälkeen, ja todennäköisesti Amenmesse tapettiin, koska hänet oli leimattu ”viholliseksi” Setin propaganda-/seinämaalauksissa myöhemmin.
Dodson kuitenkin tunnistaa Messuyn alustavasti Amenmesseksi. Messuy oli ollut Kušin varakuningas, mutta Kušin varakuninkaallinen valta siirtyi Khaemtjitrille juuri ennen Merneptahin kuolemaa, vielä hänen hallituskautensa aikana. Khaemtjitristä tuli pian Amenmessen varakuningas Kušissa. Tämä on merkittävää, koska se olisi tuonut Kushin sotilaallisen voiman Amenmessen puolelle. Dodson arvelee, että Seti II:n kuninkuuteen siirtymisen aikana on saattanut tapahtua ”johtamistason puhdistus”, vaikka sitä ei varmuudella tiedetä. Se saattoi laukaista tulevaa välienselvittelyä.
Seti II:n kaataminen näyttää toimineen ainakin Thebaidin alueella. Joitakin työntekijöitä tapettiin Deir el-Medinassa vallanvaihdoksen aikoihin, ja on asiakirjoja, jotka todistavat tällaisista työntekijöiden vaihdoksista. Setin maininnat katoavat Deir el-Medinan tietueista Setin toisen hallitusvuoden viimeisenä kuukautena (ei meidän kalenterikuukausia). Amenmessen kapinan alkuhallinassa, eli 5 kuukautta Merneptahin kuoleman jälkeen, oli toinen katarakti, mutta hänen valtansa ei vielä ulottunut Abu Simbeliin. Amenmesssin eteneminen näyttää olleen aluksi hidasta, ja Seti II hallitsi vielä Amadaa aiemmin toisella hallituskaudellaan. Theban sanotaan kaatuneen yli 18 kuukautta ”kapinan” alkamisen jälkeen. Amenmesse eteni lopulta aina kohti Al-Fayyumia asti jättäen Setin Niilin suistoon hallitsemaan tynkävaltiota. Lopulta Seti kuitenkin otti hallinnan takaisin. Nämä edistysaskeleet ovat todistettavissa näille paikoille tavallisesti pystytetyistä monumenteista, steloista ja muista vastaavista, joita Seti lakkasi pystyttämästä vähitellen, mikä osoittaa, että hänen valtansa vähitellen luistui Amenmesselle. Dodson uskoo myös, että kansleri Bay oli saattanut jollain tavalla olla osallisena Setin takaisin valtaan palamisessa, mutta on epäselvää, kuinka tarkalleen.
Lyhyesti sanottuna Seti oli käytännössä faarao noin kahden vuoden ajan Merneptahin kuolemasta, ~1203-1201 eaa.. Sitten hänet syrjäytettiin tai työnnettiin pois vallankeskuksesta noin kolmeksi vuodeksi (1200-1198 eKr.). Lopulta hän hallitsi yhden vuoden rauhanomaisesti (1197 eKr.). Ei tiedetä, kuoliko hän luonnollisesti vai tapettiinko hänet.
Tausret, Setin vaimo, otti ohjat käsiinsä Siptahin kautta ja sitten itse omissa nimissä. Seti oli alun perin naimisissa Takhat-nimisen naisen kanssa. Setin toisella hallitusvuodella (~1202 eKr.) hän avioituu sukulaisensa Tausretin kanssa. On mahdollista, että tämä tehtiin liittoutumana Setin aseman vahvistamiseksi jollain tapaa. Uskotaan, että sekä Seti että Tausret olisivat olleet alle parikymppisiä tähän aikaan. Sisällissota olisi siis kestänyt suunnilleen viisi vuotta, jolloin Setin valtatukikohta oli alun perin pohjoisessa ja Amenmessen Theban eteläosassa sekä mahdollisesti myös Nubiassa.
Vallan siirtyminen Siptah, Seti II:n seuraaja, oli lapsi tähän aikaan ja liian nuori hallitsemaan yksin. Ian Shaw toteaa kirjassaan, että Siptah oli Seti II:n poika, kun taas muut tutkijat, kuten Toby Wilkinson kirjassaan, uskovat hänen olleen Amenmessen poika. Wilkinson jatkaa teoriaa niin, että Siptah saattoi olla Tausretin rauhan ele niille, jotka olivat edelleen uskollisia nyt kuolleelle Amenmesselle. Kolmanneksi, Callenderin mukaan Siptahin isä ei ole tiedossa mutta toteaa: ”Se tosiasia, että nuori kuningas vaihtoi nimensä Rameses-Siptahista Merenptah-Siptahiksi, voi viitata siihen, että Siptah oli Merenptahin suora jälkeläinen”. Neljänneksi, Dodson ajattelee, että Siptah oli Amenmessen poika, kun taas Amenmesse puolestaan oli Seti II:n poika tuon hämärän Takhatin kautta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että todennäköinen syy Siptahin nousemiseen valtaistuimelle oli laillisempien perillisten puute. Tämä sota olisi näin ollen voinut kestää vuodesta 1, joka oli 1203 eKr., Setin hallituskauden vuoteen 5 tai 1198 eKr., jota seurasi väliaika ja sitten seuraava valtataistelu.
Vaihe 2 - Valtataistelu Tausretin ja Sektnakhten välillä Tausret hallitsi virallisesti yhdessä Siptahin ja kansleri Bayn kanssa. Ian Shaw lainaa muinaisia egyptiläisiä lähteitä, joiden mukaan Bay ”asetti kuninkaan isänsä valtaistuimelle”, ja vaikuttaa siltä, että hän olisi ollut tärkeä vallanvälittäjä Taursetin hallituskaudella. Bay oli myös ”syyrialaista” (mahdollisesti kanaanilaista) alkuperää. Bay oli Egyptin kansleri, mutta puuteellisen diplomaattisen Ugaritin kirjeenvaihdon mukaan hänet mainitaan ”maan suuren kuninkaan joukkojen päällikkönä”. Siptahilla oli myös epävarmaa syntyperää isänsä puolelta, mutta hänen äitinsä oli myös kanaanilainen nainen nimeltään Soteraja. Callender toteaa yhdessä kirjoittamassaan kirjassa Tausretista, että Bay olisi tuotu vahvistamaan Siptahin hallitusta; faarao, jolla on ulkomaalainen äiti, ei olisi ollut yhtä arvostettu kuin faarao, jolla on egyptiläinen äiti. Heidän hallituskautensa aikana Bay, Siptah ja Tausret on kuvattu samankokoisina reliefeissä, mikä on epätavallista ja saattoi viitata johonkin vallanjakojärjestelyyn näiden välillä, mitä ei kuitenkaan tunneta.