Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry, Helsingfors frivilliga brandkår rf on perustettu Helsingissä vuonna 1864 ja on näin Suomen kolmanneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta. Sen tarkoitus on kehittää ja edistää palo- ja pelastustointa ja tarjota yhteiskunnalle järjestäytynyttä apua palo- ja pelastustehtävissä. Se toimii Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tukena kaupungin kanssa tehdyn palokuntasopimuksen mukaisesti.
Perustaminen Helsinkiin pyrittiin perustamaan vapaaehtoinen palokunta jo vuonna 1840 Turun VPK:n esimerkin innoittamana.Katajamäki, Juhani: Vapaaehtoista vain liittyminen; Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta 1864-2014. Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta ry, Helsinki 2014 Poliittinen ilmapiiri oli kuitenkin muuttunut merkittävästi Turun VPK:n perustamisen jälkeen eikä Venäjän keisari enää sallinut sotilaalliseen tapaan järjestettyjen yhdistysten perustamista.
Muutos tuli vasta 1860-luvulla keisari Aleksanteri II:n astuttua valtaan. Helsingin palokunta perustettiin vuonna 1861. Kaupunkilaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä ammattipalokuntaan, ja toive vapaaehtoisen palokunnan perustamisesta herätettiin pian uudelleen henkiin. 20.11.1862 julkaistiin Helsingfors Tidningar -lehdessä ilmoitus, jonka mukaan kaupungin kirjakaupoissa oli ilmoittautumiskaavakkeita, joilla halukkaat saattoivat ilmoittaa haluavansa liittyä suunniteltuun vapaaehtoiseen palokuntaan.Mårtenson, Gunnar: Helsingin VPK:n historia 1864-1964. Helsingfors Frivilliga Brandkår rf, Helsinki 1964 Listoihin kertyi pian 140 nimeä. Perustamista aktiivisimmin ajavat kaupunkilaiset asettivat komitean laatimaan palokunnalle säännöt. 12.1.1863 komitea julkaisi yleisen kutsun liittyä "Helsingin Vapaaehtoiseen Palo- ja Pelastuskuntaan" (Helsingfors Stads Frivilliga Brand- och Bergningskår).
Esivalta vahvisti palokunnan säännöt 13.10.1863, ja 23.1.1864 palokunta kokoontui ensimmäiseen yleiseen kokoukseensa, jossa se valitsi itselleen hallituksen ja totesi siihen mennessä liittyneet jäsenet. Näin palokunta oli virallisesti perustettu. Palokunnan jäsenistö jaettiin niin sanottuihin toimiviin jäseniin, kannatusjäseniin ja kunniajäseniin. Toimivat jäsenet kokoontuivat 28.4.1864 ja valitsivat palokunnalle päällikön ja muun ylemmän päällystön. Toimivat jäsenet kokoontuivat taas 7.5.1864 ja valitsivat päällystöt sammutusosastolle (släckningsdivision) ja pelastusosastolle (bärgningsdivision).
Järjestelmällinen harjoittelu käynnistyi palokunnassa nopeasti. Jo kesäkuussa 1864 palokunta katsottiin siinä määrin harjaantuneeksi, että sen ilmoitettiin olevan valmis hälytettäväksi.
Jäsenet Helsingin VPK:lla oli vuoden 2026 alussa noin 150 jäsentä. Heistä 29 kuulu hälytysosastoon, josta hälytettävät muodostelmat ensisijaisesti kootaan. Miehistöosasto on noin 95-henkinen; lukuun sisältyvät myös hälytysosastolaiset. Nuoriso-osastossa, johon kuuluvat 10–17-vuotiaat palokunnan jäsenet, on 21 henkeä. Naisosaston vahvuus on 13 henkeä ja riskienhallintaosaston noin 21 henkeä. Kahteen veteraanijoukkueeseen kuului noin 25 jäsentä. Jäsenmäärä on pysynyt 150:n tuntumassa 2010-luvun alusta lähtien.
Jäsenistö on varsin heterogeeninen; ainut selkeä yhdistävä tekijä on halu auttaa hädässä olevia. Työikäisten jäsenten siviiliammatit liittyvät keskimääräistä useammin tekniikkaan (autonkuljettaja, sähköinsinööri, tietotekniikkainsinööri) ja sairaanhoitoon, mutta ero satunnaiseen otokseen kaupunkilaisia ei ole merkittävä.
Perustamisvuotensa 1864 lopussa palokuntaan kuului 632 toimivaa jäsentä. Alusta lähtien palokunta otti jäsenikseen miehiä kaikista yhteiskuntaluokista. Silloisen lain mukaan työväki kuten kisällit, tehtaantyöläiset ja palvelusväki olivat isäntiensä holhouksen alaisia, mutta VPK:ssa he osallistuivat toimintaan tasavertaisina. Naisia ja nuoria palokuntaan ei vielä tuolloin huolittu. Kaupungin naiset tunsivat silti VPK:n omakseen ja järjestivät sen avustamiseksi muun muassa rahankeräyksiä. Kaupunkilaisten intoa kuulua palokuntaan kuvastaa tieto, että kaupungissa oli vuonna 1866 kaikkiaan 19345 asukasta,Helsingin kaupunginkirjaston lainausmäärät 1860-, viitattu 22.10.2024 eli noin 3 % kaupungin asukkaista (naiset ja lapset mukaan lukien) liittyi palokuntaan. Jos vuonna 2024 sama osuus kaupunkilaisista olisi kuulunut palokuntaan, palokunnassa olisi ollut liki 20000 jäsenteä.
Kaupunkilaisten suurta intoa liittyä VPK:hon sen alkuaikoina selitti paitsi kasvavan kaupungin tarve kohentaa palontorjuntaansa, myös se, ettei yhdistymisvapautta vielä tuolloin ollut. VPK tarjosi mahdollisuuden myös sellaiseen harrastamiseen, joka ei suoraan liittynyt palontorjuntaan. Palokunnan vuosijuhlat Kaisaniemessä ja myöhemmin Mäntymäellä olivat koko kaupungille avoimia kansanjuhlia. Palokunta perusti oman lukusalin ja kirjaston vuonna 1866 ja laulukuoron vuonna 1867. Palokunnan harjoituksissa keskityttiin paitsi palojen sammuttamiseen, myös palokuntalaisten fyysisen kunnon kehittämiseen.
VPK:n toimivien jäsenten määrä pysyi vuosikymmeniä kuudensadan tuntumassa. Esimerkiksi vuonna 1876 sillä oli 580 toimivaa jäsentä ja vuonna 1904 palokunnan täytettyä 40 vuotta sillä oli 586 jäsentä. Määrät sisältävät myös vartiokomppanian jäsenet, jollaisia palokunnan säännöt eivät vielä perustamisen aikaan tunteneet. Vuonna 1919 jäseniä oli kuitenkin enää 450 ja määrä laski sen jälkeen hitaasti: vuonna 1939 ennen talvisodan syttymistä jäseniä oli 338 ja vuonna 1959 heitä oli 237.
Ensimmäiset naispuoliset jäsenet VPK otti vuonna 1939, kun naisosasto perustettiin. Poikaosasto perustettiin vasta vuonna 1969 ja tuolloin palokunta otti ensimmäiset alaikäiset jäsenensä. Tyttöjen osallistumista palokunnan toimintaan ei poikaosaston alkuaikana nähty tarpeellisena, mutta ennen pitkää tyttöjäkin liittyi palokuntaan ja osaston nimi muutettiin nuoriso-osastoksi.
Organisaatio pienoiskuva|Helsingin VPK:n talo Hakasalmenkadulla. Talo oli Theodor Höijerin suunnittelema ja valmistui 1889. Se purettiin 1967. Helsingin VPK:n ylin päättävä elin on palokunnan kokous. Varsinaisia kokouksia on kaksi vuodessa ja ylimääräisiä kokouksia tarpeen mukaan. Palokunnan hallintoa johtaa kahdeksanhenkinen hallitus. Hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2018 alusta lähtien insinööri Jani Kivi.
Operatiivista toimintaa johtaa palokunnan päällikkö. Tehtävää on vuodesta 2018 asti hoitanut DI Perttu Halonen. Muuta päällystöä on noin kymmenen henkeä.
Helsingin VPK on kaksikielinen yhdistys ja sen pääkieli on suomi.
Toiminta Helsingin VPK:n toiminta voidaan jäsentää esimerkiksi seuraavasti:
palomiestaitojen harjoittelu ja niissä kilpailu, hälytystoiminta, palokunnan jäsenten arjen turvallisuustaitojen ja -tietojen kehittäminen, turvallisuusviestintä palokuntaan kuulumattomille ihmisille, palo- ja pelastusalan kehittäminen erityisesti toimimalla alan kattojärjestöjen mukana, näiden tehtävien tukeminen esimerkiksi varainhankinnalla, vastuuntuntoisten kansalaisten kasvattamiseen (erityisesti nuoriso-osastossa), yleinen yhdistystoiminta, ja yhteishengen kasvattaminen ja hauskanpito esimerkiksi omissa juhlissa.
Toinen tapa jaotella toimintaa on katsoa sitä organisaation yksiköiden kautta.
Miehistöosasto Sammutusmiehen perustaitoja harjoitellaan miehistöosastossa, johon nimestä huolimatta kuuluu myös naisia. Osasto harjoittelee kerran viikossa. Harjoitusohjelma kattaa liki kaiken, mitä ammattipalomiehenkin työnkuva: letkuselvityksiä, ensiapua, raivausvälineiden käyttöä, viestiliikennettä, öljyvahinkojen torjuntaa, työskentelyä korkealla ja niin edelleen. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Pätevyys eri tehtäviin hankitaan pelastusliittojen järjestämillä kursseilla.
Hälytysosasto Helsingin VPK:n saamat hälytystehtävät hoitaa hälytysosasto. Vuonna 2015 tehtäviä oli 77. Määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähtien voimakkaasti ennen kaikkea eläintenpelastustehtävien lisääntymisen vuoksi. Vuonna 2015 eläinpelastustehtäviä oli noin 49 kappaletta.
Muut hälytystehtävät ovat yleensä suurten tai muuten uhkaavien palojen rajoittamista, sammutustoiminnan jälkivahinkojen torjuntaa sekä myrskyvaurioiden korjausta ja torjuntaa. Helsingin kaupungin kanssa solmitussa palokuntasopimuksessa on sovittu, että palokunta asettaa puolen tunnin kuluessa hälytyksestä kaksi sammutusyksikköä minuutin lähtövalmiuteen. Hälytysosaston jäsenet harjoittelevat miehistöosaston lisäksi joka toinen viikko hälytysosaston harjoituksissa.
Helsingin VPK on yksi niistä kuudesta helsinkiläisestä sopimuspalokunnasta, jotka ovat mukana ns. vastehälytyksissä; hätäkeskus hälyttää tietyissä tehtäväluokissa pelastuslaitoksen ammattiyksiköiden lisäksi myös lähimmän tuki-luokan sopimuspalokunnan sammutusyksikön suoraan tehtävään. Näitä tehtäviä oli vuoden 2015 hälytyksistä 9 kappaletta. Tämä toiminta käynnistettiin vuoden 2015 alusta alkaen.
Nuoriso-osasto Nuoriso-osasto kasvattaa jäsenistään – tytöistä ja pojista – vastuuntuntoisia kansalaisia ja turvaa osaltaan palokunnan miehistön jäsenhankintaa. Palomiestaitoja opetellaan viikoittaisissa harjoituksissa nuorille soveltuvilta osin ja leikin varjolla. Palokuntanuorten kesien kohokohtia ovat koulutusleirit, joilla suoritetaan vaativuudeltaan nousujohteisia kursseja. Leirielämä opettaa ja totuttaa nuoret pärjäämään hieman kotioloja vaatimattomimmissa oloissa teltassa nukkuen, myös talvella.
Riskienhallintaosasto Riskienhallintaosasto antaa palokuntaan kuulumattomille ihmisille opetusta arjen turvallisuuteen ja poikkeusoloihin varautumiseen. Turvallisuusviestintä ja -neuvonta on osa palokuntasopimuksessa sovittuja tehtäviä. Turvallisuusviestintätoiminta on voimakkaassa kasvussa koko suomessa. Helsingissä keskeisiä koulutusmuotoja ovat alkusammutuskoulutus, turvallisuuskävelyt ja taloyhtiöiden omavalvonnan tukeminen. Helsingin VPK suoritti vuonna 2016 26 turvallisuusviestintätehtävää.
Veteraanijoukkueet Veteraanijoukkueita on kaksi, joista toisen jäsenistä enemmistö on ruotsinkielisiä ja toisen suomenkielisiä. Veteraanijoukkueet koostuvat palokunnan vanhemmista jäsenistä, jotka eivät enää osallistu operatiiviseen toimintaan. Veteraanit kokoontuvat joka toinen viikko tapaamaan palokuntatovereitaan ja pitämään yllä palokunta-aatetta. He auttavat usein muiden osastojen kilpailuiden ja palokunnan muiden tapahtumien järjestämisessä.
Naisosasto Naisosasto tukee edellä mainittuja toimintoja järjestämällä esimerkiksi muonituksen tilaisuuksiin ja huoltamalla harjoitusvarusteita. Naisosaston jäsenet kehittävät turvallisuuteen liittyviä tietojaan ja taitojaan vierailukäynneillä ja pelastusliittojen järjestämillä kursseilla. Osasto kokoontuu viikoittain.
Tilat Helsingin VPK:lle valmistui uusi paloasema Messipojankujalle Jätkäsaareen vuonna 2023. Se on rakennettu puhdas paloasema -mallin mukaisesti.
Kalusto
Nykyinen kalusto Palokunnalla on kolme paloautoa: kaksi sammutusautoa ja miehistönkuljetustoauto. Palokunta omistaa myös perävaunun tilanteen mukaisen irtokaluston kuljettamista varten. Lisäksi Helsingin VPK:lla ja Tammisalon VPK:lla on yhteinen kalustoperävaunu sammutusvesihuoltoa varten.
HE 231 on Saurus-paloautotehtaan Scania P360 -alustalle rakentama sammutusauto. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on hankkinut sen uutena käyttöönsä vuonna 2015 ja se toimi sammutusautona HE 101 vuoteen 2024 asti, jolloin pelastuslaitos antoi sen VPK:n käyttöön. Autossa on paikat kuljettajalle, yksikönjohtajalle ja neljälle sammutusmiehelle. Auton vesisäiliön tilavuus on 2000 litraa ja siinä on Ziegler-merkkinen palopumppu.
HE 2312 on Saurus-paloautotehtaan Scania P340 -alustalle rakentama sammutusauto. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on hankkinut sen uutena käyttöönsä vuonna 2007 ja se on toiminut sammutusautona HE 401 ja sittemmin pelastuslaitoksen vara-autona. Vuonna 2024 pelastuslaitos antoi sen VPK:n käyttöön. Auton rakenne ja varustelu on hyvin samankaltainen HE 231:n kanssa.
HE 237 on pikkubussiksi varusteltu Mercedes-Benz Sprinter. Palokunta osti sen uutena vuonna 2025.