Ranskassa järjestettiin parlamenttivaalit ensimmäisen kierroksen osalta 30. kesäkuuta ja toisen kierroksen osalta 7. heinäkuuta 2024. Kyseessä ovat ennenaikaiset vaalit. Vaaleissa valitaan kaikki kansalliskokouksen 577 edustajaa, joiden kausi on viisi vuotta.
Tausta ja vaalijärjestelmä Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa presidentti Emmanuel Macronin Yhdessä-koalitio (Ensemble) menetti enemmistönsä, minkä johdosta mahdollisista ennenaikaisista vaaleista alettiin puhua jo vuonna 2023. Presidentillä on valta hajottaa parlamentti, ja Macronin uskottiin tekevän niin saadakseen parlamentaarisen enemmistönsä takaisin.
Macron ilmoitti europarlamenttivaalien tulosiltana hajottavansa kansalliskokouksen, mikä johtaa ennenaikaisiin vaaleihin. Syynä Macronin päätökseen oli hänen puolueensa huono tulos eurovaaleissa.
Ranskan kaikissa vaaleissa järjestetään ennakko-oletuksena kaksi kierrosta. Mikäli joku ehdokkaista saa yli puolet vaalipiirinsä äänistä, toista kierrosta ei järjestetä kyseisessä vaalipiirissä. Toiselle kierrokselle jatkavat kaksi eniten ääniä saanutta sekä kaikki ne ehdokkaat, jotka saivat ensimmäisellä kierroksella vähintään 12,5 prosenttia äänistä. Näin ollen toisella kierroksella voi olla kaksi, kolme tai jopa neljä ehdokasta. Toisella kierroksella valituksi tulee se, joka saa suurimman ääniosuuden, vaikka se ei olisikaan yli puolta äänistä.
Äänioikeus vaaleissa on samoilla henkilöillä kuin presidentinvaaleissa, eli 18 vuotta täyttäneillä vaaliluetteloon kirjatuilla Ranskan kansalaisilla, jotka eivät ole menettäneet poliittisia oikeuksiaan.
Vaaliliittoja Tasavaltalaisten puheenjohtaja Éric Ciotti ehdotti julkisesti vaaliliittoa kansallisen liittouman kanssa 11. kesäkuuta. Puoluehallitus ilmoitti seuraavana päivänä, että oli yksimielisessä äänestyksessä erottanut Ciottin puheenjohtajan paikalta. Ciotti itse on kiistänyt äänestyksen tuloksen.
Kansallinen liittouma ja Reconquête-puolue neuvottelivat myös mahdollisesta vaaliliitosta, mutta neuvottelut kariutuivat 11. kesäkuuta. Syyksi on epäilty sitä, ettei kansallinen liittouma halua olla tekemisissä Reconquêten perustaja Éric Zemmourin kanssa.
Vasemmistopuolueista koostuva NUPES-vaaliliitto ei osallistunut EU-vaaleihin, mutta sen jälkeen kun Macron hajotti parlamentin, äärivasemmistolainen François Ruffin ehdotti uuden vasemmistolaisen vaaliliiton luomista "pahimman välttämiseksi". Uusi kansanrintama -niminen vaaliliitto perustettiin 10. kesäkuuta. Siihen kuuluvat mm. EELV, Alistumaton Ranska, kommunistipuolue ja sosialistipuolue.
Kampanjointi Kampanja-aika oli vain 19 päivää, mikä on lyhin koko viidennen tasavallan historiassa (vuodesta 1958 lähtien).
France 3- ja France Bleu -kanavat ilmoittivat järjestävänsä yhteensä yli 200 vaaliväittelytilaisuutta, joita esitettiin sekä radiossa että televisiossa.
Toiselle kierrokselle päädyttiin 306, eli ennätysmonissa, vaalipiireissä. Vuoden 2022 vaaleissa vastaava luku oli 8. Toisella kierroksella monet kolmanneksi tulleet keskustalaiset ja vasemmistolaiset ehdokkaat jättäytyivät pois vaaleista estääkseen äänien hajautumisen ja sitä kautta potentiaalisen kansallisen liittouman ehdokkaan voiton vaalipiirissä.
Ranskan laki määrää, että puolueille tulee taata televisiossa ja radiossa tasavertaiset mahdollisuudet, minkä johdosta esim. vaaliväittelyissä kunkin puolueen käyttämä puheaika kellotetaan ja puheenvuoroja jakamalla puheaikaa tasataan. Vaaliviikonlopun aikana noudatetaan ns. vaalihiljaisuutta, jolloin jopa puolueiden nimien sanominen televisiossa tai radiossa on kiellettyä. Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa vastaavaa vaatimusta ei ole.
Tulokset PuolueI kierrosII kierrosPaikat yhteensäÄänetOsuus (%)ÄänetOsuus (%)Ensemble!6 820 44621,286 692 36524,53159NFP9 042 48528,217 040 23225,81180RN ja liittolaisetRN9 379 09229,268 745 06332,05125Muut1 268 8223,961 364 9505,0017LR2 106 1666,571 474 7235,4139Reconquête238 9340,75karsiutui pois0Sekalainen vas.490 8981,53401 0631,4712Ympäristöliike182 4780,5737 8080,141Sekalainen oik.1 154 7853,60980 5483,5927Regionalistit310 7270,97288 2011,069Sekalainen kesk.391 4231,22177 1640,656Sekalainen äärivas.366 5941,14karsiutui pois0Suverinistit90 1100,2818 6720,071Sekalaiset142 8710,4538 0250,141PRG12 4340,04karsiutui pois0Sekalainen äärioik.59 6790,1923 2160,091Hyväksyttyjä ääniä32 057 94427 282 030Hylättyjä ääniä267 803395 302Tyhjiä ääniä582 9081 193 011Ääniä yhteensä32 908 65528 870 343Rekisteröityneitä äänestäjiä49 332 70943 328 540Lähde: Ensimmäisellä kierroksella valtakirjalla äänestäneiden määrä oli yli 2,7 miljoonaa.
Jälkipyykki Pääministeri Gabriel Attal ilmoitti erostaan maanantaina, mutta sanoi olevansa valmis hoitamaan virkaa toimitusministeristön johtajana siihen saakka kunnes uusi pääministeri nimitetään virkaan, kun presidentti Macron pyysi tätä jäämään toistaiseksi.
Maanantaina 8. heinäkuuta Jordan Bardellan kerrottiin alkavan uuden äärioikeistolaisen Patriootit Euroopan puolesta -ryhmän, johon hänen puolueensa tulisi liittymään, puheenjohtajaksi Euroopan parlamentissa.
Galleria
Lähteet
Luokka:Vuoden 2024 vaalit Luokka:Ranskan vaalit