Fortum Oyj on Suomessa vuonna 1998 perustettu energiakonserni, jonka pääliiketoiminta sijoittuu Pohjoismaihin.
Vuonna 2025 Fortum oli Suomen 22. suurin yritys liikevaihdolla mitattuna. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Historia
Imatran Voima perustettiin vuonna 1932. Sen tavoitteena oli tuottaa sähköä Imatrankosken vesivoimalaitoksesta teollisuuden käyttöön. Neste perustettiin sodan jälkeen vuonna 1948 jalostamaan öljyä Suomen tarpeisiin.
1998–2004 Fortum Oyj muodostettiin vuonna 1998 yhdistämällä Imatran Voima Oy ja Neste Oy, joissa molemmissa Suomen valtio oli enemmistöomistajana. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Imatran Voiman pääjohtaja Heikki Marttinen. Helsingin pörssiin yhtiö listautui joulukuussa. Vuonna 2001 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Mikael Lilius.
2004–2009 Vuonna 2004 Fortum jakautui kahdeksi yhtiöksi, joista Fortumiin jäi sähkön- ja lämmöntuotanto ja Neste Oilille siirtyi öljyliiketoiminta. Vuonna 2006 Fortum osti Espoon kaupungilta ja E.ON:ilta E.ON Finland Oy:n. Kesällä 2007 Fortum myi osuuteensa Luoteis-Venäjällä toimineesta Lenenergo-sähkönjakeluyhtiöstä.
Keväällä 2008 Fortum osti osuuden venäläisestä sähköntuotantoyrityksestä TGK-10 (myöhemmin OAO Fortum) ja suunnitteli kasvattavansa osuutta. Kaupan kokonaishinnaksi kaavailtiin 2,7 miljardia euroa. Talouselämä-lehden mukaan yritysosto olisi Suomen historian suurimpia investointeja ulkomaille ja suurin investointi Venäjälle. Vuonna 2009 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Tapio Kuula.
2010–2015 2010-luvulla Fortum alkoi pyrkiä eroon turvallisesta, mutta pienikatteisesta sähkönsiirtoliiketoiminnasta korvatakseen sen korkeamman tuoton liiketoiminnalla. Joulukuussa 2011 Fortum kertoi myyvänsä tytäryhtiönsä Fortum Energiaratkaisut Oy:n ja Fortum Termest AS:n, joista syntyi Adven Oy.
Maaliskuussa 2014 vahvistettiin yrityskauppa, jossa Fortum myi sähkönsiirtoliikentoimintansa Suomesta Suomi Power Networksille. Carunaksi nimetty liiketoiminta myytiin 2,55 miljardilla eurolla. Maaliskuussa 2015 Fortum kertoi myyneensä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoimintansa 6,6 miljardilla eurolla. Pekka Lundmark aloitti uutena toimitusjohtajana syyskuussa.
2016–2022
Vuonna 2016 Fortum osti kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n. Seuraavana vuonna sen nimeksi tuli Fortum Waste Solutions Oy.
Tammikuussa 2018 energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista. Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti Fortumiin verrattuna oli vuonna 2018 kolminkertainen. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saanut aluksi kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin.
Ympäristöjärjestöt kritisoivat Fortumia ja Uniperia investoinneista fossiiliseen kaasuun, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Suomessa Fortumin Uniper-ostoa kyseenalaistivat sekä media että aktivistisijoittajat. Lokakuussa 2019 Fortum ilmoitti, että sen omistus omistus Uniperista oli kasvamassa 70,5 prosenttiin. Kauppa vaati viranomaisluvan sekä Yhdysvalloilta että Venäjältä. Kaupan myötä Uniperista tulisi Fortumin tytäryhtiö ja Fortum saisi Uniperissa enemmistöosuuden. Määräysvalta yhtiössä edellytti kuitenkin 75 prosentin enemmistöä. Maailman parhaimpiin luottoluokittajiin kuuluneet Moody’s ja Fitch ilmoittivat harkitsevansa Fortumin luottoluokituksen alentamista Uniper-kaupan vuoksi.
Helmikuussa 2020 Venäjän viranomaiset antoivat Fortumille lopullisen luvan nostaa Uniper-osuutensa 70,5 prosenttiin. Kauppa oli yksi Suomen historian suurimpia yrityskauppoja ja se teki Fortumista liikevaihdoltaan Suomen suurimman yrityksen, Euroopan kolmanneksi suurimman hiilidioksipäästöttömän sähkön tuottajan sekä Euroopan toiseksi suurimman ydinvoimatuottajan. Kesäkuussa Lundmarkin seuraajaksi valittiin Markus Rauramo. Marraskuussa Uniperista tuli virallisesti Fortumin tytäryhtiö, kun Fortumin omistus nousi yli 75 prosenttiin. Joulukuussa Fortum päivitti strategiaansa. Sen uusi tavoite Euroopan tuotannon suhteen oli puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä (vuoteen 2019 verrattuna) ja muuttaa se kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kaikkien Fortumien globaalien toimintojen suhteen tavoite oli saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Loppuvuonna Fortumin ydintoimintaan kuuluivat vesivoima, ydinvoima, entistä puhtaampi kaasuvoima ja kaasun varastointi, myynti ja jakelu.
Baltian kaukolämpöliiketoiminta myytiin maaliskuussa 2021 sijoitusyhtiö Partners Groupille. Fortum oli Suomen suurin yritys 112 miljardin euron liikevaihdollaan. Suurin osa yhtiön tuloksesta saatiin Uniper-tytäryhtiöstä.
Vuonna 2022 Fortum ajautui talousvaikeuksiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa aiheutti eurooppalaisen energiakriisin. Toukokuussa yhtiö kertoi lopettavansa Fortum-brändin käytön Venäjällä ja suunnittelevansa hallittua vetäytymistä maasta. Keväällä Fortum kirjasi Venäjän-liiketoimintansa arvoa 2,2 miljardilla eurolla alaspäin. Yritys on sijoittanut Venäjälle 5,5 miljardia euroa. Fortum haki uutta käyttölupaa Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille. Luvan myötä voimalaa voitaisiin käyttää vuoteen 2050 asti, kun sen silloiset luvat olivat voimassa vuosiin 2027 ja 2030 asti.
Huhti–kesäkuussa 2022 Fortum teki 9 miljardia euroa tappiota, joista kaksi kolmannesta johtui Uniperin kaasuliiketoiminnasta. Uniper antoi tulosvaroituksen kesäkuun lopussa. Heinäkuussa Saksan hallitus päätti hankkia itselleen 30 prosenttia Uniperista, jolloin Fortumin osuus laski 80 prosentista 56 prosenttiin. Samassa kuussa Venäjän viranomaiset keskeyttivät Fortumin aikeet myydä Venäjälle sijoittunutta liiketoimintaansa vedoten Putinin keväällä antamiin määräyksiin. Elokuussa Fortum nosti Venäjän-toimintojensa arvon takaisin 5,5 miljardiin euroon. Tämän seurauksena yhtiön oma pääoma säilyi positiivisena.
Poliittinen epävakaus nosti sähkön markkinahintaa Suomessa ja samalla nousi myös sähköyhtiöiltä johdannaismarkkinoilla vaadittujen vakuuksien määrä. Fortumilta vaadittujen vakuuksien määrä kasvoi useisiin miljardeihin. Äkillisen muutoksen johdosta Suomen valtio myönsi sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Fortumille 2,35 miljardin euron hätälainan syyskuun alussa. Fortumin mukaan lainan nostaminen olisi sille viimeinen vaihtoehto. 21. syyskuuta Fortum sopi myyvänsä Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi yritys saisi takaisin Uniperille antamansa 8 miljardin euron rahoituspaketin. Fortum oli aikanaan maksanut Uniperista 7 miljardia euroa. Venäjän liiketoimintojen myynti oli edennyt loppusuoralle, ja ostosta neuvotteli useampi ostajaehdokas. 26. syyskuuta Fortum kertoi nostavansa Solidiumilta 350 miljoonan euron lainan. Joulukuussa Fortum, Uniper ja Saksan valtio allekirjoittivat sopimuksen Uniper-kaupasta.
2023–
Fortum esitteli maaliskuussa 2023 uuden strategian, jonka keskiössä on pohjoismainen vesi- ja ydinvoima, ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pohjoismaisessa teollisuudessa. Yhtiö kiristi myös ympäristötavoitteitaan. Toiminnan hiilineutraalius haluttiin saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja hiilestä aioittiin luopua vuoden 2027 loppuun mennessä. Venäjän liiketoiminnoista haluttiin luopua liiketoimintakaupan kautta. Toukokuussa Fortum kertoi menettäneensä määräysvallan Venäjän voimalaitoksiinsa Venäjän viranomaisten otettua haltuun Fortumin venäläisen tytäryhtiön ja vaihdettua sen toimitusjohtajan. Venäjän-liiketoimintoja ei voitu enää konsolidoida Fortum-konserniin ja Venäjä-liiketoiminta alaskirjattiin kokonaisuudessaan vuoden toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa.
Helmikuussa 2024 Fortum ilmoitti aloittavansa välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaativansa useiden miljardien eurojen vahingonkorvauksia omaisuutensa laittomasta takavarikoinnista. Toukokuussa yhtiö ilmoitti myyvänsä osuutensa Intian aurinkovoimaliiketoiminnoista ja tarkastelevansa loppuja toimintojaan maassa. Heinäkuussa yhtiö myi noin 900 henkilöä työllistäneen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa Summa Equitylle, joka yhdisti sen pohjoismaiseen NG Groupiin. Kauppa toteutui joulukuussa ja samalla Fortum Waste Solutions irrotettiin Fortum-konsernista.
Organisaatio Yhtiön toimitusjohtaja on Markus Rauramo ja puheenjohtaja Mikael Silvennoinen. Vuonna 2025 Fortum-konserniin kuului yli 100 tytäryhtiötä, muun muassa Fortum Power and Heat. Yhteisyrityksiä oli yli 20, muun muassa Kemijoki, Posiva, Teollisuuden Voima ja Turun Seudun Energiantuotanto.
Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä osoitteessa Keilalahdentie 2-4.
Omistajat Fortumin osake on noteerattu Helsingin pörssissä. Fortum on valtionyhtiö, sillä Suomen valtion omistusosuus on noin 51 %. Fortumin kymmenen suurinta osakkeenomistajaa huhtikuussa 2026 olivat: Valtioneuvoston kanslia 51,26 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,4 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,35 % Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1,01 % Kurikan kaupunki 0,69 % Valtion Eläkerahasto 0,42 % Kansaneläkelaitos 0,31 % OP-Henkivakuutus Oy 0,21 % OP-Suomi indeksi Sr 0,21 % OP-Suomi 0,21 %
Yhteiskuntavastuu Hiilidioksidipäästöt Maaliskuussa 2023 yhtiö tiukensi tavoitteitaan ja kertoi pyrkivänsä hiilineutraaliuteen ja nettohävikin loppumiseen jo vuoteen 2030 mennessä. Nettohävikillä tarkoitetaan sitä, etteivät Fortumin toiminnot aiheuta luonnon monimuotoisuuden vähentämistä. Vesistövaikutukset rajattiin nettohävikkitavoitteen ulkopuolelle. Hiileen perustustuvasta energiantuotannosta aiottiin luopua vuoden 2027 loppuun mennessä.
Liiketoiminta
Vuodesta 2023 alkaen Fortumin pääliiketoiminta on sijoittunut Pohjoismaihin. Yhtiö on keskittynyt päästöttömään ja Pohjoismaissa tuotettuun energiaan.
Helmikuussa 2024 Fortum tarkensi strategiaansa, jolla yhtiö täsmensi liiketoimintaportfoliotaan seuraavasti: Ydinliiketoiminnot pohjoismainen vesi- ja ydinvoimatuotanto, sähköntuotannon joustavuus ja optimointi kuluttajaliiketoiminta kaukolämpö ja kaukokylmä Kysyntävetoinen uusiutuva energiantuotanto, millä tarkoitetaan kaupallisesti kannattavaa maatuulivoimaa ja aurinkovoimaa. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tutkiminen; puhdas vety, innovaatiot ja venturing-toiminta luovat potentiaalisia tulevaisuuden liiketoimintoja. Liiketoiminnot, jotka eivät kuulu Fortumin ydinliiketoimintaan. Circular Solutions -liiketoimintojen osalta on käynnistetty strategisten vaihtoehtojen arviointi.
Energiantuotanto Fortumin sähköntuotannon portfoliosta 53 prosenttia on ydinvoimaa, 45 prosenttia vesivoimaa ja loput tuotetaan hiilellä tai jätteistä. Vuonna 2023 noin 98,5 prosenttia Fortumin käyttökatteesta tuli pohjoismaisesta vesi- ja ydinvoimaan perustuvasta sähköntuotannosta.
Ydinvoima pienoiskuva|Loviisan ydinvoimalaitos Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja 26,6 prosenttia Teollisuuden Voimasta, joka omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen. Ruotsissa Fortum omistaa 45,5 prosenttia Oskarshamnin ydinvoimalaitoksesta ja 22 prosenttia Forsmarkin ydinvoimalaitoksesta.
Marraskuussa 2010 uutisoitiin Fortumin ja Rosatomin solmineen aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä. Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa 1 200 MW ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle. Keväällä 2022 Fennovoima irtisanoi laitostoimitussopimuksen Rosatomin kanssa. Fortumin mukaan Fennovoima-projektilla ei ollut enää yhteiskunnallista ja poliittista hyväksyntää.
Vuonna 2019 ydinvoiman osuus Fortumin ja Uniperin sähköntuotannosta oli lähes viidesosa, 19 prosenttia. Ydinvoimassa yhtiö oli toiseksi suurin Euroopassa ranskalaisen EDF:n jälkeen. Loppuvuonna 2020 päivitetyn strategian mukaan ydinvoima kuuluu Fortumin ydintoimintaan. Vuonna 2023 ydinvoima kattoi Fortumin pohjoismaisesta sähköntuotannosta 54 prosenttia.