Sahelin liitto eli AES () on Malin, Nigerin ja Burkina Fason välinen valtioliitto. Se perustettiin 6. heinäkuuta 2024. Valtioliiton taustalla on kolmen maan sopima keskinäisen puolustuksen sopimus, joka solmittiin 16. syyskuuta 2023. AES:n näkökulma on Ranskan ja Länsi-Afrikan poliittisen blokin Ecowasin vastainen.
Puolustussopimus luotiin vuoden 2023 Nigerin kriisin aikana, kun Ecowas uhkasi puuttua asiaan sotilaallisesti palauttaakseen siviilihallinnon Nigerissä aiemmin samana vuonna tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen.
Kaikki kolme valtiota lähentyneet Venäjää järjestön perustamisen aikana. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi sen johtaneen ”uuteen geopoliittiseen kokoonpanoon” alueella.
Huippukokouksessa Niameyssa 6. heinäkuuta 2024 isäntänä toiminut kenraali Abdourahamane Tchiani sanoi, että liiton tehtävänä on taistella terrorismia, aseellista rosvousta, aseellisia kapinoita ja ulkopuolelta tulevia hyökkäyksiä vastaan. Erityistä huomiota kiinnitetään myös muihin yhtä tärkeisiin näkökohtiin, kuten elintarviketurvaan, sekä taloudelliseen ja monetaariseen riippumattomuuteen.
Konfederaatio ilmoittaa tavoitteekseen suojautua mahdollisilta aseellisen kapinan tai ulkoisen hyökkäyksen uhilta. ”Kaikki hyökkäykset yhden tai useamman sopimuspuolen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta vastaan katsotaan hyökkäykseksi muita osapuolia vastaan.”
Syyskuussa 2024 Malin juntan johtaja eversti Assimi Goïta ilmoitti, että Mali, Burkina Faso ja Niger ottavat pian käyttöön uudet biometriset passit. Näin sotilashallintojen alaiset maat pyrkivät vahvistamaan liittoaan niiden erottua Ecowasista.
Joulukuussa 2024 liitto ilmoitti, että se myöntää maihin viisumivapaan matkustus- ja oleskeluoikeuden 15-jäsenisen Ecowasin kansalaisille juuri ennen kuin kolme maata eroavat talousyhteisöstä tammikuussa 2025.
Taustaa pienoiskuva|Malin presidentti Assimi Goïta tapaamassa Vladimir Putinia vuonna 2023. Ecowasin mukaan sotilasjunttien liittouma voi häiritä ihmisten liikkumisen vapautta alueella ja heikentää pyrkimyksiä torjua alueellista turvattomuutta, erityisesti tiedustelutietojen jakamisessa. Ecowasin komission puheenjohtaja Omar Alieu Touray varoitti, että ”Aluettamme uhkaa hajoaminen.”
Sahelin liiton armeijan johtamat maat ovat karkottaneet ranskalaiset sotilaat, jotka olivat auttamassa taistelussa jihadistiryhmiä vastaan ja kääntyneet Venäjän puoleen sotilaallisen avun saamiseksi. Saksan puolustusministeriö ilmoitti, että sen armeija lopettaa toiminnan Nigerissä elokuun 2024 lopussa neuvottelujen katkettua maata hallitsevan juntan kanssa. Yhdysvallat sai päätökseen joukkojensa vetäytymisen Nigerin pääkaupungissa Niameyssa sijaitsevasta lentotukikohdasta kesäkuussa. Jäljellä olevat Yhdysvaltain joukot ovat jääneet yhteen droonitukikohtaan Agadezin keskustassa.
Kolme maata aikovat vetäytyä Ecowasista tammikuussa 2025 hylättyään blokin vaatimuksen palauttaa demokraattinen hallinto. Burkina Faso, Mali ja Niger olivat Ecowasin perustajajäseniä vuonna 1975. Niiden eron myötä Ecowas-liittoi menettää 76 miljoonaa 446 miljoonasta asukkaastaan ja yli puolet pinta-alastaan.
Ecowasin johtajat hyväksyivät joulukuussa 2024 kolmen armeijan hallitseman maan vetäytymisen blokista, mutta tarjosivat niille kuuden kuukauden armonaikaa harkita uudelleen.
Vallankaappausten lapsi pienoiskuva|Ibrahim Traoré nimitettiin Sahelin liiton johtajaksi joulukuussa 2025. AES:n muodostamisen taustalla on useita alueella tapahtuneita vallankaappauksia ja lännen vastaisten tunteiden lisääntyminen entisissä Ranskan siirtokunnissa. Ecowas on tukenut mieluummin syrjäytyneitä hallituksia, jotka ottavat vastaan tarjouksia Pariisista. Tämän takia Ecowas nähdään siitä irtautuneissa maissa yhä enemmän Euroopan nukkena.
Virginie Baudais, vanhempi tutkija ja Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Sahel- ja Länsi-Afrikka-ohjelman johtaja, sanoi kolmen valtion päätöksen johtuneen osittain siitä, että lännen tukemat Sahelin maiden hallitukset eivät yli kymmenen vuoden aikana onnistuneet hillitsemään kapinallisten jihadistiliikkeiden tulvaa. ”Se on vastaus Euroopan valtioiden ja Ecowasin uskottavuuden menettämiseen alueella terrorismin torjunnassa”, hän sanoi. ”Kaikkien kolmen maan johtajat väittävät saavuttavansa hyviä tuloksia terrorismin vastaisessa taistelussa vakiintuneen sotilaallisen yhteistyön ansiosta. On selvää, että kukin maa ei voi taistella yksin näitä ryhmiä vastaan, ja ainoa vaihtoehto on yhteistyö.”
Suvereenisuus Kaikki kolme hallitusta käyttävät suvereniteettia poliittisena aseena ja legitiimiyden välineenä, Baudais sanoi. ”He ovat päättäneet lähteä Ecowasista. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset joukot on korvattu venäläisillä liittolaisilla. Diplomaattisesti alettiin seurata Moskovaa, ja Ecowas jäi – niiden näkökulmasta – eurooppalaisten, erityisesti siirtomaavaltojen, välineeksi. Siksi irtautuminen oli välttämätöntä. Ne perustelivat legitiimiytensä maittensa riippumattomuuteen, kumppaniensa valintaan ja väestöjensä etujen kunnioittamiseen. [...] Suvereenisuus on vastaus riippuvuuteen siirtomaahistoriasta”. Yhdysvaltain epäonnistuminen Afganistanissa vaikutti suuresti Saheliin, samoin kuin terrorismin torjunnan epäonnistuminen Sahelissa.
On vaikea sanoa, kuinka hyvin AES on menestynyt taistelussa erilaisia kapinallisryhmiä vastaan, Baudiais sanoi. AES on ylistänyt Pohjois-Malin kaupungin Kidalin valtaamista takaisin tuareg-separatistien käsistä marraskuussa 2023. Mutta lähes täydellinen mediakatkos on tehnyt vaikeaksi arvioida tarkasti, kuinka paljon valtaa on saavutettu.
”Tilanne vaihtelee maittain”, Baudais sanoi. Turvallisuuden kannalta Burkina Fason tilanne on katastrofaalinen. Valittu strategia on tuhoisa, hallinto tulee kovemmaksi, ja vastustajia pidätetään tai he katoavat. Malissa sotilashallinto puhuu edelleen valtaan nousustaan ja onnistumisistaan. Silti näemme uusimmassa tutkimuksessamme useampien ihmisten ymmärtävän, että tilanne kentällä ei ole paranemassa.
Ulkosuhteet
Ranska Ranskanvastainen mieliala alkoi Malista, josta se levisi muihin maihin. Vuonna 2013 alkanut Ranskan Serval-operaatio, joka nimettiin uudelleen Barkhaneksi vuonna 2014 sai aluksi malaililaisten enemmistön myönteisen vastaanoton, koska se vapautti maan pohjoisosan jihadisteista. Kriisi kuitenkin paheni seuraavien vuosien aikana ja levisi Keski-Maliin, sekä Burkina Fasoon ja Nigeriin vuoden 2017 lopussa. Ranskan vastaisen mielialan taustalla on siis Ranskan johtamien interventioiden epäonnistuminen. Ranska myös pakotti Malille omat turvallisuusstrategiansa vastoin väestön toiveita. Valtaan noustuaan kolmen maan sotilasjuntat tekivät nopeasti samansuuntaisia päätöksiä. Ne peruuttivat sotilaalliset yhteistyösopimukset, vaativat Ranskan joukkojen vetäytymisen, kielsivät ranskalaisten uutiskanavien RFI:n ja France 24:n julkaisun, sekä karkottivat Ranskan suurlähettiläät.
Venäjä AES-valtioliiton turvallisuuden, sekä ulkomaankaupan ja sotilaallisen yhteistyön päätakaaja on Venäjä. Se on laajentanut yhteistyötä myös ei-sotilaallisilla aloilla. Wagner ryhmä sai vuonna 2023 uuden nimen, "Africa Corps". Tuolloin sen joukkoja oli Malissa noin 200, Burkina Fasossa ja Nigerissä vähintään 100. Malin palkkasoturijoukot osallistuvat operaatioihin, kun taas Burkina Fason ja Nigerin joukot kouluttavat pääasiassa paikallisia joukkoja ja suojelevat junttien johtajia.
Monet venäläiset yksityiset ja julkiset yritykset ovat syyskuusta 2023 lähtien sopineet useita sopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja AES-valtioiden kanssa siviiliatomiyhteistyöstä, sotilas-teknisestä yhteistyöstä, luonnonvarojen louhinnasta, kullanjalostamoiden rakentamisesta ja televiestinnästä.
Malin, Burkina Fason ja Nigerin diplomaatit keskustelivat 3. huhtikuuta 2025 sotilaallisten suhteidensa vahvistamisesta Venäjän kanssa. Venäjä lupasi kouluttaa niiden joukkoja ja toimittaa aseita pyrkiessään laajentamaan vaikutusvaltaansa juntan johtamissa Länsi-Afrikan maissa, jotka ovat karkottaneet Ranskan joukkoja.
African Initiative Venäjä käyttää media- ja kulttuurialoitteita houkutellakseen afrikkalaisia toimittajia, vaikuttajia ja opiskelijoita, sekä levittää samalla harhaanjohtavaa tietoa. Syyskuussa 2023 perustettu African Initiative on keskittynyt erityisesti Sahelin liiton maihin. BBC raportoi syyskuussa 2024 African Initiativen suuntautuvan Maliin, Nigeriin ja Burkina Fasoon. Esimerkiksi kesällä 2024 ryhmä afrikkalaisia bloggaajia ja toimittajia kutsuttiin seitsemän päivän "lehdistökierrokselle" Venäjän miehittämille Ukrainan alueille. Matkan järjestivät Venäjän valtion tiedotusvälineet ja lännen sanktioimat Venäjän viranomaiset. Toimittajat vierailivat myös African Initiativen päämajassa Moskovassa. BBC:n raportin mukaan venäläiset järjestävät Sahelin liiton maissa televisiokanavia, elokuvaesityksiä, ensiapukoulutusta, kaupunkien puhdistamista, oppitunteja kouluissa, graffitifestivaaleja ja jalkapallo-otteluita.
Togo Tammikuussa 2025 Togon ulkoministeri Robert Dussey sanoi haastattelussa VoxAfrica-kanavalla, että Togo harkitsee mahdollisuutta liittyä Sahelin liittoon. Hän korosti, että lopullinen päätös riippuu tasavallan presidentistä ja parlamentista, mutta lisäsi, että se "ei ole mahdotonta" ja että Togon väestö todennäköisesti kannattaisi tätä jäsenyyttä. Toukokuussa 2024 Togo, Sahelin liiton jäsenmaat ja Tšad järjestivät yhteisen sotaharjoituksen Nigerin länsiosassa.
Yhdysvallat Joulukuussa 2025 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti uusia matkustuskieltoja, jossa Burkina Fason, Malin ja Nigerin kansalaiset eivät voi matkustaa Yhdysvaltoihin.
Tammikuun lopulla Yhdysvallat ilmoitti, että Pentagon pitää viestintälinjoja avoimena Sahelin liiton maiden armeijoiden kanssa. Yhdysvallat julisti jyrkän politiikan muutoksen kolmea Länsi-Afrikan maata kohtaan, jotka taistelevat islamistisia kapinallisia vastaan ja joiden sotilashallitukset ovat katkaisseet puolustussiteet Ranskaan ja kääntyneet Venäjän puoleen. Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, että sen Afrikan asioiden toimiston johtaja Nick Checker vierailee Malin pääkaupungissa Bamakossa välittääkseen Yhdysvaltojen "kunnioituksen Malin itsemääräämisoikeutta kohtaan" ja laatiakseen "uuden kurssin" suhteille, poistaen "poliittiset menneisyyden harha-askeleet". Yhdysvallat odottaa myös innolla yhteistyötä Malin liittolaisten, naapurimaiden Burkina Fason ja Nigerin, kanssa "yhteisten turvallisuus- ja taloudellisten etujen parissa". Trumpin hallinto on tehnyt selväksi, ettei sitä huolestuta näiden hallintojen torjuva suhtautuminen eurooppalaistyyppiseen, vaaleilla valittuun siviilihallintoon perustuvaan perustuslailliseen malliin.
Liiton keskinäiset suhteet
Mali Malin sotilasjuntta on karkottanut useita suurlähettiläitä ja virkamiehiä. Vuonna 2022 käskettiin lähtemään Ranskan suurlähettiläs Joel Meyer sekä rauhanturvaoperaation tiedottaja Olivier Salgado.
Elokuun 2024 alussa Mali ilmoitti katkaisevansa diplomaattisuhteet Ukrainaan. Mali syytti Ukrainan osallistuneen malilaisjoukkojen heinäkuussa kokemaan raskaaseen tappioon. Tuaregien johtamat separatistit sanoivat surmanneensa taisteluissa yhteensä 84 venäläisen palkkasoturiryhmä Wagnerin jäsentä ja 47 malilaista sotilasta. Ukrainan sotilastiedustelun edustaja oli vihjannut ukrainalaisessa televisiolähetyksessä yhteistyöstä Ukrainan tiedustelupalvelun ja Malin kapinallisten välillä ja Le Monden mukaan ukrainalaiset olisivat kouluttaneet lennokkien käyttöä.
Elokuun 9. päivänä 2024 Mali sanoi irti diplomaattisuhteensa Ruotsiin. Ruotsin edustajalle annettiin 72 tuntia aikaa poistua maasta. Diplomaattisen kiistan taustalla on Ruotsin kansainvälisen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin Johan Forssellin ilmoitus, jonka mukaan Ruotsi lopettaa kehitysapunsa Malille vuonna 2024. Forssellin mukaan "On mahdotonta tukea Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaa vastaan samalla, kun se [Mali] saa vuosittain satoja miljoonia kruunuja kehitysapua".
Burkina Faso