Maaselän kannas (ven. Maselgski perešejek) on Venäjällä Karjalan tasavallassa Äänisen pohjoisimman vuonon ja Seesjärven välissä oleva kannas.
Maaselän kannas oli suomalaisten jatkosodassa valtaamista kannaksista pohjoisin. Se oli myös kaikkein lujiten linnoitettu. Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941. Kannakselta piti kuitenkin vetäytyä kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta viivyttäen ilman, että rakennettuja asemia olisi hyödynnetty tosissaan. Suurhyökkäyksessä juhannuksen 1944 jälkeen taistelut levisivät koko rintamalle, kun neuvostoliittolaisten hyökkäys alkoi myös maihinnousulla Laatokan pohjoisrannalle Viteleeseen ja joukot tulivat myös Syvärin yli. Kun suomalaisten piti vetää joukkoja Itä-Karjalasta Karjalankannakselle, oli puna-armeijalla valtava ylivoima myös Maaselän kannaksen suunnassa, josta vetäydyttiin kohti Ilomantsia. Joukkoja piti siirtää Maaselän kannakselta Karjalankannakselle, sillä sen puolustaminen nähtiin elintärkeänä, jotta Suomea ei valloitettaisi.
Maaselän alueella taistelleille myönnettiin Maaselän ristejä (II AK / Maas. mr.). Sen oli oikeutettu saamaan jokainen Maaselän ryhmän (II AK:n) komentajalle suoraan alistetuissa joukoissa sekä ryhmä- tai armeijakuntajoukoissa ja hallintoelimissä palvellut. Myös 4. Divisioonan muistoristejä jaettiin Maaselän kannaksella taistelleille. Nauhaan kuuluva solki osoittaa, onko sen kantaja taistellut Maaselän kannaksella.
Katso myös
Aunuksenkannas Vienankannas Karjalan Maaselkä Kolmen kannaksen raja Maaselän asema Osterjärvi
Lähteet
Kirjallisuutta Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin – II armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944. Helsinki: WSOY, 2000.
Luokka:Kannakset Luokka:Karjalan tasavallan maantiede